Sumo - Natsu bashon ennakko ja muuta

[Sylinteri]

Minua mietitytti eilen, että josko kirjoittaisin sumosta Jatkoajan Vapaa keskustelu-palstalle! Näin päätin tehdä ja siksi sinäkin luet tätä nyt. Anna sumopainille mahdollisuus. Se voi kolahtaa.

Tämän viestin lopussa on sumopainiaiheisia kysymyksiä ja vastauksia, mutta ensin toukokuun turnauksen ennakko!

Vuodessa järjestetään 6 sumon pääturnausta, joista jokainen kestää tasan 15 päivää. Toukokuun turnaus (Natsu basho) alkaa viikon päästä sunnuntaina Tokion sumopyhätössä Kokugikanissa.

Kauan odotettu yokozuna (sumon arvojärjestelmän korkein arvo, suurmestari) Takanohanan paluu on mitä ilmeisimmin vihdoin toteutumassa! Viime vuoden Natsu bashossa hän loukkasi polvensa pahasti 14. päivän ottelussa voimaenkeliksikin kutsuttua ozeki Musoyamaa vastaan. Polvi vääntyi ja todennäköisesti eturistiside repesi, minkä lisäksi muutakin pienempää vauriota syntyi. Takanohana on treenannut kovaa ja on pääsemässä takaisin yokozunan arvolle sopivaan kuntoon.

Toinen yokozuna Hawaiji-lähtöinen 231- kiloinen Musashimaru voitti maaliskuun turnauksen ja vaikka huoli hänen 5 kilon painonlisäyksestään on jälleen sumopiireissä esillä, on Maru ennakkosuosikki.

Ozekeista omenan kädessään mehuksi pusertava Kaio kärsii varsin krooniseksi muodostuneesta alaselkävaivastaan, joka tekee hänestä melkoisen kysymysmerkin. Raportit hänen valmistautumisestaan lupaavat kuitenkin hyvää eikä Kaioa voi koskaan jättää pois laskuista yushon (15 päivän turnauksen mestaruuden) voittajasuosikkeja listattaessa.

21-vuotias 130-kiloinen Mongolian ylpeys Asashoryu on tunnettu brutaaleista treeneistään ja arvoasteikossa pari divisioonaan alempien tallikavereidensa (heya="huone" eli sumotalli, jossa naimattomat rikishit asuvat, naimisissa olevat asuvat luonnollisesti omissa kodeissaan. "Sumotalleja on yhteensä noin 50 ja suurimmassa on noin 40 painijaa) jokseenkin ankarasta kohtelusta on joutunut parantelemaan kipeytynyttä olkapäätään ja kantapäätään ja hänen osallistumisensa Natsuun on vaakalaudalla. Hänen "verivihollisensa" Kotomitsuki ei osallistu, sillä leukamurtuman aiheuttaman leikkauksen jäljiltä hän ei ole kunnossa eikä sumoa leukamurtumatoipilaana kukaan hullu paini.

Mielenkiintoa tulevassa koitoksessa joka tapauksessa on yllin kyllin ja enemmänkin. Yksi kevyimmistä ylimmän divisioonan (Makuuchin, esim. Eurosport näyttää vain Makuuchin otteluita) painijoista Aminishiki on teknisesti huippulahjakas ja nuori. Hänellä on vähän yli 120kg painoa ja 184cm pituutta ja sopusuhtainen jopa sumovihaajasukulaiseni mielestä.

Koska ette tiedä ja luulette vain, kerron muutaman sumopainifaktan näin sunnuntai-alkuillan ratoksi Suomi-Ruotsi-ottelua odotellessa:

Ylimmässä divisioonassa on siis noin 40 painijaa, joiden arvoasteikko eli ranking määräytyy aina edellisen pääturnauksen tuloksien perusteella. Jokainen painija ottelee jokaisena päivänä kerran jolloin jokaiselle tulee yhteensä 15 ottelua. Mikäli painija voittaa 8 tai enemmän otteluita, nousee hän rankingissä ylöspäin. Mikäli painija taas voittaa vain 7 tai vähemmän, laskee hänen ranking-arvonsa alaspäin.

Painijoiden palkka ja paikka sumon hierarkiassa määräytyvät pitkälti rankingin perusteella, joten kachi koshi (8 voittoa tai enemmän) on kaikkien painijoiden tavoite. Tosin yokozunille ja ozekeille ei riitä moinen; hehän kamppailevat mestaruudesta, johon riittää harvoin alle 13-2 tulos. Yokozunan myös odotetaan voittavan säännöllisesti yli 11 ottelua/turnaus ja ellei yokozuna tähän enää pysty, kehoitetaan häntä ankarasti lopettamaan uransa ettei hän häpäise suurmestarin arvoa.

Ammattilaissumossa on 6 divisioonaa, joissa yhteensä noin 800 painijaa.

Makuuchi
Juryo
Makushita
Sandanme
Jonidan
Jonokuchi

Kysykää lisää sumopainista jos haluatte. Vastaan mielelläni.

Vastaan heti muutamaan, koska epäilen ettei moni edes tätä viestiä lue saati kysy jotain!


K: Ovatko sumopainijat eunukkeja?

V: Eivät ole.


K: Eikös sumopaini ole vain silavaa ja olutta päivät pitkät vetävien läskien irvokasta läpsimistä?

V: On se siinä yhdessä musiikkivideossa...


K: Miksi niillä on vaippa?

V: Ei se ole vaippa, vaan silkkivyö (treeneissä käyttävät kangasvyötä).


K: Kuolevatko sumopainijat nuorina?

E: Tämä on yksi suurimmista myyteistä mitä sumopainiin liittyy. Vastaus on tylysti: eivät *juurikaan* sen nuorempina kuin siviilit. Totta on että suuri paino on terveysriski ja sumopainijoissa on ylisyömäreitä ja alkoholia käsittämättömiä määriä juomia jolloin alle viisikymppisinä kuolee entisiä sumopainijoita suhteessa enemmän kuin siviilejä. Kuitenkin suurin osa elää ihan vanhaksi saakka, mikä johtuu kai siitäkin että uransa jälkeen laihduttavat varsin runsaasti liikoja pois.


K: Treenaavatko ne muka jotain??

V: Treenavat varsin kovaa. Nuoremmat alimissa divisioonissa painijat treenaavat joskus liiankin kovaa. Sumopainija on erittäin vahva. Jatkuvasti työntävät, heittävät, läiskivät treeneissä vertaisiaan jättejä vastaan => kyllä siinä voimaa on takana enemmän kuin kuvittelee tietämätön.


K: Eihän ne pysty pyyhkimään persettään itse!!!???

V: Musashimarusta en uskalla sanoa, mutta kaikki muut ammattisumopainijat pystyvät. Itse en ole nähnyt enkä halua nähdäkään, mutta kts. seuraava kysymys


K: Ovatko ne notkeita muka??

V: Voisin löydä vetoa että jos otetaan kaikki SM-liigan kiekkoilijat ja kaikki ammattilaissumopainijat ja testataan notkeutta, sumopainijat voittavat helposti. Spagaatti on enemmänkin sääntö kuin poikkeus ja posken laskeminen maahan jalat suorina mahdollisimman levitettynä dohyolla istuen ei ole monille sumopainijoille temppu eikä mikään.


K: Oletko pelle?

V: Sano sinä.


Lopuksi Kyokain englanninkieliset sivut:

http://www.sumo.or.jp/eng/index.php

 

[Lukkolainen]

Perus kyssäri eli tienaako ne paljon ?
ja eiks ne o pillumagneetteja pahimmasta päästä on vaa jostakin tullu tämmöne kuva et ne olis ja tää ei ollu sit mikään vitsi.
Onks se riisiä mitä nakkelee sinne"kehään" ja miksi?
Historian painavin sumomiäs?
Mikäs juttu ku jollain roikkuu siinä vyössä joku miekka tai joku vai onko se edes miekka vai mikä se on?
Tässä aluksi muutma kysymys

 

[werther]

Joku sumoka oli kuulemma joskus jossain ottelussa pudottanut silkkivyönsä, ja sen perusteella hänet tuomittiin sitten hävinneeksi. Eikä se pelkkä häviö, mutta kyseessä oli suora TV-lähetys, joten ziljoona japanilaista näki sitten kerralla munasillaan olevan sumokan. Lieneeköhän tämä tarina totta?

Omistamassani japanilaisessa keittokirjassa on muuten ohje treenikauden ruuan valmistamiseksi sumokalle. Käytännössä kaikki mitä kaapista löytyy, kelpaa. Ja paljon sokeria, joka pehmentää makua ja lisää ruokahalua.

Kyllä sumopaini on urheiluna huomattavasti sympaattisempaa kuin vaikkapa tractor-pulling tai monster truck-racing.

 

[Matwee]

Eikös jotkut suomalaisetkin oo sitä joskus kokeillu? Juha Ahokas? Kuinka luulet että esim. tavalliset painijat pärjäisivät tuossa lajissa?

 

[Lukkolainen]

Viestin lähetti werther
Joku sumoka oli kuulemma joskus jossain ottelussa pudottanut silkkivyönsä, ja sen perusteella hänet tuomittiin sitten hävinneeksi. Eikä se pelkkä häviö, mutta kyseessä oli suora TV-lähetys, joten ziljoona japanilaista näki sitten kerralla munasillaan olevan sumokan. Lieneeköhän tämä tarina totta?

Mitä veikkaat näkikö japanilaiset sen sumokan munia.japseilla kapeat silmät ja sumoilla pienet pippelit oma veikkus että ei..

 

[Noose]

Olipas muuten loistava juttu. En tiennyt sumosta paljoakaan, mutta nyt tiedän pikkisen enemmän. Pari juttua jäi mieleen.

Asutko kenties itse Japanissa ja jotenkin tässä sumotouhussa mukana, vai vaan innokas fani?

Paljonko maksaa suurturnauksissa ringside-paikalle?

Paljon on keskimäärin suuren sumo areenan kapasiteetti?

Miten järjettömät TV:n katsojaluvut sumo saa aikaan? Ilmeisesti katsotuin urheilulaji?

 

[Sylinteri]

Vastauksia:

Kahden ylimmän divisioonan sumopainijat saavat säännöllistä kuukausipalkkaa. Yokozunien vuosiansiot ovat muutaman miljoonan euron luokkaa. Siitä alaspäin palkka putoaa portaittain. Käytännössä todella rikkaita sumopainijoita on varsin vähän. Eurosportin lähetyksissä näkyvät painijat saavat kyllä hyvän toimeentulon ammatistaan, muttei palkkoja voi mitenkään verrata esim. NHL-rivipelaajien palkkoihin. En tiedä tarkkoja lukuja.

Sumopainijoiden status "nykyaikojen samuraina" tekee heistä erittäin suosittuja Japanissa. Pillumagnetismia esiintyy runsain mitoin ja monilla painijoilla onkin vientiä enemmän kuin tarpeeksi. Onhan jo heidän koristeellinen ja tuoksuva kampauksensakin melkoinen seksiobjekti japanilaisnaisten mielestä.

Sumopainilla onkin ehkä enemmän naisfaneja kuin millään muulla kamppailulajilla (mutu-tietoa).

Suolaa ne nakkelevat. Suolalla on shintolaisuudessa puhdistava vaikutus. Heittävät sitä dohyoon "puhdistaakseen" sen ja ajaakseen mahdolliset demonit pois. Monesti näkee sellaistakin, että kun sumopainijalla on joku vamma, nakkaa hän hieman suolaa siihenkin suojellakseen sitä kolhuilta. Ei kai käytännössä suolan heittämisellä sumopainijoille mitään merkitystä ole, mutta se on osa sumon kauan muuttumattomana säilynyttä kulttuuria.

Historian painavin ammattilaissumopainija oli Hawaijilainen Konishiki, joka oli parhaimmillaan noin 240-kiloinen, mutta uransa loppuvaiheessa vaivaisena varjona entisestä suurudestaan painoi jopa 282kg. Konishiki lopetti uransa vuonna 1997 eikä ole paljon painoaan onnistunut pudottamaan uransa jälkeenkään yrityksistä huolimatta.

Amatöörisumon jättiläinen on amerikkalainen Emmanuel Yarborough, joka painaa käsittämättömät 350kg. Tekee paljon hyväntekeväisyystyötä ja on esiintynyt aika monessa TV-ohjelmassakin.

Mawashin putoamistapaus oli kyllä totta. Ei ollut silkkivyö, koska oli muistaakseni sandanme-divisioonan painija (heillä otteluissakin kangasvyö). Ei sandanme-divisioonan otteluita suorana Japanin televisiossa näytetä. Se olisi sama kuin näytettäisiin B-juniorien SM-liigaa MTV3:lla. Tapaus oli erittäin harvinainen. Edellinen tapaus oli vuosikymmeniä sitten. Se mawashi kiedotaan moneen kertaan haarojen välistä ja vyötärön ympäri eli se on varsin tiukasti kiinni ja tuomari kyllä kiristää vyön kauan ennen kuin se mihinkään putoamaan pääsee. Konishikin vyön pituus taisi olla peräti 13 metriä.

Olihan kyseisellä tapauksella se vaikutus, että sumopaini pääsi jopa CNN:n urheilusivuille :p

Sumopainijoiden ruokaa eli chankonabea on erittäin moneen makuun. Tokiossa on lukuisia entisten sumopainijoiden pitämiä chankonabe-ravintoloita.

Nykyisin voimamieskisojen suomalainen huippunimi Janne Virtanen osallistui amatöörien MM-kisoihin yhdessä Juha Ahokkaan kanssa muutamia vuosia sitten. Olivat varsin kovia vatsustajia japanilaisille huippuamatööreille ja vuonna 1996 Suomi otti joukkuehopeaa häviten Japanille finaalissa niukasti 2-1. Ahokas voitti tuolloin ottelunsa ja Virtanen hävisi.

Myös Tuomo Karila ja Tomi Rajamäki ovat sumopainin MM-kisoihin osallistuneet. Suomen sumopainin harrastajat ovat lähes poikkeuksetta taustaltaan painijoita tai judokoita.

Kyllähän sumopainissa raaka voima on tärkeä elementti ja sitähän erityisesti raskaan sarjan kreikkalais-roomalaispainijoilta löytyy.

Tomi Rajamäki taisi voittaa pronssia edellisissä MM-kisoissa alle 85kg sarjassa (ammattilaisilla ei siis painoluokkia olekaan).

 

[Sylinteri]

Nooselle:

Olen vain innokas fani enkä ole Japanissa toistaiseksi käynytkään. Sumopaini on niin monella tapaa upea laji, että sen pauloihin jouduin kolmisen vuotta sitten. Nettihän on ehtymätön sumoinformaatiokeidas, mikä oli innostuksen alussa oleellinen apu.

Ringside-paikat pääturnauksissa ovat ehkä varattuina erilaisille sumon tukijoille yms., mutta kalliimmat päiväliput ovat nykyään jotain 400-500 euroa. Halvimmalla päässee noin 25-30 eurolla.

Tokiossa on Japanin pääsumoareena Kokugikan, jonka kapasiteetti on noin 11 000. Osakan pääurheiluhalli vetää noin 7500 ja Nagoyan noin 8000. Kyushun saarella järjestettävän marraskuun turnauksen urheiluhalliin mahtuu noin 9500. Kyushun fanit ovat fanaattisimpia.

Kuudesta vuosittaisesta pääturnauksesta kolme käydään Tokion Kokugikanissa; Osakassa, Nagoyassa ja Kyushussa yksi kussakin.

Sumon suosio on laskenut viime vuosina Japanissa. Näin on käynyt aikaisemminkin erinäisistä syistä, mutta aina on sumon suosio palannut entiselleen. En tiedä katsojaluvuista, mutta baseball lienee tätä nykyä katsotuin urheilulaji Japanissa. Myös amerikkalainen jalkapallo on yllättävänkin suosittu laji siellä. Kyllä sumo toki kovat katsojaluvut vetää.

Samalla kun Sumon suosio kärsii jonkinasteisesta lamasta Japanissa, on ulkomailla yhä enemmän kiinnostusta sumoon. Eurosportkin laittoi jälkilähetyksinä esittämänsä sumot parhaaseen katseluaikaan eli lienevät katsojaluvut sielläkin parantuneet.

Nummelin laittoi komeasti yläkulmaan kyllä.

 

[heikkik]

Kiitoksia sumotietoudesta.

Tuli joitakin vuosia sitten katsottua sumoa Eurosportilta, sillä se on yllättävän hyvä TV-laji. Varsinkin Takanohana teki minuun vaikutuksen. Kaveri pikemminkin urheilullinen atleetti kuin läski, jollaiseksi sumopainijat usein kuvaillaan. Ja lisäksi hän tuntui olevan henkisesti muita selvästi kovempi.

Kysymyksiä:

Käytetäänkö sumon markkinoinissa samantapaista good guys (Takanohana) <-> bad guys (Musashimaru) asettelua kuin esim. ammattilaispainissa? Japanilaiset vs. muut?

Millaistakohan punttiharjoittelua nämä kaverit vetävät?

 

[varjo]

Sumo on ehdottomasti siinä suhteessa yksi maailman hienoimmista lajeista että siinä on vielä jäljellä sitä samaa arvokkuutta mitä siinä on aina ollut. Vaikka sanat "arvokkuus" ja "200 kiloiset tankit" eivät välttämättä sovi yhteen niin mielestäni kuitenkin kaikki sumon traditiot ym. tekevät lajista sitä mitä sen on.

Tuohon heikkik:n kysymykseen osittaista vastausta:
- Vastakkainasettelua ei ainakaan virallisesti tehdä koska sehän halventaisi koko lajin pelkäksi show:ksi.
- Toisaalta taas kun Konishikista? tuli ensimmäinen ei-japski Suurmestari niin siitä käytiin keskustelua joten kaipa sielläkin tuota rasismia löytyy pohjalta mutta sitä ei ainakaan tuoda esiin julkisuuteen saati sitten aleta mainostamaan.

 

[ms.qvist]

Kiitokset kirjoituksesta Sylinteri!

Olen kiinnostunut jonkin verran japanilaisesta kulttuurista kuten kulttuureista yleensäkin. Aiemmin suhtautumiseni sumopainijoihin ja sumoon on ollut hivenen negatiivista johtuen kenties tietämättömyydestäni mutta tällainen pienikin tietomäärän lisäys on onnistunut muuttamaan kuvaani hivenen ja mikä tärkeintä, herättänyt minussa pienen kiinnostuksen poikasen kyseiseen lajiin jolla on varsin kauas ulottuvat perinteet.

Traditioitahan sumossa, kuten yleensä japanilaisissa perinteisissä lajeissa, on runsaasti ja niiden ymmärtäminen ja tajuaminen avaa usein uusia ulottuvuuksia kyseiseen lajiin ja sen myötä japanilaiseen kulttuuriin. Juuri tällaisia traditioita soisin vaalittavan myös läntisissä kulttuureissa.

Oma kiinnostukseni japanilaiseen kulttuuriin syttyi joskus 70-luvulla nähdessäni televisiosta Kurosawan hienon "Seitsemän samuraita". Sen jälkeen se on kokenut nousuja ja laskuja, joskus kiinnostukseni on ollut voimallisempaa ja toisinaan vähäisempää mutta aina noista päivistä lähtien japanilainen kulttuuri on minua edes hitusen kiinnostanut.

varjo, taidat muistaa aivan oikein. Konishikin saavutettua ensimmäisenä ei-japanilaisena (en nyt satu muistamaan japanin kielessä käytettyä termiä ulkomaalaisista) Suurmestarin arvon tästä keskusteltiin melkoisesti ja monet kokivat sen jopa häpeällisenä tilanteena kun ulkomaalainen saavuttaa sumossa Suurmestarin arvon. Lienee tämä häpeän tunne siitä, että ulkomaalaisen onnistui saavuttaa jotain sellaista aiheuttanut ne voimakkaatkin keskustelut kulisseissa, ja osa keskustelusta taidettiin käydä muuallakin kuin sumopiirien kulisseissa. Aivan valtalehdissä ja tiedotusvälineissä.

Yleensä ulkomaalaisten on aika hankala päästä "sisään" japanilaiseen yhteiskuntaan, heitä kohdellaan hivenen vieraina ja heitä ei välttämättä hyväksytä kaikkialla mutta rasismi ei lienee näkyvää vaan ennemminkin "piilotettua".

vlad#16

 

[Pepe]

Eiköhän ensimmäinen ei-japsi yokozuna (suurmestari) ollut hawaijilainen Akebono, ainakaan Konishiki ei koskaan noussut ozekia ylemmäs.

Itse asuessani Japanissa sumo oli henkilökohtaisesti ehdoton ykköslaji. Bashot tuli useimmiten katsottua suorana tv:stä ja usein vielä uusintana illalla. Muistan kyllä yhden tapauksen, jossa vyö putosi eräältä painijalta. Illan uusinnasta kyseinen pätkä oli siististi leikelty pois. Suosikkeja oli monta, mutta nimiä ei tahdo muistaa suurimpia huippuja lukuunottamatta.

Pari kysymystä:
1. a) Mitä kuuluu Konishikille?
b) Entä Tosanoumille, oli silloin viisi vuotta sitten suuri lupaus?
2. Nykyiset yokozunat?
3. Minkä niminen tyyppi viskaa suolaa aina selvästi eniten?

 

[op777]

Viestin lähetti vlad
varjo, taidat muistaa aivan oikein. Konishikin saavutettua ensimmäisenä ei-japanilaisena (en nyt satu muistamaan japanin kielessä käytettyä termiä ulkomaalaisista) ...
vlad#16

Oisko "gaijin" tms?

op777

 

[Sylinteri]

Sumon markkinointi on ollut turhankin vaisua Japanissa, mutta nyt sumon suosion laskettua, on markkinointiinkin kiinnitetty enemmän huomiota. Nyttemmin sumopainijoilla lienee aika suuri vapaus esiintyä TV-mainoksissa yms. Aiemmin homma oli selvästi rajoitetumpaa.

Entinen punkkari ja väkivaltainen jenginuori Chiyotaikai ja Mongolian paha poika Asashoryu ovat ehkä brutaaleimmat tyypit ylimmässä divisioonassa. Asashoryuta moni rakastaa vihata; samalla kun tuo valtavasti lisämaustetta raivokkaan ja säälimättömän ottelutapansa vuoksi, on hän myös herättänyt pahennusta joskus itsetarkoituksellisen sääntöjen rajamailla liikkuvan sumonsa takia. Chiyotaikai taas on äärimmäisen räjähtävä työntö/tuuppimissumon taitaja, jonka ottelut ovat usein ohi muutamassa sekunnissa.

Varsinaista vastakkainasettelua ei Japanin media kovinkaan paljon luo. Luonnollinen taistelupari oli 1990-luvun hallitsevimmat yokozunat Takanohana ja Akebono. Siinähän Japanin oma sumon kultapoju oli Hawaijin ensimmäistä ulkomaalaista yokozunaa vastaan, mutta silloinkaan Japanissa ei mitään suurta vihamielisyyttä Akebonoa vastaan osoitettu. Aika tasaisia olivatkin keskinäisten otteluiden valossa. Molemmat taisivat voittaa noin 20 ottelua. Tosin Takanohana voitti paljon enemmän turnauksia (ja voi voittaa vielä lisääkin) kun taas Akebono kärsi etenkin 1990-luvun loppupuolella lukuisista loukkaantumisista.

Akebono tosiaan oli ensimmäinen ulkomaalainen yokozuna. Konishiki oli parhaimmillaan hyvin lähellä ylennystä yokozunaksi, mutta häntä ei kuitenkaan koskaan ylennetty ja siinä yhteydessä oli puhetta enemmänkin ulkomaalaisten syrjimisestä. Taisi Konishiki epähuomiossa jossain lehdistötilaisuudessa hiukan viitatakin, että jos olisi hän ollut syntyperäinen japanilainen niin...

Kun itse kohtasin ärhäkkään sumokärpäsen, joka puri heti ja taisi elinikäisen sumofaniuden aiheuttaa, niin en kovin paljon Japanin kulttuurista tiennyt. Sumon saloihin perehtyminen on ollut verraton ja erittäin kiinnostava tapa tutkia Japanin kultturia, tapoja ja jopa kieltä. Sumon lukuisat rituaalit, stoalainen asenne, vastustajan kunnioitus, mielenkiintoinen historia, asut, seremoniat (esim. ylennysseremoniat, lopettamisseremoniat) jne. ovat kaikki paremmin ymmärrettävissä, kun ei rajoitu pelkästään sumoon.

Tosanoumi jäi valitettavasti ikuiseksi huippulupaukseksi. Hurja tachi-ai (aloitusryntäys) hänellä edelleenkin on, mutta kovin on tasapainoton dohyolla. Tosanoumi naamallaan dohyolla on turhakin tuttu näky. Kyllä hän kenet tahansa voi voittaa, mutta suoritustaso on tasainen kuin Veikko Niemisellä. Tosanoumin erikoisuuksiin kuuluu karhumainen hengitys matsin aikana ja kummallinen karjahtelu. Kyokai (sumon pääjärjestö) jopa kehotti Tosaa rajoittamaan sitä puhisemistaan, mutta hän vain sanoi ettei voi sille mitään.

Konishiki lauloi ainakin rappia uransa jälkeen ja epäilemättä on ollut viihdeteollisuudessa mukana monin eri tavoin. Laihduttaa on yrittänyt useaan otteeseen ilman selkeitä tuloksia. Paljon tekee hyväntekeväisyystyötä hän. Sanoo että ilman sumoa hänestä olisi todennäköisesti tullut jättiläisrantapummi.

Nykyiset yokozunat ovat Musashimaru ja Takanohana. Uutta yokozunaa jo kaivataan, mutta toistaiseksi sinänsä vahvat ja kyvykkäät haastajat eivät ole suurmestariksi yltäneet. Ozeki Kaio olisi mitä luultavimmin yokozuna ilman vuosi sitten loukkaamansa selän tuomaa epätasaisuutta.

Mitoizumi eli "Big Salt" oli kuuluisa runsaasta suolanheitostaan. Hän lopetti uransa pari vuotta sitten. Uusi suolahirmu on Kitazakura, joka tosin putosi juryo-divisioonaan eikä täten ylimmässä divisioonassa ole tavanomaisesta poikkeavaa suolankäsittelijää. Mitoizumi heitti niin paljon suolaa, että vastustajat valittelivat että dohyo tulee liukkaaksi ja epätasaiseksi moisesta. Kyokai kielsikin Mitoizumia heittämästä suolaa joka kerta dohyolle astuttaessa alkurituaalien aikana (alkurituaalit sisältävät 4-6 suolanheittoepisodia). Mitoizumi sai heittää koko kourallisen vain viimeistä kertaa dohyolle astuttessa ennen matsin alkua.

Punttitreenit eivät ole kovin suuressa osassa sumopainijoiden treeneissä. Onhan sumo eri harjoittelumuodoissaan jo itsessäänkin kovaa voimatreeniä. Lisäksi tekevät voimaharjoitteita esim. kyykkykävellen, jalkakyykkyä kaveri selässä tehden, erilaisia punnerruksia yms. Toisaalta yhä useammasta sumotallista löytyy oma kuntosali, jossa monet treenaavat. Tyypillinen sumopainijan punttitreeni on voimiinsa nähden suhteellisen pienillä painoilla pitkähköjä sarjoja.
On silti yhä enemmän sumopainijoita, jotka treenavat ihan kovillakin painoilla.

Yksi erikoisuus on isovarpaiden vahvistaminen. On aika oleellinen osa jämäkkää tasapainoa dohyolla. 1900-luvun alun yokozunat kävelivät usein painaen jatkuvasti isovarpaita sandaalin pohjaa vasten. Nykyiset yokozunat eivät taida moista viitsiä tehdä :-)

Jos kiinnostaa sumomatsien katselu niin täältä löytyy Real Player-formaatissa pääturnauksien otteluita:

http://www.oz.net/~drc/sumomovies/movies.html

 

[Pepe]

Kiitos vastauksista, vielä tuli pari asiaa mieleen.

Mikä on ennen palkintokirjekuoren ottamista käden käyttämisen vasemmalla ja oikealla puolella 'tarjotinta' merkitys vai onko kyseessä vain pelkkä kiittäminen? Tätä tuli pohdittua ja kysyttyä japseiltakin, mutta ei jäänyt vastaus ainakaan mieleen.

Noista yokozunista kun oli puhetta, niin mikä on Takanohanan veljen Wakanohanan tilanne. Oli silloin Musashimarun kanssa lähimpänä yokozunan arvoa.