Su 22.5.2016 Suomi - Kanada (finaali)

  • 22 382
  • 112
Tila
Viestiketju on suljettu.

k0l1kk0

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Hyi vittu mikä aikamatka tämä peli oli tuonne alkuvuoteen ja tarkemmin Kärppien ja Frölundan väliseen finaalikohtaamiseen, missä vastustaja oli lukenut täysin kaverin pelikirjan. Tyhjä olo ja vituttaa.

Itelle tuli JYP fanina vähän HIFK-JYP sarja mieleen, mikä sillee mukavan paskamaisesti nosti vitutuksen määrää.
 

k0l1kk0

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kannattaa katsoa tuloksen taakse. Kanada oli juuri niin ylivoimainen kuin odottaa saattoi. Suomi oli koko kisat aivan paska hyökkäyspelinsä kanssa, ja se realisoitui sitten tänään. Jalosen ja Rautakorven yltiösafety kiekko ei onneksi riittänyt. Sääli, tällä käytettävissä olevalla pelaajamateriaalilla olisi voinut pelata hyökkäysvoittoisemminkin. Toki Suomen viisikkopuolustus oli sitten aivan huippuluokkaa, ja Koskinen pelasi loistavat kisat.

Tämä oli onneksi jääkiekon voitto.

Osittain ja vain osittain samaa mieltä. Hieman rohkeammalla ja vapaammalla olisi ehkä hyökkäyksen potentiaali irronnut paremmin, JOS puolustajat olisivat olleet laadultaan edes edes vähän lähempänä hyökkäysmateriaalia.

Mutta oli tehokkuus hyökkääjillä niin kovaa luokkaa että en nyt aivan allekirjoittaisi että hyökkäyspeli olisi ollut paskaa.
 

JakeTheGreat

Jäsen
Suosikkijoukkue
YNWA
Vähän pitää avautua, vaikka kannattaisi varmaan nukkua. Raivostuttaa.

Ei riittänyt, kun Kanada oli oppinut aiemmasta ottelusta. Kanadan hyvyyttä tämä pitkälti oli, mutta silti Suomi oli yllättävän vaisu. Silti missä oli kaikki reagointi Kanadan muuttuneeseen pelisuunnitelmaan verrattuna aiempaan otteluun?? Eikö Kanada vain viimeksi onnistunut? Missä kaikki karvaus, miksi ei pelattu rauhallisemmin viivelähtöjä, vaikka häirintä olikin kovaa? Ihan aidosti, kiekkoa olisi pitänyt pystyä hallitsemaan enemmän. Silloin Kanada ei olisi päässyt vyöryttämään ja Suomi olisi pikkuhiljaa taas saanut enemmän maalipaikkoja.

EDIT: Kuten joku jo mainitsi, tuli tästä mieleen CHL-finaali Kärpät-Frölunda, jossa Frölunda käytännössä samalla tavalla torpedoi Kärppien hyökkäyspelin heti alkuunsa ja pelistä tuli tiukoista lukemista huolimatta todella nihkeä Kärpille. Onko tämä sitten nykyjääkiekon suuntaus, en tiedä. Ainakin Lauri Marjamäen luulisi osaavan analysoida ja keksiä ratkaisun tähän tilanteeseen jatkossa Suomen kannalta, kun on itsekin päässyt läheltä todistamaan sitä, kun vastustaja tuhoaa oman pelin.

Ottaa todella kovaa päähän, kun mielestäni oli täysi syy odottaa Suomen voittoa. Vielä tulee Suomen päivä. World Cupissa sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
Laitan tähän myös oman avautumiseni.

Joskus sanoin, että Jalonen on joukkueen heikoin lenkki; jos kulta voitetaan, se voitetaan Nokasta riippumatta. Matkan varrella tulosta syntyi, 9 peliä voitettiin putkeen ja Nokka näytti epäilijöilleen pystyvänsä koventamaan peliä tarpeen tullen ja etenevänsä voitosta voittoon. Kyllähän Jalosta saa kiittää siitä, että kivikova punakone lyötiin välierässä massiivisen kotiyleisön edessä. Kuitenkin finaalissa kaaduttiin mielestäni valmennukseen. Kanada oli scoutannut Suomen pelin tehokkaasti ja löytänyt aivan täydelliset lääkkeet siihen, eikä Jalosella ollut mitään reseptejä, joilla pelata Kanadaa vastaan. Koko turnauksen ajan esiintyneisiin heikkouksiin ei löydetty ratkaisuja, vaan ne kostautuivat finaalissa, pahimmassa mahdollisessa tilanteessa. Seuraavissa kappaleissa tuon esiin pari silmiin pistänyttä heikkoutta.

Leijonien lähteminen peleihin oli umpisurkeaa. 8-9 peliä 10:stä alkoi sillä, että ensimmäiset 10-20 minuuttia oltiin vaikeuksissa. Ainoastaan Saksa-pelissä saatiin hyvä alku. USA-pelissä tehtiin toki 2 pikamaalia vastahyökkäyksistä, mutta ensimmäinen erä oli muistaakseni pääosin USA:n hallintaa. Tilastoja mairittelevat se, että ainoastaan Venäjä ja Kanada pystyivät rankaisemaan Suomen alkuvaikeuksista. Näistä Venäjää vastaan saatiin tasoitus aikaiseksi, mutta Kanadaa vastaan ensimmäisessä erässä päästetty maali jäi voittomaaliksi. Ei pelaamista voi aloittaa vasta toisen erän alussa. Peli kestää 60 minuuttia!

Toinen ongelma oli mielestäni pelitavassa. Joukkue pyrki välttämään virheitä ja puolustamaan. Luotettiin siihen, että jossain vaiheessa tarvittavat paikat maalintekoon aukeavat, käytetään ne hyväksi, ja puolustetaan loppupeli. Tällaisella prosenttikiekolla ei vain saatu parasta mahdollista irti joukkueen pelaajamateriaalista. Myönnän, että puolustuspeli oli loistavaa heikohkosta puolustajamateriaalista huolimatta. Materiaalin puolesta hyökkäyksen piti olla timanttia, mutta pelitapa ei mitenkään pyrkinyt hyödyntämään vahvaa hyökkäyskalustoa. Pelistä toiseen mieleen jäivät pakkien luokattomat avaussyötöt, jolloin hyökkäykset päättyivät nopeasti kiekonmenetykseen, ja hetken päästä haettiin vauhtia omasta päästä. Finaalissa Kanadaa vastaan tämä erityisesti korostui, ja hyökkäykseen lähtöjä eivät lainkaan auttaneet Kanadan jatkuvat, pitkät pyöritykset Suomen päädyssä.

Kolmas ongelma oli peluutuksessa. Ketjukoostumukset olivat monella tavalla käsittämättömiä. Patrik Laine meni hukkaan oikeassa laidassa, varsinkin kovissa peleissä. Monesti tulosta syntyi niinä harvoina hetkinä, kun Laine oli ajautunut vasempaan laitaan ja Jokinen oikeaan. Tärkeimpänä esimerkkinä tästä voittomaali Venäjää vastaan. Finaalissa tosin Laine, Barkov ja Jokinen päätyivät kaikki alisuorittamaan pahemman kerran. Toinen ihmettelyn aihe oli Koivun ylivoimakoostumus. 4 leftin hyökkääjää, joista 3 olivat pelintekijöitä ja yksi oli Koskiranta. Ketju yleensä siirteli kiekkoa ensimmäiset 1:15-1:30 ylivoimasta, ja sen jälkeen Barkovin ketjulle ei jäänytkään juuri yv-aikaa. Barkovin yv-ketjulla oli ongelmana, että Laine pyrki liian usein syöttämään vastustajan neliön läpi, kun taas Hietanen pyrki Laineelle syöttämisen sijaan laukomaan plekseihin tai lähintä vastustajan pelaajaa päin. Muuta huomioitavaa on, että Suomen AHL-pelaajista ei saatu parasta irti. Pokka oli heikko läpi turnauksen. Lindell oli vakuuttava Venäjä-pelissä, mutta muuten alisuoritti. Pulkkinen laitettiin täysin väärään rooliin, hoiti sen huonosti ja joutui ansaitusti poppareille. Rantanen laitettiin samalle paikalle, hoiti sen loistavasti mutta ei saanut tilaisuutta esimerkiksi ylivoimassa tai ylemmissä ketjuissa. Finaalin 3. erässä Rantanen ja Pihlström eivät pelanneet juuri ollenkaan, ja myös Komarov sai melko vähän peliaikaa 3. erässä. Nämä fyysiset pelaajat olisivat voineet herätellä muuta joukkuetta. Jos peluutusta täytyy tiivistää kolmeen hyökkäävään ketjuun, mieluummin jätetään pois esimerkiksi Pyörälä, Sallinen ja Koskiranta. Koskisen peluutuksessa myönnän olleeni väärässä: mies paransi otteitaan kovissa peleissä ja antoi joukkueelle mahdollisuuden voittaa.

On vaikea sanoa, olisiko esimerkiksi Jukka Jalonen tai Lauri Marjamäki saanut joukkueesta sen verran paremmin irti, että Leijonat olisi poistunut kaukalosta kultamitalit kaulassa. Tästä turnauksesta jäi monella tavalla samanlainen maku kuin vuoden 2006 olympiakisoista ja vuoden 2007 MM-kisoista: kovatasoinen joukkue, hieno turnaus, välierässä kaadetaan Venäjä häikäisevällä joukkuepelillä ja loppuottelussa ei vain peli kulje. Harmittaa, että Marjamäki on tuskin saamassa yhtä tasokasta MM-ryhmää kasaan ensi vuonna. Syksyllä on tietysti World Cup -näytösturnaus kokoelmajoukkueineen, mutta vaikea kuvitella, että Suomi pystyisi kaatamaan esimerkiksi Kanadan paras kolmesta -pelisysteemillä pienessä kaukalossa.
 

kiljander

Jäsen
Suosikkijoukkue
Espoo. Susijengi. LAL. UTA. SoJy.
Pakko kai se on vaan myöntää että Kanada on maailman kovin jääkiekkomaa ja osaa ottaa ohjat käsiinsä sitten kun sen aika on (mitalipelit). Suomi oli niin ison osan pelistä niin köysissä että lopputulos olisi voinut olla pahempikin ilman loistavaa veskariamme. Siinä missä Kanada oli pienen merkityksen alkusarjan pelissä suorastaan onneton, niin finaalissa he sitten osoittivat kuinka vastustaja riisutaan lähes alastomaksi. Suomen pakit olivat kyllä pulassa.
Suomi oli, noh, sitten heikko. Vituttaa että nämä finaalit ovat joskus niitä hienon turnauksen heikompia pelejä kun silloin aikoinaan olympialaisten finaalissa Ruottia vastaan. Tosin, kuten joku täällä sanoikin niin olihan Suomen peli heikkoa myös mm Unkaria vastaan. Kitkerä tappio mutta ajan kanssa helpottaa. Onnea Kanadalle. Paras voitti.
 

WannabeParros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, RaahenJääkiekkoKlubi
Kyllähän Suomella on pääongelmana pakiston kapeus. Voi kun saataisiin Laineen ja Ahon kaltaisia kavereita myös pakistoon, jotka avaisivat peliä ja olisivat huipputasoa. Siinä on Suomella tulevaisuudessa petrattavaa jos missä.

Kyllähän meillä pakkeja löytyy, heitetään nyt alkuun vaikka Ristolainen, Vatanen, Määttä ja Juolevi.
 

WannabeParros

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ducks, RaahenJääkiekkoKlubi
Tässä koottuja analyyseja päättyneen viikon alkupuolelta. Lähde: Jatkoajan keskustelupalsta:

Siihen loppui lento kun tuli ensimmäinen oikea testi vastaan.

Näky se McShittivana pari kertaa siellä kun suomalaiset kyykytti sitä ihan kunnolla. Patrick O'Sullivankin oli parempi jääkiekkoilija.

Kanada ei ole The joukkue joka mestaruuden vie. Mukana pelaajia joiden fokus aivan muualla kun joukkuepelissä, tarkoitus lähinnä antaa itsestään näytöt syksyä varten. ei tuu tiukkaa tiivistä nippua tuosta joukkiosta.

Tämän vuoden Kanada ei tule maailmanmestaruutta voittamaan, mutta vastapainoksi Suomella on erinomaiset mahdollisuudet tehdä kaikkien aikojen jääkiekkohistoriaa voittamalla samana vuonna U20, U18 ja aikuisten maailmanmestaruudet.

Mä en nyt oikein ymmärrä miten nämä liittyy mun kommenttiin...
Noh, itse tein ainakin tilin kanadan mestaruudella, että se siitä paskasakista.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Mutta mutta, peli on vielä pelaamatta ja tasainen vääntö tästä tulee. Veikataan 3 - 2 jatkoajalla Suomelle, kultaisesta maalista vastaa Sebastian Aho.

Ei sitten mennyt tämäkään nappiin ja myös analyysi pelin todennäköisesti kulusta meni pahasti perseelleen. Suomi nimenomaan hävisi pelaamalla omaa peliä tai oikeammin yrittämällä pelata sitä vaikka kahden erän jälkeen jo näkyi että homma ei toiminut. Isommassa kuvassa tämä oli vähän kuin P - Amerikka vs. Eurooppa, tuossa on se iso ero. P - Amerikkalalaiset joukkueet ja varsinkin Kanada osaavat tuunata peliään nopeassakin ajassa ja jopa pelin aikana kun Euroopassa hakataan päätä siihen yhteen ja samaan Kanadan mäntyyn. Tietysti tässä on sekin että Kanadalla on yksilöosaaminen aina niin kovalla tasolla, että pelitavallinen reagointi on helpompaa.

Mutta en minä tästä valmennusta syytä tai ketään muutakaan, Suomi pelasi hienon turnauksen ja osoitti taas, että suomalaisella tavalla pelata voi päästä yllättävän pitkälle. Valitettavasti se ratkaiseva 5 % jää liian usein näkemättä ja niin oli taas, tälläkin kertaa.

Kiitoksia pojat tästä, syksyllä jatketaan.
 

verco

Jäsen
Suosikkijoukkue
Montreal Canadiens
Vittu mitä paskaa. Koko teksti. Suomi ei ole niin kova kiekkomaa, että väärä valmentaja, väärällä pelitavalla ja väärillä pelaajilla ottaa hopeaa.
Niinpä niin, paskaa juu... ja täysin asiallista on yrittää lytätä ihan asialliset pohdinnat typerällä onelinerilla.

Kaikkia tuosta ES:n tekstistä en minäkään allekirjoita, mutta kyllä Kojon suoriutumista noin umpisurkean finaalin jälkeen on ihan aiheellista kritisoida. Hyvä joukkue kasvaa turnauksen edetessä, tämä koskee myös valmennusta.

Useammassa ottelussa minäkin ihmettelin huonoja pelien alkuja. Venäjä-ottelussa se vielä hirveällä toisen erän väännöllä saatiin käännettyä voitoksi, mutta siihen ne paukut kuluikin. Eikä Kanada-pelissä saatukaan sitä sitten enää käännettyä, vaikka en minä ainakaan Kanadan rosteria niin ylivoimaisena pitänyt, että siihenkään voisi vedota. Eikä ne Suomen ketjukoostumukset loppupeleissä ihan optimaaliset olleet, eikä niihin sitten edes ollut juurikaan vaihtoehtoja, kun muutoksia tarvittiin. Luulin, että variaatioita oli mietitty reippaasti jo ennen turnausta. 3- ja 4-kenttiä muuteltiin ja Komarovin ja Ahon paikkoja vaihdeltiin. Siinäkö se? Mielikuvituksettomuus vaivasi varsinkin ylivoimalla ja ketutti jo valmiiksi, kun tiesi, mitä kuviota tässä nyt haetaan pitkällä siirtelyllä. Kanada ainakin oli tehnyt kotiläksynsä tämän suhteen.

Minustakin hyvä turnaus, mutta ei kuitenkaan sillä tavalla nousujohteinen, että mestaruus olisi ansaittu. Ei kenttäesitysten, eikä pelikirjaesitysten osalta. Venäjä-ottelun toisen erän vääntö oli tästä kuitenkin iloinen poikkeus ja sillä turnauksesta tehtiin melkein täydellinen.
 

Flou

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ravens
Niinpä niin, paskaa juu... ja täysin asiallista on yrittää lytätä ihan asialliset pohdinnat typerällä onelinerilla.

Minustakin hyvä turnaus, mutta ei kuitenkaan sillä tavalla nousujohteinen, että mestaruus olisi ansaittu. Ei kenttäesitysten, eikä pelikirjaesitysten osalta. Venäjä-ottelun toisen erän vääntö oli tästä kuitenkin iloinen poikkeus ja sillä turnauksesta tehtiin melkein täydellinen.

Eilenkin siinä toisessa erässä oli ne paikat tasoittaa peli ja mennä johtoon, mutta kun ei vaan taas kelvannut ja paikat tulivat kavereille joilla kädet jäätyivät ihan täysin. Koskirannan ja Hietasen onnistuessa paikoistaan peli olisi hyvinkin voinut myös eilen kääntyä Suomelle ja kolmannessa erässä olisi tuota johtoa puolustettu vimmatusti.

Turnaus varmaan kokonaisuudessaan oli hyvä, mutta lopulta näitä hopeasijoja on omana elinaikana nähnyt jo ihan riittävästi ja olisi kiva "välillä" voittaakin jotain aikuisten tasolla ja silloin lopulta turnauksesta jää vain pettymys mieleen. Ehkä mitali joskus kirkastuu, mutta aika monta vuotta siihen ainakin minun mielessä menee.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Kyllähän kolmannessa erässä, kun pitäisi kiriä kehitellä, oli Suomen hyökkäyksen kärkimiehet aivan hapoilla. Ja kun pelillisesti ainoa tapa nousta oli kuljettamalla kiekkoa ja voitettava kaksinkamppailuita niin suossa oltiin. Kanada onnistui täysin sulkemaan pelin avaamisen ja yleensäkin syöttelyn keskialueella. Yritäpä siinä paten jaloilla mennä laidan ja vahvan kanukin välistä ohi kiekkoa kuskaten.

Mihin perustui tuo jatkuva omissa pysyminen kiekon kanssa ja odottelu kun Kanada puski iholle? Joka erässä useita vaihtoja kulutettiin tähän kun oli paikka avata hyökkäystä niin vielä yksi kääntö maalin taakse tai kulmaan, jonka jälkeen kanadalaiset oli molempien pakkien iholla, ei syöttömahdollisuutta omille ja 40-50sek kulmavääntö, jonka jälkeen oltiin taas hapoilla->vaihto->sama pyöritys uudelleen.

Laine jos olisi uittanut sen ekan erän paikan längistä ja Koskiranta yhdellä kosketuksella niin torilla oltaisiin. Pienet marginaalit jne.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Iso syy tuolle omissa pyörimiselle menee Suomen verrattain kädettömille pakeille. Ensimmäisessä kohtaamisessa Kanadaa vastaan Kanada hölläsi tuota takakarvaustaan ensimmäisen erän jälkeen, jonka ansiosta Suomella oli mahdollisuus saada syöttöketjuja ja päästä hyökkäämään. Tässä ottelussa Kanadan paineistus kesti täydet 60 minuuttia ja tähän ei Suomen pakeilla riittänyt eväitä, kun kaiken maailman Matt Duchenit ja Taylor Hallit huippuluisteluineen on jatkuvasti iholla.
 

Wingman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valmentajien hautuumaa
Oltiin kyllä yllättävän pahasti jyrän alla. Mun mielestä fysiikka ei vaan riittänyt. Jalka ei liikkunut ja kaksinkamppailuja hävittiin. Kai siinä taktiikassakin olisi ollut parannettavaa, mutta mun pelisilmällä on paha noista mennä sanomaan. Aho sieltä nousi esiin juurikin nopeudellaan. Samalla tulee mieleen, että olisi sinne voinut heittää kehiin Pihlströmiä ja Rantasta vähän enemmän. Lopputulos oli suht tiukka, mutta aika vähän Suomella paikkoja lopulta oli. Ja nolla maalia.
 

Veijari

Jäsen
Kanada vei peliä paitsi kentällä, myös tilastollisesti. SIlmiin pistävää oli suomen heikko kamppailupelaaminen ja mm. aloituksissa oltiin selvästi huonompia. Kiekon saatuaan Kanada ei menettänyt kiekkoa helposti, kuten Suomi, vaan hallitsi peliä pitkillä hyökkäyksillä ja sai siten suomen pelin hyytymään täysin. Lisäksi Kanadan aktiivinen karvauspeli oli suomalaisille todellista myrkkyä. Hyvin olivat Kanadan pojat ottaneet oppia ensimmäisestä pelistä.

Koivu, oli turnauksen parhaimpia aloittajia mutta finaalissa Kanada vei Koivua silläkin saralla.
Alla suomen aloitustilastot finaalissa, jotka on aika karua luettavaa.
Koivu: +7, -11 = -4 (38,89 %)
Barkov: +7, -8 = -1 (46,67 %)
Koskiranta: +2, -7 = -5 (22,22 %)
Laine: +2, 0 = 2 (100 %)
Sallinen hävisi kaikki aloitukset (7 kpl)!
 

-OO-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Iso syy tuolle omissa pyörimiselle menee Suomen verrattain kädettömille pakeille. Ensimmäisessä kohtaamisessa Kanadaa vastaan Kanada hölläsi tuota takakarvaustaan ensimmäisen erän jälkeen, jonka ansiosta Suomella oli mahdollisuus saada syöttöketjuja ja päästä hyökkäämään. Tässä ottelussa Kanadan paineistus kesti täydet 60 minuuttia ja tähän ei Suomen pakeilla riittänyt eväitä, kun kaiken maailman Matt Duchenit ja Taylor Hallit huippuluisteluineen on jatkuvasti iholla.

Minäkin näkisin että iso syy tappioon löytyi tuosta että Kanada ajoi todella syvälle ja pisti koko ajan Suomen pakeille kovaa painetta jolloin pakkien koko turnauksen ajan jatkunut lähes luokaton avauspeli korostui entisestään. Esim. Lindell-Pokka parilla oli koko turnauksen ajan suuria vaikeuksia saada kiekko omalta alueelta eteenpäin, ja eilen tämäkin korostui kun Kanada ajoi aggressiivisesti päälle eikä hellittänyt missään vaiheessa. Seurauksena oli sitten se että Suomen hyökkääjät kuskasivat yksin kiekon alueelle vain menettääkseen sen heti kulmassa. Mitään järjellisiä hyökkäyskuvioita ei oikein missään vaiheessa syntynyt.

Sanoin jo niiden ensimmäisten heikompia vastustajia vastaan pelattujen pelien jälkeen että jos Suomi näissä kisoissa johonkin kaatuu niin se on tuo heikko pakisto. Ja olen edelleen sitä mieltä että juuri näin kävi. Paitsi että avauspeli oli heikkoa niin myös kunnon viivapelotteen puuttuminen minusta haittasi Suomen peliä. Ja yleensäkin Suomen pakkien viivapelaaminen oli todella heikkoa. Kiekkoa liikutettiin hitaasti, laukaukset oli juusohietasmaisia vippejä ja en tiedä johtuiko sijoittumisesta vai mistä mutta viivan pitämisessäkin oli koko ajan ongelmia. Jos joukkueessa olisi ollut edes pari kiekkovarmaa ja hyvän laukauksen omaavaa puolustajaa niin se olisi auttanut huomattavasti erinomaisen hyökkäyksen työtä ja tarjonnut enemmän mahdollisuuksia. Yllättävän harva vastustajan pystyi hyödyntämään näitä puutteita mutta taktisesti erittäin vahvan pelin pelannut Kanada kyllä tukki Suomen pelin ihan totaalisesti.

Sikäli tämä tappio ei kyllä edes kovin isosti vituta koska mitään jossiteltavaa ei tällä kertaa jäänyt. Suomi jäi vaan yksinkertaisesti jyrän alle ja Kanada ei antanut oikein mitään mahdollisuuksia. Mitään tuomarifarssia ei nähty, Ahon sukeltamisjäähyä lukuunottamatta ei oikein edes mitään kyseenalaisia tuomioita. Ei ollut mitään onnekkaita (tai onnettomia) pomppuja eikä mitään muutakaan mailan katkeamisia ratkaisevilla hetkillä tms. josta olisi jäänyt jossiteltavaa. Itse asiassa nuo numerot mairittelevat Suomea koska Kanada oli kyllä niin paljon parempi. Iso kiitos noista numeroista kyllä kuuluu Koskisellekin joka minun mielestäni pisti kyllä kaikille epäilijöille luun kurkkuun. Aivan loistavaa maalivahtityöskentelyä niin Kanada-voitossa kuin tappiossakin, puhumattakaan Venäjä-pelistä. Tällä kertaa ei voi Antsakaan sanoa että Suomi olisi maalivahtipeliin kaatunut.
 

Noitarumpu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät
Se on vielä mainittava, että Kanadaa vastaan on oltava omaa maalia puolustaessa ilkeä ja osattava pelata sopivissa määrin "pikkusikaa", koska he todellakin osaavat pelata maalialueella. Jos Kukkonen olisi ollut ehjä, niin siinä olisi ollut se kaivattu äijä, joka olisi kyllä pitänyt huolen, etteivät kanukit juhli. Lisäksi Salmela poissa, joten olihan tuossa huutava aukko. Eivät kanadalaiset helpolla ilman iskuja olisi päässeet kriittisiin pisteisiin ja koko pelin luonnekin olisi ollut toisenlainen. Näin uskon.
 
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit, Red Wings, #65
Ihan turha syyttää Suomen loistavasti pelanneita puolustajia jostain luokattomasta avauspelaamisesta. Se on vain ja ainoastaan Jalosen ja Rautakorven pelitavan syytä. Mitä voit puolustajana kiekon kanssa tehdä, jos sinulla ei ole yhtään (YHTÄÄN) paikkaa, johon kiekko järkevästi pelata? Kyllä tuo avauspelaaminen meni aivan täysin valmennuksen piikkiin, ja sen näki jo turnauksen ensimmäisistä peleistä alkaen. Suomi pelasi loistavaa puolustuspeliä, mutta siinä sivussa hyökkäyspelaamisen organisointi jäi täysin nollatasolle. Valmennus ilmeisesti luotti yksilötaitoon (jota kerrankin oli) ja ylivoimaan, että sitä kautta saataisiin ne tarvittavat muutamat maalit, kun oma pää pysyy lähes puhtaana.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquarta
Koivu: +7, -11 = -4 (38,89 %)

Ei poista viestisi erinomaista pointtia, mutta yksi tappioksi merkitty aloitus oli se sekunti ennen loppua tullut viimeinen startti, jossa Koivu luovutti aloitusvoiton naapurille. Eli vähän edes kauniimpaa luettavaa, vaikka aika tylysti Suomi silläkin saralla otti kuokkaan. Ja Mikko Koivu kuitenkin lienee yksi kovimmista eurooppalaisista aloittajista.
 

Breathe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Philadelphia Flyers & Eric Lindros 88
Eilenkin siinä toisessa erässä oli ne paikat tasoittaa peli ja mennä johtoon, mutta kun ei vaan taas kelvannut ja paikat tulivat kavereille joilla kädet jäätyivät ihan täysin.

Patrik Laineella oli avauserässä vähintään yhtä hyvä paikka kuin Koskirannalla kakkoserässä ja selvästi parempi paikka kuin Hietasella. Mutta ehkä Laineen tilanne on parempi jättää mainitsematta, koska siitä on vaikea sanoa, että "harmi kun tontti tuli väärälle jätkälle".

Tuleehan sitä MM-finaalissa väkisinkin pari laatupaikkaa heikommallekin joukkueelle mutta Kanada hallitsi peliä eilen niin selvästi, että jossittelulle ei jäänyt sijaa.
 

Jyyd

Jäsen
Suosikkijoukkue
♠️, Flyers
Hyvää tuossa tappiossa oli juuri, että jossittelulle se ei jätä sijaa, kun vastustaja oli niin paljon parempi.
Tämähän on miltei luksusta vuoteen 2014 verrattuna. Silloin finaalitappio vitutti niin ankarasti, kun se ei ollut ihan Suomen omasta tekemisestä pelkästään kiinni. Tänä vuonna tuomarit eivät avustaneet kuin korkeintaan yhden "sukellus"jäähyn verran, joten hyvä näin.
 

B4rre

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Blackhawks ja CBJ (tyttöystäväjoukkue)
Ihan turha syyttää Suomen loistavasti pelanneita puolustajia jostain luokattomasta avauspelaamisesta. Se on vain ja ainoastaan Jalosen ja Rautakorven pelitavan syytä. Mitä voit puolustajana kiekon kanssa tehdä, jos sinulla ei ole yhtään (YHTÄÄN) paikkaa, johon kiekko järkevästi pelata? Kyllä tuo avauspelaaminen meni aivan täysin valmennuksen piikkiin, ja sen näki jo turnauksen ensimmäisistä peleistä alkaen. Suomi pelasi loistavaa puolustuspeliä, mutta siinä sivussa hyökkäyspelaamisen organisointi jäi täysin nollatasolle. Valmennus ilmeisesti luotti yksilötaitoon (jota kerrankin oli) ja ylivoimaan, että sitä kautta saataisiin ne tarvittavat muutamat maalit, kun oma pää pysyy lähes puhtaana.

Sanotaan nyt niin, että varmasti parempia vaihtoehtojakin oli kuin jäädä leipomaan sitä kiekkoa omassa päädyssä ja menettää se kärkikarvaajalle. Myönnetään, että TV-kuvan perusteella ei aina pysty näkemään, onko siellä hyökkääjät vapaana vai eivät, mutta etenkin Pokan ja Lindellin osalta on sanottava, että monessa tilanteessa se helppo peliä edistävä syöttö jätettiin antamatta ja lopputulos oli kiekonmenetys ja hirveä ralli omassa päässä. Pitkiä syöttöjäkään ei taidettu pahemmin edes yrittää saati, että niitä olisi saatu perille.

Se on toki aivan totta, että valmennus ei onnistunut reagoimaan tähän Kanadan pelitapaan oikeastaan missään vaiheessa ja prässin purkamisessa oli suuren suuria vaikeuksia. Ei tuo puolustus mielestäni kuitenkaan täysin syytön tuohon lopputulokseen ollut, vaan väittäisin, että joku huippupuolustaja olisi tuosta kovasta paineesta huolimatta saanut pelattua kiekkoa kontrolloidusti omille. Valitettavasti tällaisia puolustajia tästä joukkueesta ei vain löytynyt. Jostain syystä keskikaistalle ei pystytty pelaamaan käytännössä ollenkaan, vaan lähes kaikki avaukset tulivat laitoihin. Siihen en osaa vastata, oliko tämä sitten Kanadan hyvyyttä vai pelitapakysymys.
 
Laine jos olisi uittanut sen ekan erän paikan längistä ja Koskiranta yhdellä kosketuksella niin torilla oltaisiin. Pienet marginaalit jne.

Suomella ei ollut eilen mitään palaa. Jääkiekon kaltaisessa pelissä laatutontteja tulee pari selvästi huonommallekin joukkueelle mutta Kanadalla niitä oli niin paljon enemmän, että pienistä marginaaleista on turha puhua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Tila
Viestiketju on suljettu.
Ylös