0-2
Oli selkeästi tapahtumaköyhin ottelu, jonka ollen tällä kaudella nähnyt. Parempi kuitenkin voitti.
Kiekko-Vantaan peli oli odotetun väkinäistä, ja kurinalaisesti pelannut Hokki pystyi todella hyvin pitämään vantaalaiset pois hyvistä maalipaikoista. Myllykoski sai nollapelinsä suht helposti. Marko Sakon läpiajon ja Petri Pitkäjärven rankkarin torjumiset olivat ainoat venymistä vaatineet tilanteet.
Hokki sai vauhdikkailla hyökkäyksillään paljon aikaan ensimmäisessä erässä ja olisi voinut tehdä enemmänkin kuin yhden maalin. Vantaan puolustuspelaaminen näytti huolestuttavan sekavalta. Mutta jatkossa KiVa onnistui tyrehdyttämään hieman passivoituneen Hokin hyökkäykset. Yhden virheen liikaa vantaalaiset kuitenkin tekivät, ja Hokki kuittasi vastaiskusta 0-2.
Jos jätetään pelilliset seikat sivuun, Vantaalla näyttäisi olevan kaksi isoa ongelmaa. Ensimmäinen on se, että vapautuneisuus puuttuu otteista täysin eivätkä pelaajat pelaa lainkaan sillä tasolla, mihin parhaimmillaan pystyisivät. Toinen on se, että kapeassa materiaalissa jo kolmen runkopelaajan (Haapasaari, Kivistö, Södö) puuttuminen näkyy selvästi. Tänäänkin ainoastaan Oikarisen ja Lehtisen ketjut saivat tilanteita aikaan, junnupitoiset kolmos- ja nelosketjut eivät.
KiVaakin huonommin ottelu sujui päätuomari Marko Vepsäläiseltä, joka saa kyseenalaisen kunnian olla ensimmäinen tuomari, jonka tällä kaudella joudun haukkumaan. Moni on valitellut, että uudet sääntötulkinnat vievät intensiteetin ja taklaukset pelistä. Olen väittänyt vastaan ja sanonut, että kyllä siellä taklata saa. Mutta mitä tapahtui Myyrmäessä? Ottelun ensimmäinen kunnon taklaus, ja KiVan Makkonen kaksiminuuttiselle keksityllä laitataklaus-nimikkeellä. Ei näin, Vepsäläinen!
Enkä minä tuosta yhdestä tilanteesta itke vaan siitä, että selkeitä rikkeitä jätettiin viheltämättä ja sekaan arvottiin pari käsittämätöntä tuomiota. Pienestä kontaktista maalivahtiin sai kaksiminuuttisen, mutta pienestä kontaktista maalivahtiin ei.
Mutta ei Vepsäläinen missään nimessä peliä ratkaissut.