Suolataan, suolaaminen on kivaa

[Kelpie]

Lupasin tuossa perjantaina avata ketjun tästä mieltäni painavasta asiasta, joten tästä se lähtee.

Sain sekä viime- että edellisviikolla ajaa kahdesti Tampereelta Espooseen töiden merkeissä. Mikäs siinä, kilometrikorvaukset ja päivärahat siitä saa kuitattua ja näkee espoolaisia työkavereita. Mutta ajomatkat olivat jonkinlaisia koettelemuksia.

Lähes jokaisena päivänä koko hiton moottoritie oli koko matkaltaan suolattu. Siinä sitten oli mukava ajella jonossa muiden töihin matkaavien kanssa ja roiskia suolapaskaa toinen toistemme silmille. Lisähauskuutena luonnollisesti lukuisat rekat, joiden muodostama suolapaska-sumupilvi on viisikymmentä metriä leveä ja kolmesataa metriä pitkä. Ohittaessa tuntui, kuin olisi sukellusvenettä ohjannut. Rekkoja tai rekkamiehiä vastaan minulla ei ole tasan yhtään mitään, hehän Suomen pyörät pitävät pyörimässä ja painavat duunia johon ihan kaikki eivät pystyisi. Iso auto nyt vaan sattuu muodostamaan taakseen paljon suuremman suolasumupilven kuin pieni.

Onko oikeasti olemassa joku, joka nauttii siitä suolapaskassa ajamisesta? Tavallinen loska on suhteellisen harmitonta, koska se poistuu tuulilasista yhdellä pyyhkijöiden pyyhkäisyllä. Se ei myöskään likaa autoa harmaamustaksi neljässäkymmenessä sekunnissa. Jäinen tie taas on turvallinen ajaa, jos osaa ajaa jäisellä tiellä.

Ehkä tuohon edellisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen kiteytyy se, miksi teitä suolataan. Suomalaiset eivät osaa ajaa jäisellä tiellä. Tie on pakko suolata, jotta se olisi sula ja suomalainen keskivertoautoilija (joka tosin on keskivertoa paljon parempi kuski) osaisi ajaa. Kun tie on suolattu ja se on näennäisesti sula, niin luullaan, että sillä voi ajaa kuten kesäkelillä. Ja kas kummaa, onnettomuuksia syntyy. Aiheuttaako onnettomuudet liian kova vauhti, suolan poistama näkyvyys vai nämä kaksi yhdessä? Asiaa tuskin koskaan tullaan tutkimaan, koska tuloksen perusteella suolausta tulisi rajusti vähentää, ja sehän ei käy päinsä. Kun viime vuonnakin suolattiin, niin pakkohan se on suolata tänäkin vuonna, tai muuten me ei aleta. Ja kun toi toinenkin tie on suolattu, niin tämäkin tie pitää suolata, tai me ei taaskaan aleta.

Mitäs siitä, jos autot ruostuu ja pohjavesi pilaantuu. Pitäähän sitä päästä ajamaan 120 kilometriä tunnissa vuoden ympäri, vaikka sitten pienellä tai keskisuurella riskillä. Lasolia tosin kuluu aika käsittämätön määrä, mutta lisäähän se bruttokansantuloa.

Suolausta ei taatusti lopeteta, koska muuten kaikki ei ala, joten jonkinlainen kompromissiratkaisu olisi saatava aikaan. Ehdotankin seuraavaa. Jokaiselle suomalaiselle autoilijalle jaetaan ilmaiseksi viisi litraa tuulilasinpesunestettä kuukaudessa. Kahden viikon välein postissa tulee jokaiselle auton omistajalle kuponki, jolla auton saa pesetettyä ilmaiseksi lähimmässä valtuutetussa pikapesulassa. Jaa mistä rahat? No, siirretään osa suolausrahoista suoraan tähän tarkoitukseen. Ehkä siinä jää 50 kilometriä moottoritietä suolaamatta jonain päivänä, mutta harva autoilija moisesta viitsisi valittaa.

Ja juu, tiedän kyllä, miksi suolataan. Mutta kun suoran ja leveän tien suolaaminen on tasan hyödytöntä, sillä ei saavuteta mitään.

 

[ervatsalo]

Suolausaiheisia ajatuksia

Niin, itse olen kanssa tutustunut suolaan päivittäin samaisella valtatie 3:lla, paska lentää ja auto on kuin kosovosta tullut.
Samaan hengenvetoon todettakoon että autooni on ilmestynyt sellaisia veikeitä ruskeita täpliä ylt-ympäriinsä.
Lasinpesunesteen kohdalta voitaneen sanoa että huoltoasemalla aletaan jo kuiskia että "taitaa olla lasolimiehiä tuokin", harva se viikko kun saa ko. tuotetta ostaa lisää.

Kaikesta tästä huolimatta olen kuitenkin sillä kannalla että ennemmin kärsin näistä edellämainituista vitsauksista kuin ajelen päivittäin jäätiköllä väliä HML-pkseutu-HML. Kuriositeettina sanottakoon että huonoilla renkailla jäätiköllä ajelu vastaa hyvinkin puolikasta työpäivää.

Täältä tähän

 

[BigRedBob]

Tästä aiheesta minulla on Designerin kanssa hieman eriäviä mielipiteitä, mutta en taida uskaltaa enää niistä puhua, ettei mauri suutu. Itse olen hmm... "läheltä seurannut" näitä tiejuttuja, ja asia vaan yksinkertaisesti on niin, että tässä asiassa ei voi voittaa, teki sitten mitä hyvänsä. Kun suolataan, tulee valituksia, kun jätetään suolaamatta, kas kummaa, tulee vielä enemmän valituksia. Kummallista päättämättömyyttä osoittaa mielestäni tuollainen. Mitä tuollaisessa tilanteessa sitten tehdä? Sekin on nähty, että mies ajaa mielenosoituksellisesti keskisormi pystyssä suola-auton ohi ja parin kilometrin päästä ko. ohittaja kiroaa ojassa tien liukkautta. (tämä tarina on tosi.)

Viestin lähetti Designer
Suomalaiset eivät osaa ajaa jäisellä tiellä. Tie on pakko suolata, jotta se olisi sula ja suomalainen keskivertoautoilija (joka tosin on keskivertoa paljon parempi kuski) osaisi ajaa.

Tämä on totta.

 

[Kelpie]

BigRedBob

Aivan, eli pääsemme jälleen asiaan, josta olemme yhtä mieltä. Suomalainen ei osaa ajaa jäisellä tiellä. Jos suolaaminen vähenisi huomattavasti, niin kaikkien olisi yksinkertaisesti pakko opetella. Ja kun oppi lisääntyisi ja leviäisi, sujuisi liikenne jäisilläkin teillä. Mutta tiedän, että tuo on mahdoton skene. Kansa, joka ei osaa edes vilkkua käyttää, tuskin koskaan oppii ajamaan talvella.

 

[ervatsalo]

Suolausaiheisia ajatuksia 2

Niin, suolauksen perimmäinen tarkoitushan on tienpinnan kitkan lisääminen, kaikkihan meistä ovat luultavasti samaa mieltä että asfaltilla on isompi kitka kuin jäällä.

Tätä kautta suolaaminen siis ilman muuta kannattaa, suolaamisen haitoina ovat tietenkin pohjavesien ja tienpientareiden saastuminen, ajoneuvojen ruostumisen räjähtävä kasvu sekä se että suola vetää hirvieläimiä tielle nuolemaan suolaa tien pinnasta.

Korvaavia vaihtoehtoja suolalle olisi esim. urea, jota käytetään ainakin lentokentillä, tämä sinänsä hyvän tuotteen huonopuoli on se "lievä" kusenhaju.

Viime aikona suolausta on pyritty selkeästi vähentämään, (ainakin alemmalla tieverkolla) Tieliikelaitoksella on kuitenkin selvät raja-arvot kitkan osalta jotka täytyy täyttää, näin ollen suolausta ei voida kovinkaan rajusti vähentää ainakaan valtatieverkolla. Esim TKK:n tielaboratorio mittaa näin talvella mm. kehäteillä liukkauksia eli siis kitka-arvoja viikottain

Tutkimustulokset (VTT, TKK) kertovat jokatapauksessa selvästi että suolaus parantaa liikenneturvallisuutta.

Tästä kaikesta voitaneen vetää siis se johtopäätös että suolaa tulee jatkossakin esiintymään muuallakin kuin tiemestarin keitossa.

Täältä tähän

 

[tsei_tsei]

Ja, jos Designer matkustaisit tuonkin matkan junalla, niin ei tarvitsisi huolehtia mistään, vaan nauttia ainoastaan matkustamisesta.

 

[Kelpie]

Viestin lähetti tsei_tsei
Ja, jos Designer matkustaisit tuonkin matkan junalla, niin ei tarvitsisi huolehtia mistään, vaan nauttia ainoastaan matkustamisesta.

Ajatellaanpa, että matkustaisin tuon välin junalla. Perillä pitäisi olla kello 9:00. Käytännössä pitäisi Pasilassa ehtiä lähijunaan, joka lähtee kello 8:24. Juna, joka lähtee Tampereelta klo 6:15, on aikataulun mukaan samaan aikaan asemalla. Todennäköisesti ei ehtisi, koska juna on tuossa vaiheessa vähintään 10 minuuttia myöhässä. Mutta kuvitellaan, että ehtisi. Tampereella pitäisi siis olla junassa kello 6:15, joten kotoa olisi lähdettävä kello 5:55. Herättävä olisi viimeistään 5:10. Tällä aikataululla ehtisin kävellä työpaikalle siten, että olisin perillä noin viittä vaille yhdeksän. Heräämisen ja perilläolon väli on kolme tuntia ja 50 minuuttia, ja aikataulun pettämisen riski on suuri.

Ajatellaanpa, että ajan tuon välin autolla. Matkaan menee noin tunti ja 50 minuuttia, plus miinus 10 minuuttia. Eli olisi lähdettävä kello 6:50, jotta olisi ennen kello 9:00 perillä. Herättävä olisi siis viimeistään klo 6:05. Heräämisen ja perilläolon väli on kaksi tuntia ja 55 minuuttia.

Takaisin tullessa ehtisin Pasilassa junaan, joka lähtee kello 17:04. Juna on perillä Tampereella kello 18:50, eli kotona olen noin kello 19:10. Jos lähden autolla noin kello 16:00, olen kotona noin kello 18:00.

Mainittakoon, että jos haluan varmistaa ehtimisen aamulla paikallisjunaan Pasilassa, on lähdettävä kello 5:55:n junalla. Onko mikään ihme, että mielummin menen tuon välin autolla?

Viestin lähetti ervatsalo
Tutkimustulokset (VTT, TKK) kertovat jokatapauksessa selvästi että suolaus parantaa liikenneturvallisuutta.

Ihan kaikkea ei voi todistaa tieteellisillä tutkimuksilla. Tieturvallisuus syntyy vähän muistakin tekijöistä kuin kitkasta renkaan ja tienpinnan välissä. Esimerkiksi istuimen ja ohjauspyörän väli vaikuttaa paljon. Sitäpaitsi, onhan sekin tieteellisesti todistettu*, että perhonen ei voi lentää :)


*) Toisen käden tietoa

 

[ervatsalo]

Viestin lähetti Designer
Ihan kaikkea ei voi todistaa tieteellisillä tutkimuksilla. Tieturvallisuus syntyy vähän muistakin tekijöistä kuin kitkasta renkaan ja tienpinnan välissä. Esimerkiksi istuimen ja ohjauspyörän väli vaikuttaa paljon. Sitäpaitsi, onhan sekin tieteellisesti todistettu*, että perhonen ei voi lentää :)
*) Toisen käden tietoa

Niin, näinhän se kyllä on, kuskihan sitä autoa yleensä ajaa eikä se tielle levitetty suola.

Täältä tähän

 

[Taateli]

Itse vastustan jyrkästi teiden suolaamista. Ihminen oppii kyllä ajamaan jäisellä tiellä, jos asenne on vaan kohdallaan. Muutaman kerran Helsingissä autolla käyneenä voi todeta yhden seikan. Siellä autoilijoiden asenteet ja käyttäytyminen liikenteessä toisiaa kohtaan on mennyt pahasti pieleen. Jonoissa on turvavälit liian lyhyet, ja jos joku jättää tuon oikean turvavälin edellä menevän puskuriin, niin heti kiilataan väliin. Keskisormi heiluu myös tiuhaan ja liikeenteessä ajetaan koko ajan pientä kisaa. Ei ihme että uutisissa saa jatkuvasti kuulla pääkaupunkiseudun suurista pelitikolarien määristä, kun siellä ei osata ajaa kelien mukaan. Jäisellä tiellä ei ajeta kuin kuivalla kesäkelillä! Lopetetaan teiden suolaaminen ja opelellaan ajamaan jäisellä tiellä. Nastarengan ja oikea asenne, niin johan on turvallista ajaa. Teiden suolaaminen on ympäristörikos pahimmasta päästä! :mad:

 

[Duvel]

Mielenkiintoisesta aiheesta muutamia poimintoja:

BigRedBobin esimerkki suola-auton ohittavasta autoilijasta on sangen hauska, mutta...fakta on se, että auton renkaisiin tarttunut suola sulattaa edestään jäätä ja tekee tiestä liukkaamman kuin se voisi normaalioloissa ollakkaan! Voi käydä kokeilemassa, poikkeamalla suolatulta tieltä jollekin kärrypolulle.

Suolaamisen lopettaminen vähentäisi "mustan jään" aiheuttamien kolareiden määrää, koska tiet olisivat lähes koko vuoden jään/lumen-peitossa, joten autoilija näkisi tien liukkauden sen sijaan, että joutuisi miettimään, onko nollakelillä jäätymisen vaara:D

Ainoa todellinen apu suolasta on rekoille ja moni rekkamieskin ottaisi ennemmin jäiset tiet ja Kunnolla hiekoitetut mäet, kuin suolan.

Tsei_Tsei: Jos junalla matkustamisesta ylipäänsä nauttii - pitää olla masokisti ;)

Ervatsalo: Hyvät renkaat on melko halpa henkivakuutus! Joskus saattaa käydä niin, ettei niitä teitä olekaan suolattu :eek:

- Ajellaan paskoilla kitkarenkailla ja haukutaan myöhästynyttä suola-auton kuljettajaa, kun napsahtaa....

ps. asiasta kolmanteen: suurin riskiryhmä liikenteessä on 0,2-0,49 promillen humalassa ajavat:cool:

 

[finnjewel]

Eihän näitä suolan käyttöä puolustavia tutkimuksia uskalla mennä kiistämäänkään. Mietityttää silti esim. se, onko suolaisen ravan roiskumisen takia huonontunut näkyvyys ja mahdollisesti tästä syystä johtuneet onnettomuudet todella huomioitu tutkimuksissa. Epäilen, että suomalaiset autoilijat "ulosmittaavat" sekä suolauksen että suolaamattomuuden edut ja ajavat kummassakin tapauksessa lujempaa vauhtia kuin keli sallisi. Ja silloin kun on liukasta (suolaamatonta), ovat onnettomuuksien seuraukset paljon vakavampia verrattuna pitävämpään suolattuun tiehen.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että suolaamatonta tietä ajaminen on hyvän näkyvyyden ansiosta nautittava kokemus.

 

[Chip]

Ensin tällainen kysymys, johon saa vastauksen ainakin TM:n vuoden 2001 jostain numerosta:
Kummilla renkailla, kitka- vai nastarenkailla tulisi ajaa Pohjois-Suomessa ja kummilla Etelä-Suomessa?

Ja kun te puhutte, että suomalainen ei osaa ajaa jäisellä tiellä, niin oletettavasti puhutte eteläsuomalaisista? En nyt väitä, että itse osaisin ajaa jäisellä tiellä, kun ajokokemusta on kuitenkin kertynyt niin vähän, mutta uskaltaisin kuitenkin väittää, että mitä pohjoisempaan Suomeen mennään, sitä paremmin siellä on talvikelin ajotaito hallussa.

Suolaamisesta en sano muuta, kuin sen, että isäni, joka viikoittain ajaa Vrk-Hki-Vrk väliä, on perin juurin kyllästynyt tähän erityisesti eteläsuomalaisten suosimaan käytäntöön (kyllä täälläkin suolataan, mutta sitä on jatkuvasti vähennetty). Auto on jatkuvasti sen näköinen, kuin olisi Venäjän maanteillä ajellut ja ruoste raiskaa...

 

[Annuli]

Viestin lähetti Taateli
Teiden suolaaminen on ympäristörikos pahimmasta päästä! :mad:

Sitähän se on. Uskoisin, että teiden suolaaminen on vain yksi tekosyy olla kuin ei olisikaan talvi. Meillä sentään on 4 vuodenaikaa, miksi pitäisi elää jokaisena kuin olisi kesä. Liukkaat tiet kuuluu talveen ja miksi turhaan väittää jotain muuta ja leikkiä, että talvea ei olekaan.

Olen myös huomannut tuon hesalaisen tavan ajaa autoa ja siksi mielummin harrastan siellä ollessani julkisia välineitä. Onneksi tosin aivan riittävän harvoin siellä joutuu käymään. Kyllä periferiassa sentään on hauska asustaa...

 

[Monte-Cristo]

Finnjewel sen taisi jo sanoa. Kun ei ole suolattu, ajetaan hiljempaa kuin jos olisi suolattu, mutta kuitenkin olosuhteisiin nähden liian lujaa. Ja kun on suolattu, ajetaan taas liian lujaa olosuhteisiin nähden. Joku voisi sanoa, että tämä mitätöi ainakin osaksi suolan tuoman turvallisuuden.

Lisää liukkaan kelin harjoituksia autokouluihin vaan.

Nimim. tänäänkin suolassa raparallitellut

 

[Stonecold]

Taateli on asian ytimessä, olen täysin samaa mieltä. Ajan viikottain vajaat 600km työmatka-ajoa 3-tiellä ja viimeisen 3 kk:n aikana olen nähnyt ainakin puolenkymmentä useamman kuin kahden auton ketjukolaria aamuliikenteessä. Tänä aamuna 9 auton ketjukolari Kehä III:n siltaa ennen! Ja sekin todennököisemmin on johtunut siitä, että sielä on ajettu takaluukussa kiinni suolaravat tuulilasilla...

Chip, tuo pitää jokseenkin paikkansa. Ainakin itse olen tottunut ajamaan talvet jäisillä, polanteisilla ja lumisilla teillä. Eikä mitään ongelmaa ole ollut, koska näkyvyys on pohjoisessa pääsääntöisesti hyvä. Lumisade on vaikein keli ajaa, koska vähäinenkin lumi pohjoisen teillä pölisee kilometrien päähän ja näkyvyys on nollassa. Mutta ehkäpä myös se lumenpölinä on auttanut siihen, että etelän suolapaskan keskellä on toistaiseksi pärjännyt.

Vaikka kuinka tieteelliset laitokset todistelevat suolauksen tärkeyttä, niin ei ole meikäläisen kaaliin mennyt koskaan se, että vähäisenkin lumisateen ja pikkupakkasen jälkeen suolaa levitetään tankkiautoarmeijan voimin. Vähempikin varmaan riittäisi...

 

[Kelpie]

Olikos se toissapäivänä, kun tuli uutisissa juttua Päijänne-tunnelista? Siinä kerrottiin, että erilaiset päästöt uhkaavat veden laatua hieman yli sadassa kohdassa tunnelia. Suurin yksittäinen uhkatekijä on Helsinki-Vantaan uusi, rakenteilla oleva kiitotie, jonka ali tunneli menee. Eniten uhkakohtia aiheuttaa yllättäen liikenne. Eli on olemassa loistava mahdollisuus siihen, että kun pääkaupunkiseudun juomavesi taas otetaan Päijänteestä, on seassa aimo ripaus suomalaista maantiesuolaa.

 

[fiftyeight]

Maantiesuolauksen käytöstä on aiheellisesti aika ajoin nostettu keskustelua esiin, niin nyt näköjään täälläkin. Suurelta osin nämä keskustelut perustuvat mielikuviin ja ns. mutu-pohjaan. Aiheesta varmasti riittää jokaisella maantiellä kulkevalla, ja varsinkin autoilijoilla, oma vankkumaton mielipiteensä. Siihen en voi enkä halua vaikuttaa. Ainoastaan tuoda esiin joitakin perusasioita, ja jonkin verran yleistettynä aiheen laajuudesta johtuen.
Maantiesuolan NaCl liukeneminen maaperään ja pohjaveteen riippuu paljon paikalla olevasta maa-aineksesta. Periaatteessa mitä hienompaa maa-aines on, sitä helpommin suolaakin joutuu maaperään. Suolan normaalia runsaampi esiintyminen mm. nostaa pohjaveden syövyttävyyttä esim. vesijohtojärjestelmissä. Yleensä vesilaitokset vähentävät ongelmaa pH:ta nostamalla, jolloin alkaliteetti nousee.
Yleisesti ottaen myös luullaan, että suolaukseen määrään ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Tosiasia kuitenkin on, ettei yksikään tiemestari haluaisi käyttää suolaa liukkauden estämiseen, jollei olisi pakko. Autokannan lisääntyminen on suurelta osin aiheuttanut suolan määrän lisäämisen aina vuoteen -89, jolloin kylvettiin n. 158 tonnia suolaa pitkin poikin, v.2000 tason ollessa n. 81 tonnia. Kun joudutaan suolaamaan paljon, sekin aiheuttaa tienhoidollisia sekä suoria että välillisiä kustannuksia. Suoria kustannuksia ovat tietysti suolan hankinta- ja levityskustannukset. Välillisiä kustannuksia mm. teiden runsaampi kuluminen, kun märällä asfalttipinnalla nastarengas syö tietä nopeammin ja päällysteen elinikä lyhenee sekä tietysti ympäristön kärsiminen.
Tässä vaiheessa joudumme pohtimaan myös ympäristömme kestävän kehityksen optimoimista. On paljon muitakin ympäristöön liittyviä ongelmia, jotka ovat vakavampia kuin suolaus, mm. eri torjunta-aineiden, elohopean jne. pääseminen tavalla tai toisella elämämme kiertokulkuun.
Lentokentillä, tai ainakin Hki-Vantaalla, käytetään korvaavana aineena kalsiummagnesiumasetaattia, mutta yleisessä käytössä siinäkin on omat ongelmassa. Jos se pääsee, niinkuin Suomen olosuhteissa voi tapahtua, hajoamattomana pohjavesiin, se kuluttaa niistä sitä vähääkin happea, joka niissä on.
Itse ajoin aiemmin enemmänkin ympäri Suomea, nyt se on vakiintunut n. 40.000 km vuositasolle. Siinä kyllä huomaa erilaiset keliolosuhteet jopa yhdellä matkalla. Kajaanista lähtiessä alkumatka on suolaamatonta talvista tietä, ja matka sujuu hyvin. Lähestyttäessä etelä-Suomea alkaa suolatut osuudet, silti matka sujuu hyvin.
Syitä suolaukseen on ennen kaikkea matkustajaturvallisuus. Pohjoisessa ja Väli-Suomenkin harvaan asutuilla alueilla renkaiden aiheuttama kitka ei liukastuta normaalia lumista tietä. Mutta isompia taajamia lähestyttäessä selvästi huomaa, miten tie muuttuu liukkaammaksi runsaamman liikenteen aiheuttaman lämmön vuoksi.
Pohjoisessa asuvat ihmiset epäilevät suolauksen syyksi eteläsuomalaisten huonompaa ajotaitoa tai -tyyliä. Kuitenkaan he eivät ota huomioon liikennetiheyksien täydellistä erilaisuutta. Pohjoisessa työssä käyvät ajavat ruuhkaliikenteessä n. 10 km säteellä keskustasta päivittäin joidenkin minuuttien ajan. Etelä-Suomessa käy usein niin, että ajat aina ruuhkaliikenteessä, oli kesä tai talvi. Vaikka työmatkasi pituus saattaa olla vain 20 km, ajat sen ruuhkassa ja se kestää helposti 30min suuntaansa.
Mikäli etelässä tai isoissa taajamissa ei käytettäisi suolaa, aiheuttaisi se sen, että että renkaiden kitkan aiheuttama lämpö sulattaisi lumen ja heti kun tiellä olisi pienikin tauko, se jäätyisi peilimäiseksi pinnaksi. Tämä ilmiö oli hyvin havaittavissa joulun alusen kovien pakkasten yhteydessä. Suolaa ei voida kovalla pakkasella käyttää ja niinpä kaikki risteyspaikat ja liittymät olivat mielettömän liukkaita.
Lopuksi olen sitä mieltä, että jos suolan käyttö ehkäisee yhdenkin kuolemantapauksen, se kannattaa.

 

[BigRedBob]

Viestin lähetti t4
BigRedBobin esimerkki suola-auton ohittavasta autoilijasta on sangen hauska, mutta...fakta on se, että auton renkaisiin tarttunut suola sulattaa edestään jäätä ja tekee tiestä liukkaamman kuin se voisi normaalioloissa ollakkaan! Voi käydä kokeilemassa, poikkeamalla suolatulta tieltä jollekin kärrypolulle.

Ohittaja lepäili ojan pohjalla vasta useamman kilometrin suola-auton ohitettuaan (maybe ~4) että en sanoisi syyksi renkaisiin tarttunutta suolaa.

Viestin lähetti fiftyeight
Lopuksi olen sitä mieltä, että jos suolan käyttö ehkäisee yhdenkin kuolemantapauksen, se kannattaa.

Samaa mieltä. Kaikki kun eivät kuitenkaan opi ajamaan niinkuin talvella kuuluu.

 

[Kiisa]

Minun ajatukset 3-tien suolauksesta on jo lueteltu tuolla ylempänä ketjussa, joten en viitsi niitä tässä enää toistaa.
Oli muuten tosi kiva ajeleskella pari viikkoa väliä HML-Espoo-Hml, kun oli kunnon pakkaset ja teitä ei päästy suolaan.

Designer: Olen tehnyt aivan samanlaiset johtopäätökset yleisten kulkuneuvojen käyttämisestä työmatkoilla. Ei niitä voi käyttää ellei ole todella joustavat työajat ja kotijoukot.

 

[Johnny99]

Viestin lähetti fiftyeight

Mikäli etelässä tai isoissa taajamissa ei käytettäisi suolaa, aiheuttaisi se sen, että että renkaiden kitkan aiheuttama lämpö sulattaisi lumen ja heti kun tiellä olisi pienikin tauko, se jäätyisi peilimäiseksi pinnaksi. Tämä ilmiö oli hyvin havaittavissa joulun alusen kovien pakkasten yhteydessä. Suolaa ei voida kovalla pakkasella käyttää ja niinpä kaikki risteyspaikat ja liittymät olivat mielettömän liukkaita.

Tästä olen samaa mieltä. Kovin harvoin Helsingissä päästään ajamaan semmoista mukavan talvista, lumista maantietä. Sitähän on mukava ajella, ei siinä mitään.

Muutaman vuoden olen Helsingissä ajanut taksia aiemmin, ja kyllä kokemukseni mukaan ainakin kaupunkialueella suola on suorastaan välttämätöntä tietyillä keleillä. Kun sopivan kostea talvi-ilta kääntyy iltaan ja yöhön, muuttuu koko kaupunki hetkessä luistinradaksi. Tämäkin on semmoinen asia, jota useimmat Helsingissä asuvatkaan eivät ehkä koskaan joudu kokemaan, elleivät autoile öisin. Usein se jäätyminen tapahtuu kyseisenlaisina öinä tuossa kahden-kolmen välillä, ja sitten saakin mennä muutaman tunnin enemmän kuin hissukseen.

Kadut ovat peilijäässä, valoista ei meinaa päästä liikkeelle, rampit ovat murhaavan liukkaita, kävelyvauhtia pitää hissuttaa, ettei suistuisi penkkaan. Myös ajaminen näillä pääkaupunkiseudun mootoriteillä muuttuu todella epämiellyttäväksi, auto tuntuu loivassakin kaarteessa rauhallisella vauhdilla ajettaessa lähtevän sivuluisuun, eikä esim. kaistaa uskalla juurikaan vaihtaa, vaikka edessä menisi traktori neljääkymppiä.

Sitten kun neljän-viiden aikaan nuo pelastavat ritarit suola-autoineen saapuvat, muuttuu ajaminen, eli tässä tapauksessa työnteko, taas turvallisemmaksi, mielekkäämmäksi ja huomattavasti vähemmän stressaavaksi. Kun aamun ruuhkaliikenne puoli seitsemän-seitsemän aikaan alkaa, on tuo luistelu muisto vain. Onneksi. Jos Helsinkiin pukkaava parin tunnin yhtäjaksoinen aamuruuhka joutuisi kyseisessä liukkaudessa ajamaan, ei olisi kellään mukavaa.
Fiftyeightin mainitsemilla joulunaluksen kovilla pakkasilla kyseisenlaisia aamuja oli, ja useilla tuttavillani normaalisti n. puolen tunnin työmatkaan kului tunnista jopa puoleentoista. Ei se ajotaidosta ole kiinni, liikennemäärät vaan ovat niin suuret. Jos jokaisista liikennevaloista pääseekin vaan kahdeksan autoa liikkelle normaalin vaikkapa viidentoista sijaan...ja sitten taas odotellaan pari minuuttia...ja pari minuuttia...kohta pääsenkin läpi tästä ensimmäisestä työmatkani neljästätoista valoristeyksestä...ei naurata enää siinä vaiheessa, ainkaan paljoa.

Toki sama tarina saattaa päteä moneen muuhunkin seutuun, mutta kerron nyt tässä siitä, mistä itselläni on kokemusta.

Samaa mieltä olen myös siitä, että pääkaupunkiseudulla ajotavat ovat muuttuneet agressiivisimmiksi ja itsekkäämmiksi. Mutta se on toinen tarina se.

Edit: Niin, eli unohtui mainita, että tuo lienee ennekaikkea rannikkoseutujen ongelma syksyllä, kun avoimelta mereltä vielä pukkaa kosteaa ilmaa. Kevätpuolella tilanne on parempi. Ja tietysti parasta olisi, jos suolankäytöstä päästäisiin kokonaan eroon, tavalla tai toisella.

 

[ervatsalo]

Tarkennusta vedenläpäisevyyteen

Viestin lähetti fiftyeight

Maantiesuolan NaCl liukeneminen maaperään ja pohjaveteen riippuu paljon paikalla olevasta maa-aineksesta. Periaatteessa mitä hienompaa maa-aines on, sitä helpommin suolaakin joutuu maaperään.

Niin, mainittakoon tälläisenä knoppitietona että mitä hienompirakeisempaa maa-aines on niin sen vähemmän se läpäisee vettä.
Eli käytännön esimerkkinä: Ratasepelistä vesi menee läpi että heilahtaa, mutta kunnon "sinisestä savesta" ei kirveelläkään.

Eli toisinsanoen jos maa-aineksessa on rakeisuuskäyrän perusteella paljon hienoainesta (alle 0,063 mm rakeita) niin silloin se läpäisee paljon huonommin vettä kuin esim. sellainen maa-aines jossa ei ole ollenkaan alle 0,063 mm rakeita.

Toisaalta tähän vaikuttaa myös maaperän tiiviysaste, mutta yleensä voidaan sanoa että häiriintymättömällä maa-aineksella tämä tiiviysaste on suht korkea.

Täältä tähän

 

[Kelpie]

No nyt huomaan, että olen ollut kirjoituksissani jyrkempi kuin on ollut tarkoitus.
Mielestäni on aiheellista suolata tiettyjä osia tieverkosta. Näitä ovat jyrkähköt mäet, jyrkähköt mutkat sekä risteysalueet. Myös vilkkaammin liikennöidyillä tieosuuksilla suolausta voidaan harkita. Mutta, kun nykyinen käytäntö tuntuu olevan, että suolaa kylvetään kaikille teille riippumatta tien profiilista tai liikennemääristä. Suora ja leveä tie, hyvä näkyvyys, talvinopeusrajoitus 80km/h, ei vilkasta liikennettä. Minkä hiton takia pitää suolata, en ymmärrä. En myöskään hyväksy koko Tampere-Helsinki-moottoritien suolaamista.
Saadessani ajokortin asuin maaseudulla, ja siellä ei teitä suolattu. Opin siis ajamaan jäisillä ja lumisilla teillä. Tämä todennäköisesti vaikuttaa asenteeseeni suolausta kohtaan. Jos suomalainen autoilija oppisi ottamaan ajokelin huomioon, voitaisiin suolausta vähentää rajusti. Tuohon huomioonottamiseen kuuluu mielestäni myös se, että ajamaan lähdetään normaalia aikaisemmin kuin hyvällä kelillä.

 

[fiftyeight]

Aivan oikein Ervatsalo.
Yritys oli kertoa, että hienomman maa-aineksen luontainen kloridipitoisuus on suurempi kuin esim. hiekka-soran. Vaan sähläsin.
Moka mikä moka. Kiitos kun korjasit.

 

[varjo]

Mahdollisena pilkunviilauksean:
Muistaakseni teiden suolaamisen käytetään kuitenkin Kaliumkloridia eikä NACl:ää. Syytä en tiedä mutta tuollaista muistan lukeneeni jostain.

 

[Särki]

Kannanpahan minäkin korteni kekoon jokavuotiseen kiistaan, suolatakko vai eikö suolata.

Alkuun täytyy todeta, että suolaa ei levitetä maanteille vain suolaamisen ilosta, niin kuin jotkut aiemmin väittivät. Kyllä suola-auton kuljettajatkin viettävät sunnuntai-iltansa mielummin kotonaan hockey nightin parissa kuin lähtevät töihin levittämään suolaa teille autoilijoiden harmiksi. (En ole ko. ammatin harjoitaja)

Suolan käyttö on valitettavasti välttämätöntä liukkauden torjuntaan, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole keksitty. Joku pillastuu ja ehdotaa hiekoituksen lisäämistä, sillä hiekka ei sotke autoja, ei pilaa pohjavesiä, ei ruostuta ja onhan Suomi hiekkakuoppia pullollaan jne. Mutta jos asiaa miettii yhtään pidempään, huomaa (toivottavasti) hiekoituksen mahdottumuuden. Kuvitelkaapa jäistä hiekoitettua asfalttitien pintaa ja ohi ajaa 60tonnin täysperävaunurekka 80 km/h, siinä saa hiekan jyvä puristaa tosissaan jos aikoo tien pinnassa pysyä. Ruotsissa on jopa kokeiltu hiekoitushiekan lämmittämistä, jolloin se pureutuisi paremmin jäähän ja pysyisi paremmin paikoillaan, mutta tulokset eivät olleet tyydyttäviä ja parempia vaihtoehtoja etsitään yhä. Nykyisen maantiesuolalle (CACl2) on kokeiltu toistakin suolayhdistettä, joka on tehokkaampaa ja ympäristölle ystävällisempää, mutta samalla kymmenen kertaa kalliimpaa, joten jälleen etsitään parempaa/järkevämpää vaihtoehtoa.

Maantiesuolan käyttö mootori-/moottoriliikenneteillä sekä valtateillä on sikäli "pakollista", että Tieliikelaitoksen määräyksissä on selvästi määrätty minkälaisissa kunnossa ko. tieosuudet tulee pitää vuoden-/vuorokauden ajasta riippumatta. Esimerkiksi moottoritiet pyritään pitämään lumettomina vuorokauden ajasta riippumatta jne. Sama pätee myös liukkauden torjuntaan, kun kerran Helsinki-Tampere väli ON moottoritie se suolataan päästä päähän ja sillä siisti. Ja valitettavasti suurin osa onnettomuuksista tapahtuu suoralla tiellä, joten on hyvä että myös suorat tieosuudet pyritään pitämään jäättöminä, eikä vain mäet ja mutkaosuudet.

Ja ajatellaanpa Suomea hieman maantieteellisesti. Länsi- ja Etelä-Suomi ovat liukkauden torjunnan kannalta pahimpia paikkoja. Mutta ei tarvitse mennä kovinkaan kauaksi sisämaahan, kun ilmasto ja maasto muuttuu radikaalisti "mannermaisemmaksi". Keski- ja Itä-Suomessa (pohjoisesta puhumattakaan) suolauksen tarve on selvästi vähäisempää. Rannikko seuduilla lämpötilat vaihtelevat nollan molemmilla puolilla useamman kerran talven aikana, jolloin tienpinnat jäätyvät ja sulavat yhtämittaan ja jälleen tarvitaan suolaa. Paljon helpompaa tiellä liikkuminen olisi selvässä talvikelissä, jossa tiet olisivat "talvikunnossa" läpi talven eikä vuoroin märkiä tai jäisiä, mutta säitähän ei voi valita. Ja tänäkin vuonna Tammikuun kunnon pakkaspäivät länsirannikolla (alle -5 astetta)on yhden käden sormilla laskettavissa, mutta loskapäiviä on riittänyt aivan tarpeeksi.

Suolan määriähän on viime vuosina saatu laskettua selvästi. Yksi merkittävin tekijä on ollut liuos-suolan käyttöönotolla. Liuoksessa suolaa tarvitaan vähemmän ja se on tehokkaampaa kuin aikaisempi hiutalesuola.
Mutta jotta tästä jokavuotisesta kiistasta päästäisiin pitäisi varmaan ehdottaa, että ensi vuonna ei suolata laisinkaan vaan pidetään suolat suolalaivoissa. Järjestetään valtavat mainoskamppanjat jotta talvi ei yllättäisi liukkauden suhteen ja katsotaan kuinka käy. Taitaisi käydä vain niin, että ensi vuonna vietettäisiin monta surullista joulua, mutta päästäisiin ainakin valittajista eroon.

No ei kaiveta verta nenästä sen enempää vaan ilmaisinpahan vaan kantani suolauksesta, joka on sangen myönteinen.