Lupasin tuossa perjantaina avata ketjun tästä mieltäni painavasta asiasta, joten tästä se lähtee.
Sain sekä viime- että edellisviikolla ajaa kahdesti Tampereelta Espooseen töiden merkeissä. Mikäs siinä, kilometrikorvaukset ja päivärahat siitä saa kuitattua ja näkee espoolaisia työkavereita. Mutta ajomatkat olivat jonkinlaisia koettelemuksia.
Lähes jokaisena päivänä koko hiton moottoritie oli koko matkaltaan suolattu. Siinä sitten oli mukava ajella jonossa muiden töihin matkaavien kanssa ja roiskia suolapaskaa toinen toistemme silmille. Lisähauskuutena luonnollisesti lukuisat rekat, joiden muodostama suolapaska-sumupilvi on viisikymmentä metriä leveä ja kolmesataa metriä pitkä. Ohittaessa tuntui, kuin olisi sukellusvenettä ohjannut. Rekkoja tai rekkamiehiä vastaan minulla ei ole tasan yhtään mitään, hehän Suomen pyörät pitävät pyörimässä ja painavat duunia johon ihan kaikki eivät pystyisi. Iso auto nyt vaan sattuu muodostamaan taakseen paljon suuremman suolasumupilven kuin pieni.
Onko oikeasti olemassa joku, joka nauttii siitä suolapaskassa ajamisesta? Tavallinen loska on suhteellisen harmitonta, koska se poistuu tuulilasista yhdellä pyyhkijöiden pyyhkäisyllä. Se ei myöskään likaa autoa harmaamustaksi neljässäkymmenessä sekunnissa. Jäinen tie taas on turvallinen ajaa, jos osaa ajaa jäisellä tiellä.
Ehkä tuohon edellisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen kiteytyy se, miksi teitä suolataan. Suomalaiset eivät osaa ajaa jäisellä tiellä. Tie on pakko suolata, jotta se olisi sula ja suomalainen keskivertoautoilija (joka tosin on keskivertoa paljon parempi kuski) osaisi ajaa. Kun tie on suolattu ja se on näennäisesti sula, niin luullaan, että sillä voi ajaa kuten kesäkelillä. Ja kas kummaa, onnettomuuksia syntyy. Aiheuttaako onnettomuudet liian kova vauhti, suolan poistama näkyvyys vai nämä kaksi yhdessä? Asiaa tuskin koskaan tullaan tutkimaan, koska tuloksen perusteella suolausta tulisi rajusti vähentää, ja sehän ei käy päinsä. Kun viime vuonnakin suolattiin, niin pakkohan se on suolata tänäkin vuonna, tai muuten me ei aleta. Ja kun toi toinenkin tie on suolattu, niin tämäkin tie pitää suolata, tai me ei taaskaan aleta.
Mitäs siitä, jos autot ruostuu ja pohjavesi pilaantuu. Pitäähän sitä päästä ajamaan 120 kilometriä tunnissa vuoden ympäri, vaikka sitten pienellä tai keskisuurella riskillä. Lasolia tosin kuluu aika käsittämätön määrä, mutta lisäähän se bruttokansantuloa.
Suolausta ei taatusti lopeteta, koska muuten kaikki ei ala, joten jonkinlainen kompromissiratkaisu olisi saatava aikaan. Ehdotankin seuraavaa. Jokaiselle suomalaiselle autoilijalle jaetaan ilmaiseksi viisi litraa tuulilasinpesunestettä kuukaudessa. Kahden viikon välein postissa tulee jokaiselle auton omistajalle kuponki, jolla auton saa pesetettyä ilmaiseksi lähimmässä valtuutetussa pikapesulassa. Jaa mistä rahat? No, siirretään osa suolausrahoista suoraan tähän tarkoitukseen. Ehkä siinä jää 50 kilometriä moottoritietä suolaamatta jonain päivänä, mutta harva autoilija moisesta viitsisi valittaa.
Ja juu, tiedän kyllä, miksi suolataan. Mutta kun suoran ja leveän tien suolaaminen on tasan hyödytöntä, sillä ei saavuteta mitään.
Sain sekä viime- että edellisviikolla ajaa kahdesti Tampereelta Espooseen töiden merkeissä. Mikäs siinä, kilometrikorvaukset ja päivärahat siitä saa kuitattua ja näkee espoolaisia työkavereita. Mutta ajomatkat olivat jonkinlaisia koettelemuksia.
Lähes jokaisena päivänä koko hiton moottoritie oli koko matkaltaan suolattu. Siinä sitten oli mukava ajella jonossa muiden töihin matkaavien kanssa ja roiskia suolapaskaa toinen toistemme silmille. Lisähauskuutena luonnollisesti lukuisat rekat, joiden muodostama suolapaska-sumupilvi on viisikymmentä metriä leveä ja kolmesataa metriä pitkä. Ohittaessa tuntui, kuin olisi sukellusvenettä ohjannut. Rekkoja tai rekkamiehiä vastaan minulla ei ole tasan yhtään mitään, hehän Suomen pyörät pitävät pyörimässä ja painavat duunia johon ihan kaikki eivät pystyisi. Iso auto nyt vaan sattuu muodostamaan taakseen paljon suuremman suolasumupilven kuin pieni.
Onko oikeasti olemassa joku, joka nauttii siitä suolapaskassa ajamisesta? Tavallinen loska on suhteellisen harmitonta, koska se poistuu tuulilasista yhdellä pyyhkijöiden pyyhkäisyllä. Se ei myöskään likaa autoa harmaamustaksi neljässäkymmenessä sekunnissa. Jäinen tie taas on turvallinen ajaa, jos osaa ajaa jäisellä tiellä.
Ehkä tuohon edellisen kappaleen viimeiseen virkkeeseen kiteytyy se, miksi teitä suolataan. Suomalaiset eivät osaa ajaa jäisellä tiellä. Tie on pakko suolata, jotta se olisi sula ja suomalainen keskivertoautoilija (joka tosin on keskivertoa paljon parempi kuski) osaisi ajaa. Kun tie on suolattu ja se on näennäisesti sula, niin luullaan, että sillä voi ajaa kuten kesäkelillä. Ja kas kummaa, onnettomuuksia syntyy. Aiheuttaako onnettomuudet liian kova vauhti, suolan poistama näkyvyys vai nämä kaksi yhdessä? Asiaa tuskin koskaan tullaan tutkimaan, koska tuloksen perusteella suolausta tulisi rajusti vähentää, ja sehän ei käy päinsä. Kun viime vuonnakin suolattiin, niin pakkohan se on suolata tänäkin vuonna, tai muuten me ei aleta. Ja kun toi toinenkin tie on suolattu, niin tämäkin tie pitää suolata, tai me ei taaskaan aleta.
Mitäs siitä, jos autot ruostuu ja pohjavesi pilaantuu. Pitäähän sitä päästä ajamaan 120 kilometriä tunnissa vuoden ympäri, vaikka sitten pienellä tai keskisuurella riskillä. Lasolia tosin kuluu aika käsittämätön määrä, mutta lisäähän se bruttokansantuloa.
Suolausta ei taatusti lopeteta, koska muuten kaikki ei ala, joten jonkinlainen kompromissiratkaisu olisi saatava aikaan. Ehdotankin seuraavaa. Jokaiselle suomalaiselle autoilijalle jaetaan ilmaiseksi viisi litraa tuulilasinpesunestettä kuukaudessa. Kahden viikon välein postissa tulee jokaiselle auton omistajalle kuponki, jolla auton saa pesetettyä ilmaiseksi lähimmässä valtuutetussa pikapesulassa. Jaa mistä rahat? No, siirretään osa suolausrahoista suoraan tähän tarkoitukseen. Ehkä siinä jää 50 kilometriä moottoritietä suolaamatta jonain päivänä, mutta harva autoilija moisesta viitsisi valittaa.
Ja juu, tiedän kyllä, miksi suolataan. Mutta kun suoran ja leveän tien suolaaminen on tasan hyödytöntä, sillä ei saavuteta mitään.