St. Louis Blues (1.) – Vancouver Canucks (7.), Läntisen konferenssin 1. kierros

[repe_joke]

Tässä jo kuvittelee olevansa ihan sekaisin, mutta mulla näkyy seuraavasti:

Avaa näköjään erilaisen näkymän/sivun tietokoneelle kuin kännykälle.

NHL:n ilmoittaman alkuperäisen aikataulun mukaan tässä sarjassa ei kuitenkaan pelata ti/ke välisenä yönä. Eikä sitä varmaan ole tarvetta rukata mihinkään kaikkien ottelusarjojen ollessa vielä kesken.

 

[nuck]

St. Louis tasoitti voitot ottelusarjassa 2-2 lukemiin voittamalla neljännen pelin 1-3 lukemin ja otti niskalenkkiä sarjassa toisella peräkkäisellä voitollaan. Pelin taso ei tässä neljännessä pelissä noussut kovin korkealle ja vaarallisia maalipaikkoja molemmat saivat 5v5 pelissä selvästi sarjan otteluista vähiten. Varmaan tuolla oli merkitystä, että pelattiin toisena peräkkäisenä iltana.

Tässä pelissä oltaisiin kaivattu tehokasta erikoistilannepelaamista ja siinä St. Louis onnistui nyt paremmin. Canucks pääsi pelaamaan seitsemän kertaa ylivoimaa, mutta ei saanut maaliakaan ja laukauksetkin jäivät vähiin. Blues sen sijaan teki viidellä ylivoimallaan kaksi ylivoimamaalia ja käänsi niillä peliä. Tasakentinkin Blues oli kyllä parempi kokonaisuutena ja vei etenkin toisen erän nimiinsä. Fyysisessä pelissä Canucks pystyi nyt laittamaan Bluesille vastaan tässä pelissä, mutta tuo ei auttanut.

St. Louisin puolelta alkaa jo ylistyssanat loppua Ryan O'Reillya kohtaan. O'Reilly teki nyt kaksi osumaa ja syötti kolmannen. Häntä vastaan ei näytä löytyvän pysäyttäjää sarjassa. Canucksilta Horvat laitettiin pelaamaan nyt O'Reillya vastaan ja Canucks-kapteeni pystyi pitämään O'Reillyn pois maalinteosta tasakentin, mutta ei päässyt nousemaan itse juurikaan esiin. O'Reilly saa ketjussaan myös erinomaista tukea laituriparilta Perron-Schwartz, mikä on ollut sarjassa toistaiseksi paras laiturikaksikko.

Nyt O'Reilly teki maalin tasakentinkin kun Horvat oli penkillä. Tuossa osumassa Canucksin pakkipari Edler-Stecher eivät tienneet varmaan itsekään, että ei ole kovin hyvä ajatus lähteä kaksin kulmaan pelaamaan Perronia pois.

Linkki: https://twitter.com/Hockey_Robinson/status/1295570334154805250

Nuo ovat niitä tilanteita tässä vaiheessa sarjaa kun jo väsymys saa pelaajat pelaamaan eri lailla kuin mitä valmennus tai he itsekään toivovat ja kokeneet playoff-pelaajat osaavat kaivaa noista hyödyn irti. O'Reillyn ollessa jäällä tasakentin sarjassa tähän mennessä Blues on vienyt corsinsa 108-32 lukemilla. Tuo hänen pelaamisensa on jo ihan muuta kuin jotain eläintä tuolla. Se on maagista.

Bluesin puolelta pitää ihailla Oskar Sundqvistin otteita. Isokokoinen ruotsalaissentteri pelaa älykästä peliä kahteen suuntaan ja oli nyt todella hyvä alivoimilla. Sundqvist pelasi tasakentin Petterssonia vastaan ja onnistui tuossa hommassa hienosti. Vaikka Pettersson pelasi noin 25 minuuttia ja tasakentinkin 15 minuuttia, hän ei saanut pelissä kuin kaksi laukausta ja tasakentin ei tullut yhtään laukausta. Tuo oli niitä pelin tärkeimpiä onnistumisia Bluesin puolelta, vaikka Sundqvist ei otsikoihin noussutkaan. Ryan Reaves on vahva härkä ja armoton taklaaja, mutta tuo Sundqvistin kauppa on ollut voitto St. Louisille.

Blues näyttää leveämmän ja selvästi kokeneemman rosterinsa avulla kääntävän tätä sarjaa, mikä ei yllätyksenä tule. Canucksin puolelta ei ole kuitenkaan mitään hävittävää siinä, että lähtee altavastaajana saamaan kokemusta playoffeista ja tilanne neljän pelin jälkeen on kuitenkin vielä tasan. Uskon näiden pelien olevan arvokasta oppia tulevaisuuteen joka tapauksessa, kävi tässä nyt miten tahansa. Uskoisin, että seuraavan pelin voittaja vie koko sarjan.

Linkki: https://twitter.com/ThomasDrance/status/1295590419762311169

 

[Ranksu]

Nyt O'Reilly teki maalin tasakentinkin kun Horvat oli penkillä. Tuossa osumassa Canucksin pakkipari Edler-Stecher eivät tienneet varmaan itsekään, että ei ole kovin hyvä ajatus lähteä kaksin kulmaan pelaamaan Perronia pois.

Yksi NHL hitaimmista hyökkääjistä, mutta Perron ja ROR osaavat käyttää roppaa täydellisesti. Ehkä Edler - Stecher katsoivat viime vuoden finut jossa kun antoi hieman tilaa ja aikaa Perronille niin omissa soi.

[MEDIA=youtube]JyMRyP7QSwU[/MEDIA]





Läppä

 

[nuck]

Yksi NHL hitaimmista hyökkääjistä, mutta Perron ja ROR osaavat käyttää roppaa täydellisesti. Ehkä Edler - Stecher katsoivat viime vuoden finut jossa kun antoi hieman tilaa ja aikaa Perronille niin omissa soi.

Eikä tuo hitaus haittaa tuolla kun tietävät koko ajan mitä tekevät eikä paniikki iske päälle. Toista se on ollut esimerkiksi Virtasella, joka osaa luistella mutta ylivoimaratkaisut ovat tämän näköisiä:

Linkki: https://imgur.com/kWwDmey

 

[Ranksu]

Tuli muuten mieleen, että miksi ihmeessä Boeser pelaa maalinedessä? Minusta hänen potenttiaali menee hukkaan siellä. JT miller joko maalin taakse, bo horvat maalin eteen ja Boeser vasemmalle laidalle. Tai peluuttaa Milleriä keskellä missä häntä voi käyttää tuona Pettersonin lämysyötön ohjaajana. Vaikka Vanouver on onnistunut tässä sarjassa ylivoimalla niin nyt nuottilauma on tehnyt muutokset ja luetaan mitä Petterson hakee. Ratkaisu löytyisi tällöin vasemmalta puoleta jolloin Boeser voisi vetää myös 1-timerin nyt koko pyöritys pysähtyy kun Miller ottaa haltuun ja yrittää ranteella vetää joka blokataan ja vaikka hän siirtää taakse Hughesille ja se ykkösellä Pettersonille Gunnar on niellyt kaikki. Kiekko Petterille ja yhen kosketuksen kautta Boeserille 1-timer. Keskellä Boeserin 1-timer on otettu myös pois. Mielenkiintoista nähdä adjustoiko Kanukkien ylivoima valmennus Bluesin muutokseen.


* * *

Barbashev ennustettiin saavan luvan pelata 5 tai 6 peliin. Tämä auttaisi Sunnyn peliä shutdownroolissa. MacMac on pelannut ihan mukiin menevästi ja DLR ehkä hivenen tarkemmin, painaa mielessä MacMacin tyhmä 2min poikittainen maila Petteriä selkään game 4:ssa. Sunny ja Barby oli duo joka dominoi viime vuonna poffeissa shutdownrooleissa. 3 pala siinä oli Steen. Steen ja Vladi on day-to-day vielä.

Välihuomio, että Bozak veti eilen karvan yli 7min alivoimalla. Kuka olisi uskonut muutama vuosi sitten, että Bozak olisi näinki hyvä alivoimapelaaja? Kaverihan oli suojattu pelaaja alivoimasta kun pelaili Torontossa ja nuottilassa nauttii eniten alivoima-aikaa ROR kanssa. Vielä en näe, että Faulk olisi se oikea palanen alivoimalle, ymmärrän peluutuksen, että Parayko ja Pietro vetää isoimmat minuutit 5on5 ja yv. Vaikka Faulk on nostanut tasoaa niin haluaisin Bortuzzzon ylös tuohon av rooliin. En osta Faulkin peliesityksiä vielä.

Jos Steen ja Vladi ovat terveitä ja Barbashev saa luvan pelata niin lähtisin näillä seuraavaan peliin.

Schwartz - ROR - Perron
Sanford - Schenn - Bozak
Kyrou- Thomas - Tarasenko
Barbashev - Sunny - Steen

Gunnar - Pietro
Scandella - Parayko
Dunn - Bortuzzo

Allen

 

[nuck]

Tuli muuten mieleen, että miksi ihmeessä Boeser pelaa maalinedessä? Minusta hänen potenttiaali menee hukkaan siellä. JT miller joko maalin taakse, bo horvat maalin eteen ja Boeser vasemmalle laidalle. Tai peluuttaa Milleriä keskellä missä häntä voi käyttää tuona Pettersonin lämysyötön ohjaajana. Vaikka Vanouver on onnistunut tässä sarjassa ylivoimalla niin nyt nuottilauma on tehnyt muutokset ja luetaan mitä Petterson hakee.

Olet varmaan oikeassa tuossa Boeserin suhteen. Tähän mennessä Canucksin ylivoimaprosentti playoffeissa on kuitenkin ollut ihan hyvä 27%, vaikka tuossa viimeisessä ottelussa joukkue sohelsi jokaisen seitsemän ylivoimaansa. Runkosarjassa Canucks oli lokakuun lopusta (kun Hughes tuli tuohon) runkosarjan loppuun NHL:n kolmonen ylivoimilla, joten periaatteessa siellä pitäisi olla tieto miten tuota pelata.

Joukkue oli viime kaudella (18-19) ihan liian staattinen ylivoimissaan ja sijoittui pörssissä 20. huonommalle puolelle. Silloin melkein riitti kun otti laukojat kiinni. Nyt tuota on pyritty tekemään sellaiseksi, että siellä olisi eri variaatioita ja syöttövalikoimia. Millerin ja Hughesin yhteispeli viivalla on ollut toimivaa, joten tuota ei olla lähdetty rikkomaan. Alkukaudesta Miller pelasi maalin edessä usein ylivoimaa. Horvat on ollut usein tuossa keskellä ohjureita laittamassa / tekemässä maskia ja Pettersson jommalla kummalla puolella laukojana.

Toffoli pelasi tuota Boeserin tonttia loukkaantumiseensa saakka ja tuostakin saatiin yksi toimiva variaatio ylivoimaan. Toffoli liikkui aika usein maalin edestä vähän maalin taakse/sivulle ja kiekkoa pelattiin hänelle usein Hughesin ja Millerin kautta, mistä hän antoi nopeita syöttöjä Horvatille neliön keskelle tai sitten osasi jäädyttää tilanteen ja odottaa toista aaltoa. Boeserin pelaaminen tuossa tehtävässä on ollut mielestäni vähän staattisempaa, mutta tuli hänelle yksi tärkeä osuma Minnesotaa vastaan.

Tuossahan on nähty kauden aikana vähän eri variaatioita. Tuolta maksumuurin takaa löytyy alkukaudesta yksi kuvio mikä toimi kunnes tuota opittiin lukemaan ja tehtiin muutoksia sen jälkeen:

How Pettersson and Boeser’s switch to the strong side could unlock the potential of the Canucks’ power play

By switching Pettersson and Boeser to their strong sides, the Canucks have a rejuvenated first unit that allows the two to attack downhill.

theathletic.co.uk

Nyt tuossa sarjan neljännessä pelissä joukkueen ylivoiman suurin puute oli mielestäni se, että tuo meni viime kaudelta tuttuun tapaan liian seisovaksi. Blues osasi tuon lukea pois. Yksi ongelma mikä tässä sarjassa on tullut myös aika ajoin vastaan on ylivoiman saaminen rauhoitetuksi hyökkäyspäähän. Vaikka Canucksin ylivoiman prosentti sarjassa on NHL:n paras (33%) tähän mennessä tältä kierrokselta, joukkue ei ole ollut aloituksissa niin hyvä kuin runkosarjassa (missä Vancouverilla oli NHL:n eniten ylivoiman aloitusvoittoja). Voitettujen aloitusten jälkitilanteet Blues on pystynyt pelaamaan aika ajoin aggressiivisella alivoimalla pois.

Saa nähdä nyt sitten tuleeko tuohon muutoksia, mutta uskoisin jotain tehtävän kun nyt tuo ei toiminut. Joukkueella on kyllä pankissaan niitä malleja joita runkosarjan aikana jo kokeiltiin ja todettiin usein toimiviksi kunnes niitä vastaan opittiin pelaamaan. Nyt se voi olla, että joukkue ei ole halunnut tehdä muutoksia tuonne koska tähän saakka ylivoima on tuottanut kuitenkin tulosta, mutta ehkä olisi sen aika.

 

[Mr. Smith]

Pelin taso ei tässä neljännessä pelissä noussut kovin korkealle ja vaarallisia maalipaikkoja molemmat saivat 5v5 pelissä selvästi sarjan otteluista vähiten.

Canucks pääsi pelaamaan seitsemän kertaa ylivoimaa, mutta ei saanut maaliakaan ja laukauksetkin jäivät vähiin.

Canucks oli kyllä todella huono varsinkin toisen ja kolmannen erän. Ylivoima oli ehkä vielä huonompaa kuin peli tasakentällisin. Sarjan selvästi heikoin peli, mutta eipä se yllättänyt edellisen pelin viimeisten erien jälkeen.

En tiedä onko Petterssonilla joku paikka rikki, mutta vedot puuttuivat täysin ja tuntui että ennemmin menetti kiekon kuin edes yritti laukoa. Horvat ei kauheasti saanut ylöspäin aikaan, mutta piti tosiaan omalta osaltaan O'Reillyn kurissa. Eriksson tiputettiin lopulta Horvatin viereltä ja voisi kyllä tippua kokonaankin pois.

Itse pidän ihmeenä jos Vancouver tästä vielä nousee voittamaan jonkun pelin. Sen verran tyhjänä näytti tankki olevan ja Green ei suostu tuoreita pelaajia ottamaan vaikka eivät ne huonommin voisi pelata. Jos Gaudette on ehjä niin olisi syytä hänet laittaa Horvatin vierelle vaikka se vähän outo paikka hänelle onkin. Ja Juolevi Stecherin tilalle. Mutta eipä taida tulla tapahtumaan.

 

[Ranksu]

Niin tuo Hughes on vieläkin yllättänyt. Kaverilla ei puntti tutise vaikka koko ajan saa niskaan painetta ja takleja. Ainoastaa muut pakit näyttävät murtuneen nuottien karvauspeliin. Lupaava pakki kunhan vain saa lisää voimaa kerättyä roppaan.

 

[nuck]

Itse pidän ihmeenä jos Vancouver tästä vielä nousee voittamaan jonkun pelin. Sen verran tyhjänä näytti tankki olevan ja Green ei suostu tuoreita pelaajia ottamaan vaikka eivät ne huonommin voisi pelata.

Ihmettä siellä tarvitaankin ja on oikeastaan tarvittu koko ajan St. Louisia vastaan. Olisi vaatinut täydellistä sarjaa tuon selättämiseen. En sano että Canucks olisi voittanut kolmos- tai nelospeliä esimerkiksi mikäli Myers olisi pelannut, mutta tuo yhden top4-pakin poissaolo jo vei tuota täydellisyyttä tästä pois. Toki noiden kanssa on elettävä ja on sitä ollut Bluesillakin loukkaantumisia tai muita poissaoloja. Noita ei vaan Canucks olisi kestänyt, Blues voi kestääkin leveämmän rosterin turvin.

Materiaaliero joukkueiden välillä on etenkin syvyydessä selvä. Vancouverin alemmat kaksi ketjua eivät pysty tuottamaan mitään ja jos kärjellä iskee umpisolmua, niin ongelmissa ollaan. Tuolla pelillä mitä nyt nähtiin kahdessa viimeisessä ottelussa tämä sarja menee kahdessa seuraavassa pelissä poikki. Annan kuitenkin vielä pienen toiveen sille, että joukkue saisi ylivoimansa rullaamaan, omaan maaliin ei tehtäisi omia osumia ja Markström pystyisi olemaan viimeisenä muurina.

Nyt siellä näytti olevan kyllä tankki tyhjä, mutta tässä on nyt edes tuo yksi välipäivä. Ehkä se tuo vielä energiaa. Toiveissa olisi joitain muutoksia joita Blueskin on tässä sarjassa joutunut tekemään. Maalivahtia Canucksin ei kyllä kannata vaihtaa, mutta tosiaan tuonne laituriosastolle voisi saada jalkoja ja Gaudette olisi sellainen mikä niitä pystyisi tuomaan. Toffolia tuskin enää nähdään. Pelillisesti ylivoimaa pitää ainakin miettiä, ehkä myös peluutusta.

Pidän Bluesia nyt myös selkeänä suosikkina noiden viime pelien jälkeen. Playoffeissa asiat saattavat joskus kääntyä kuitenkin nopeastikin. Se, että käykö niin Vancouverin ja St. Louisin välisessä sarjassa onkin toinen juttu.

Niin tuo Hughes on vieläkin yllättänyt. Kaverilla ei puntti tutise vaikka koko ajan saa niskaan painetta ja takleja. Ainoastaa muut pakit näyttävät murtuneen nuottien karvauspeliin. Lupaava pakki kunhan vain saa lisää voimaa kerättyä roppaan.

Kaikki Vancouverin kauden pelit nähneenä tuo ei sinällään enää yllätä, mutta se on yllättänyt minutkin miten hyvin hän pärjää tuolla tuossa iässä ensimmäisissä playoffeissa vahvaa ja fyysistä St. Louisin joukkuetta vastaan. Playoffien pistepörssin jaetulla kakkospaikalla ollaan parhaillaan tulokaspakkina. Ainoa puolustaja meillä joka on pystynyt tosiaan tuottamaankin paljon playoffien aikana ja parantanut kaikkien muiden peliä kun ovat olleet samaan aikaan jäällä.

Hughesin aikana tasakentin maalipaikat ja vaaralliset maalipaikat playoffeissa verrattuina muihin Canucksin pakkeihin:

Hughes: 72-48, 35-20
Myers 38-39, 17-19
Tanev: 49-65, 22-31
Stecher: 38-62, 17-23
Edler: 45-93, 19-42
Fantenberg: 17-38, 6-13
Benn: 1-17, 1-6

 

[nuck]

Athleticin juttu Ryan O'Reillysta, joka on ollut tässä(kin) sarjassa käsittämättömän hyvä:

Ryan O’Reilly: How the NHL’s most unique defensive centre torments his opponents

There are a lot of little things Ryan O'Reilly does that people might not realize are important, but go a long way in winning games.

theathletic.com

Viime kauden playoffien arvokkain pelaaja teki finaalisarjassa pelien avausmaalit peleihin 4, 5 ja 7 ja oli noilla johdattamassa joukkuettaan mestaruuteen. Nyt on neljästä pelistä kasassa kuusi (3+3) pistettä. Blues on tehnyt 11 maalia sarjassa, joten O'Reilly on ollut mukana vähän yli joka toisessa noista maaleista. Kaikki syötöt ovat olleet ykkössyöttöjä - noiden mukana mm. vapauttava läpiajosyöttö Schennin jatkoaikamaaliin sarjan kolmannessa pelissä, missä Blues pääsi kääntämään sarjan momentumia.

Samalla kun O'Reilly on iskenyt joukkueelleen noita tehoja, hän on ollut nollaamassa Canucksin kärkisenttereiden Petterssonin ja Horvatin pelejä. Olen tässä odotellut O'Reillylta huonoa vaihtoa, mutta en ole vielä saanut sellaista. Ehkä tuota ei tulekaan. Ensi yönä saa taas jännittää tuon puolesta.

 

[nuck]

Kun oli puhetta noista ylivoimista, niin tuolla on tuota Vancouverin surullisen kuuluisaa ylivoimaa sarjan nelospelistä.

Linkki: https://twitter.com/CambieKev/status/1295931890289897472

Voihan sitä aikaa pelata tietysti noinkin kellosta pois. Joukkue on hakenut tällä kaudella tuonne juuri tuon seisoskelun vähentämistä. Nyt edes Hughes ei tehnyt tuolla riittävästi liikettä, mitkä usein sekoittavat vastustajan pakkaa. Blues pelasi tuon hyvin, mutta kyllä tuo tehtiin myös ihan turhan helpoksi. Näytti vähän kuin siellä olisi olleet syöttöharjoitukset menossa.

Gaudette pukee kuulemma yön peliin näillä tiedoilla. En tiedä vielä kenen tilalle tulee.

Itselläni tulee ehkä vähän nihkeätä raporttia tänne kun meri-ilma kutsuu (pelit sentään ehdin katsoa), mutta laitetaan sitten myöhemmin omiakin havaintoja ottelusarjasta.

 

[Mr. Smith]

Kun oli puhetta noista ylivoimista, niin tuolla on tuota Vancouverin surullisen kuuluisaa ylivoimaa sarjan nelospelistä.

Voihan sitä aikaa pelata tietysti noinkin kellosta pois. Joukkue on hakenut tällä kaudella tuonne juuri tuon seisoskelun vähentämistä. Nyt edes Hughes ei tehnyt tuolla riittävästi liikettä, mitkä usein sekoittavat vastustajan pakkaa. Blues pelasi tuon hyvin, mutta kyllä tuo tehtiin myös ihan turhan helpoksi. Näytti vähän kuin siellä olisi olleet syöttöharjoitukset menossa.

Tuo otti jo pelin aikana silmään, että vetopaikkoja ei käytetty ja tykättiin vain liikuttaa kiekkoa. Taisi olla tuossakin kolmas vetopaikka Petterssonilla minkä sitten käytti. Ja toki oli myös muillakin vetopaikkoja, mutta ei vaan vetoja saatu. Myöhemmin pelissä ei sitten saatu enää oikein kunnolla edes kiekkoa alueelle vaan tuli noita jätön jättöjä mitkä eivät toimineet ollenkaan. Tuota ylivoimaa pitää mielestäni yksinkertaistaa ja saada lisää vetoja.

Gaudette pukee kuulemma yön peliin näillä tiedoilla. En tiedä vielä kenen tilalle tulee.

Loistava uutinen. Edes vähän kiekollista osaamista lisää. Toivotaan, että tulisi Horvatin rinnalle niin siinä voisi olla hyvä kolmikko kasassa. Siis edellyttäen, että Pearson jatkaa siinä ja Eriksson siirtyy alemmin tai katsomoon. Katsomoon voisi kyllä joutaa Virtanenkin, joka ei kyllä tätäkään näytönpaikkaansa ole käyttänyt järkevästi.

 

[nuck]

Loistava uutinen. Edes vähän kiekollista osaamista lisää.

On hyvä uutinen mikäli pitää paikkansa. Siksi "näillä tiedoilla" mennään toistaiseksi.. Mutta kyllä tuo tarpeeseen tulisi, että joukkue saisi lisää jalkoja tuota Bluesin hurjaa syvyyttä (heillä oli Kyrou 14-15 hyökkääjänä ennen sarjaa) ja sen tuomaa energiaa vastaan.

Sekeres twiittasi vähän lisätietoa muista loukkaantumisista:

Linkki: https://twitter.com/mattsekeres/status/1296138210884464640

 

[Mr. Smith]

Niin vaan Vancouver tuli kahden maalin takaa tasoihin ja ohitse! Itseltä meinasi usko loppua, mutta onneksi joukkue jaksoi painaa hommia.

Nyt oli Vancouverilta mielestäni sarjan parhaita avauseriä vaikka se hävittiinkin 2-1. Motte taisteli alivoimalla hienon häkin ja hassutteli Pietrangelon kunnolla kaffeelle. Tuon maalin jälkeen päätin etten enää hauku Motten käsiä. Sais toki vaan käyttää niitä useammin. Blues tuli tasoihin parilla omalla hyvällä suorituksella, joissa kieltämättä Vancouverin pakisto oli suuresti avuksi. Ensin Tanev otetaan taklauksella kiekosta (Sundqvist) ja sitten Benn päättää ohjata omiin. Kummassakin maalissa isot härät Sundqvist ja O'Reilly pääosissa.

Toisen erän ensimmäinen kymppi olisikin sitten täysin Bluesin heiniä. En tiedä mitä tauolla taas tapahtui, mutta Canucks jäi täysin pukuhuoneeseen. Sanford teki ylivoimalla jo 3-1 ja Markström piti taas jengiä pystyssä. Erän puolivälissä Canucks palasi pukuhuoneesta ja jälkimmäinen kymppi olikin jotain erikoista. Ensin Miller tekee väkisin 3-2, sitten Virtanen 3-3 ja vielä hetken päästä Motte 3-4. Ja näihin lukemiin lopulta jäätiin. Viimeisessä erässä Canucks olisi voinut edes yrittää ylivoimalla niin olisi ollut ehkä vähän helpompi loppu. Samoin Miller ei osunut sitten tyhjään maaliin eikä 10 sekuntia ennen loppua osattu purkaa alueelta vaikka aikaa oli riittämiin. Mutta onneksi saved by the bell.

Gaudette taisi aloittaa nelosessa, mutta otti sitten vaihtoja ainakin kolmosessakin. Petterssonin ja Horvatin paikat oli vaihdettu, mutta jo toiseen erään ketjuja muokattiin. Miller palasi Petterssonin rinnalle ja toiseen laitaan nostettiin Virtanen. Nyt onneksi Virtanen sai onnistumisia (1+1), joten ehkä tuo ketju voisi jatkaa seuraavassakin pelissä. Näin ollen kakkoseen jäisi Pearson ja Boeser ja toki myös Loui saa varmasti peliaikaa myös kakkosketjussa. Loui on kyllä hienosti käyttänyt ajan Petterssonin ja Horvatin rinnalle ja takonut playoffeissa tehot 0+0. Toki hyvää alivoimaa Eriksson pelasi tänäänkin.

Milleristä alkaa ylisanat loppumaan ja oli kyllä kaiken sen arvoinen mitä hänestä maksettiin ja enemmänkin. Huikea pelaaja! Tänään tosin sekä Miller että Pettersson olivat aloituksissa vaikeuksissa (kummallakin 0%), mutta onneksi Horvat jatkaa siinäkin kovalla tasolla (54%).

Markström oli tänäänkin taas mies paikallaan, samoin kuin Hughes oli puolustuksen kurko. Pitää vaan toivoa ettei Edler tee seuraa Myersille katsomoon. Pahalta näytti tuo korvaan tullut osuma luistimesta.

 

[nuck]

Joudun olemaan puhelimen varassa, mutta pari omaakin näkemystä @Mr.Smithin hyvään ja kattavaan peliraporttiin ranskalaisilla:

- Motte, Miller ja Markström nousivat nyt pelin sankareiksi. Mottelta elämän peli ja jotenkin oli kuvaavaa hänestä, että tuo uran ensimmäinen playoff-maali tuli alivoimalla. Erittäin tärkeä saada syvyydestäkin viimein tehoja. Motte ei käytä hyökkäyspään avuja juurikaan - keskittyy tuohon omaan rooliin ehkä jopa liikaa. Hänellä voi olla kuitenkin kykyjä nähtyä enempään hyökkäyspäässä. Hän teki aikanaan yliopistossa 32 maalia 38 peliin ja oli ehdolla Hobey Bakeriin parhaana yliopistopelaajana. Yksi esimerkki pelaajasta, jonka ura aikanaan kehittyi ehkä vähän erilaiseksi mitä joskus luultiin. Tai ainakin on toistaiseksi kehittynyt.

- Miller on ollut kyllä loistava hankinta. Ei ihan hetkeen ole tullut yhtä hyvää pelaajaa treidillä Canucksin historiassa ja nuo Millerin historian playoff-tehot jäävät sinne minne kuuluvat - historiaan.

- Markström joutui venymään tässäkin pelissä ja teki 3-1 tilanteessa komean torjunnan pitämällä joukkueen vielä pelissä mukana. Playoffeissa ja etenkin tässä sarjassa tarvitaan noita venymisiä. Blues on luonut sarjassa niin paljon, että Markström on yksi tärkeimmistä pelaajista siihen että sarja on nyt 3-2 tilanteessa.

Linkki: https://twitter.com/DimFilipovic/status/1296316357743489024?s=20

- Koko playoffien ajan pelinsä kanssa tuskaillut Virtanen nostettiin tosiaan pelaamaan jopa ykkösketjuun tässä kauden toistaiseksi tärkeimmässä pelissä. Tuosta luotosta Jake kiitti tekemällä 1+1 ja merkkautti päälle joukkueen parhaat kehittyneet tilastot.

Täytyy myöntää että Virtanen olisi ollut minulla melkein viimeisiä näiden aikaisempien pelien perusteella joita olisin ykköseen pistänyt. Green tuntee hänet kuitenkin paljon paremmin ja hyvä niin. Kaksikon yhteistyö on alkanut jo Utican farmijoukkueesta ja kulkenut näihin päiviin saakka. Aina Greenilla ei ole ollut ihan silkkihanskat kädessä Jaken suhteen, mutta nyt kun joukkue pelasi huipputärkeän pelin, vastuuta kuitenkin tuli. Tuo on kovin asia mitä kautta valmentaja voi pelaajalle näyttää arvostuksensa.

- St. Louisin iso paha mörkö O’Reilly jäi nyt sarjan peleistä parhaiten pimentoon. Toki hän teki tässäkin pelissä taas maalin, mutta muuten hän ei ollut nyt ihan yhtä dominoiva. Canucks peluutti tällä kertaa häntä vastaan Tanev-Hughes pakkiparia. Tuon maalin aikana jäällä oli pakeista Benn ja Edler.

Linkki: https://twitter.com/eddielack/status/1296309694617620481?s=20

Minulla on samat ajatukset. Eikä tuo ole yhtään Makarin peliä arvostelevaa. Hughes on vaan näyttänyt pystyvän pelaamaan jopa Bluesin ykköstä vastaan oman pelinsä niin hienosti, että olen mykistynyt hänen sarjan otteistaan.

- Tuo Edlerin loukkaantumista edeltänyt tilanne oli vahinko, mutta pahan näköinen ja Canucks joutui pelaamaan jo toisen kerran tässä sarjassa puolikkaan pelin viidellä pakilla ja ilman top4-pakkia. Toivottavasti olisi seuraavassa pelissä taas jäällä.

- Pitää antaa pisteet valmennuksen peluutuksille. Virtasesta sanoinkin jo, mutta lisäksi Gaudetten mukaan ottaminen oli mielestäni oikea veto, vaihtoja lyhennettiin kun oli paikka ja Greenin muuttuva ketjuruletti meni nappiin. Green on nostanut arvoaan todella monen fanin silmissä nyt sarjan aikana.

Vancouver on nyt enää voiton päässä jatkopaikasta ja joukkueella on kaksi ottelupalloa. St. Louis ei tule varmasti helpolla päästämään seuraavassa(kaan) pelissä kun heillä pelataan kauden jatkosta. Kyllä vetää tämä sarja jännäksi enkä ole nauttinut pitkään aikaan kiekkopeleistä yhtä paljon kuin nyt.

 

[Ranksu]

Puolen tunnin päästä tipahtaa kiekko jäähän. Pakko oli herätä katsomaan ottelua ennen töitä. Tämä voi olla viimeinen peli nuoteille tällä kaudella.

Binny aloittaa tänään maalilla. Oikea valinta. Allen kantoi joukkuetta ja antoi pientä henkeä, herätystä. Nyt Binnyn pitää näyttää, että hän on se #1 ja johdattaa nuottilauma toiselle kierrokselle. Camaan.

Berube on all-in kun tuo myös Bortuzzon kentälle. Häntä varmasti tullaan käyttämään full time jos tulee alivoimaa. Parayko - Pietro parina, Thomas vetää Schwartzin ja Schennin kanssa, jotka myös ovat yhdistetty viime vuoden mukaan. Berube tuo myös 'vanhan' lineupin Sanford - ROR - Perron.
Toivotaan, että tunnetila ei mene yli. Nyt vain 60min tarkkaa karvauspeliä, pelataan kulmassa kuin isännät, eikä yhtään jäähyä.

WE'RE ALL IN

[MEDIA=twitter]1296943367016919040[/MEDIA]

Schwartz-Schenn-Thomas
Sanford-O'Reilly-Perron
Blais-Bozak-Sundqvist
Barbashev-de la Rose-Kyrou

Parayko-Pietrangelo
Scandella-Faulk
Dunn-Bortuzzo

Binnington

Lets Go Blues

[MEDIA=twitter]1296949694493491201[/MEDIA]

 

[Ranksu]

hAHA, ja tämän takia piti herätä. Ihan sama jo nyt pistää tämä posti tänne, ei tästä suosta enää nousta. Ei muuta kuin onnea kanuk fanille @nuck ja muille. Ansaittu voitto 'hands down' ja parempi olitta. Kun kruununa kakulle Boeser pistää 1-timerin ja naulan arkkuun ylivoimalla.

Toiseen ketjuun jo pistin, että Markström on NHL kuumin maalivahti tällä hetkellä. Tässä kanuk porukassa on omanlainen tarunhohtoinen tunnelma miten joukkue on rakennettu ja palaset loksahtaneet paikalleen.

Vegas tulee saamaan nuoren, nälkäisen ja sairaalla tavalla rutinoituneen oloisen joukkueen siihen nähden kun katsoo alakertaa. Virheet on minimissä ja viimeinen lukko Marström ei anna mitään ilmaiseksi. Ylivoima on dynaaminen ja ratkaisijoita riittää alemmistakin ketjuista. Vielä kun Myersin saisivat vielä kuntoon niin täydentäisi sopivasti alakertaa.

Hyppän suoraan Kanukkien bandwagoniin perse hellänä ja lahjoitan kaikki nuottien tuurit teille. Lets Go Canuks, mennään päätyyn asti. Mennään mennään.

 

[cimoh]

Olipahan melkoinen tuuletus. Canucks tuli otteluun paljon valmiimpana, mikä kyllä todella yllätti meikäläisen. Ihmettelin Binningtonin aloittamista, epävarma oli tässäkin ottelussa, tosin ei maaleille juuri mitään voinut.

Teki kyllä Stecher komean kuvion päätteeksi maalin. Ai että.. Ja Motte. Maalikuningas.

Itse vielä niin höyryissä, että ei osaa mitään järkevää kirjoittaa. On meillä vaan yhtenäinen jengi. Hyviä jatkoja myös Blues faneille.

 

[Mr. Smith]

Se oli kyllä game #4 jälkeen melkoinen miracle on ice, että Canucks tuosta kaksi seuraavaa voittoa kairasi ja itsensä jatkoon! Blues oli niin hyvä #4 pelissä ja vastaavasti vaikutti siltä, että Vancouverin osalta tankki oli melko tyhjä. Mutta niin vaan sieltä noustiin ja tämä #6 peli oli todella hyvä kokonaisuutena, vaikkakin välissä meni varmaan 12 minsaa ilman yhtään Canucks laukausta.

Binnington ei tosiaan ollut parhaimmillaan, mutta olihan tuo hänen ratkaisupelien GAA 0.8... aivan uskomaton joten siinä mielessä odotettukin valinta maalille. Nyt se toki vähän heikkeni kun ennen puolta väliä Binnington pommitettiin vaihtoon. Allen oli mielestäni taas hyvä, mutta kyllähän Markström on tällä hetkellä taas jotain maagista. Tämän sarjan paras maalivahti.

Nyt niitä tehoja saatiin taas alemmilta ketjuilta. Motte teki taas kaksi (toisen tyhjiin) ja Beagle tärkeän avausmaalin. Roussel teki tuon 2-0 maalin ja Sutter syötti sekä toisen että kolmannen maalin. Ja Stecher teki sitten kolmannen maalin, joten kaikki kolme ekaa maalia pelaajilta joilta niitä ei yleensä ole odotettu.

Boeserin ylivoimamaalin jälkeen Motte iski kolmannessa erässä kaksi maalia ja lopetti Bluesin pyristelyn. Toki tuossa sauma oli jo Erikssonilla päättää ottelu, mutta kun on niin kuuma pelaaja niin pystyy siniseltä rauhassa heittämään kiekon ohi maalin. Erikssonin lisäksi sarjassa ei Vancouverin puolelta juurikaan epäonnistuneita pelaajia tule mieleen. Toki huonot hetkensä oli itse kullakin varsinkin pakistossa. Tanev oli myös yllättävän suurissa vaikeuksissa, kun Bluesin hyökkääjät tulivat kovaa päälle. Mutta kyllähän Tanev on tuon puolustustaistelun ruumiillistuma ja blokkasi tässäkin pelissä 6 kutia.

Onnistujia sarjassa olikin vastaavasti melkein kaikki pelaajat. Markströmin itse nostaisin ykköseksi, kun pelasi jokaisen pelin korkealla tasolla. Alussa Horvat oli täysin pitelemätön, Pettersson väläytteli useammassa pelissä (joskin oli myös vaisu), Miller oli loistava ja Motte heitti sitten 4 maalia kahteen viimeiseen peliin. Myös kokeneet Beagle ja Sutter pelasivat sitä paremmin mitä pidemmälle sarja meni. Viimeiseen peliin kyseiselle kaksikolle 5 pinnaa - ei ole ihan hetkeen nähty moista.

Jos jotain Bluesin puolelta sanoisi niin en ymmärrä kyllä edelleenkään Faulkin ja Scandellan hankintoja. Heistä ei mielestäni ollut yhtään enempää hyötyä kuin olisi ollut esim Edmunssonista. Vastaavasti O'Reilly ja Perron olivat melkoiset monsterit ja kelpaisivat koska tahansa omaan tiimiin. Ja toki nuo vähän nuoremmat hyökkääjät tukivat hyvin, mutta jäivät nyt vielä näiden konkareiden varjoon.

Nyt muutama päivä lepoa joukkueelle ja faneillekin. On tässä saanutkin mukavasti jännittää ja herätä aikaisin katsomaan matseja. Oli kyllä hyvä sarja kaikenkaikkiaan vaikka Blues on kyllä vittumainen vastustaja.

 

[nuck]

Nyt voi tuulettaa!

Luurin kautta joudun näppäilemään kun ei konetta nyt ole, mutta laitan nyt jotain sekalaista ja myöhemmin ehkä lisää.

Kiitos @Ranksu! Ja kiitokset sinulle ja muillekin keskusteluun osallistuneille kuten pitkäaikaiselle Jatkoajan luottosentterilleni @Mr. Smith! Otamme ilolla vastaan Bandwagon seuraa ja tuureja.

Blues pisti meidät koville kuten odottaa sopikin. Sarjan neljännen pelin jälkeen Bluesin tasoitettua otteluvoitot 2-2 lukemiin oli jo menettää uskoni. Joukkue kuitenkin kaivoi jostain lisää virtaa ja sai lopulta sarjan kääntymään.

Bluesia pidin ennakkoon kovimpana mahdollisena vastustajana. Viime kauden Stanley Cup -mestari ja Läntisen konferenssin kärkijoukkue tällä kaudella runkosarjan jälkeen. Kuplassa pelatuille höntsäpeleille en antanut arvoa kun katselin millaista kiekkoa niissä pelattiin. Jos vertaisin niitä playoff-peleihin niin ero oli vähän kuin hölkkäisi sadan metrin pätkän tai maratonin. Yhteistä on, että kummassakin hölkätään. Kaikki muu on erilaista.

Sarjassa tuosta Bluesin kotiedusta ei myös ollut mitään hyötyä. Kaikki viisi ensimmäistä peliä päättyivät vierasvoittoihin. Tilanne olisi saattanut olla erilainen jos oltaisi pelattu pauhaavien yleisöjen edessä, mutta näillä säännöillä mentiin ymmärrettävästi nyt. Näin Canucks-lasien takaa sanottuna hyvä niin. Nyt ei ollut matkusteluja ja kaikki joukkueet lähtivät aika samoista lähtökohdista sarjoihin.

Lopulta sarja kääntyi mielestäni siihen, että Markström oli maalilla Bluesin veskareita terävämpi. Lisäksi Canucks sai sittenkin sieltä syvyydestä kaivettua tehoja. Motte iski kaksi maalia sarjan kahdessa viimeisessä ottelussa, Roussel teki tärkeän osuman tuohon viimeiseen peliin ja kolmen eri sarjan mestari Jay Beagle näytti nyt pelin avausmaalillaan ja yhdellä syötöllä miksi oli tärkeä hankinta vaikka runkosarjassa ei aina napannutkaan pisteitä tuoda. Virtanenkin alkoi näyttää jo vähän runkosarjasta tuttuja otteitaan.

Sarjan pelillinen käänne nähtiin viidennessä pelissä. Siinä kaksi edellistä peliä voittanut ja pelitapahtumia niissä peleissä hallinnut St. Louis johti jo 3-1, mutta Greenin ketjulotto piristi Vancouveria ja joukkue pääsi iskemään kolme osumaa. Kun Markströmiä ei flamestyylisesti vedetty pois maalilta kolmannenkaan osuman jälkeen, hän pisti verkkonsa kiinni, otti pari isoa torjuntaa ja seisoi tärkeänä lukkona joukkueen voitossa.

Sama linja jatkui Markströmillä tässäkin pelissä. Vancouverin arvokkaimmaksi pelaajaksi jo kaksi vuotta peräkkäin valittu Markström kesti Bluesin kovan paineen ensimmäisen erän 10 minuutilta toisen erän Rousselin 2-0 maaliin saakka. Tuon osuman jälkeen Canucks karkasi matkoihinsa. Elias Pettersson toimi joukkueen kurssin muuttajana tässä pelissä tuossa vaiheessa vaikka ei maaleja tehnyt.

Lopulta Vancouver otti ottelusta 6-2 voiton, mutta peli olisi voinut olla erilainenkin mikäli maalivahtijaot olisi olleet toisinpäin. Niin monta kertaa Canucks on pysähtynyt vastustajien kuumiin maalivahteihin vuosien aikana, että oli jo aikakin saada tuota kelkkaa kääntymään. Pitää sanoa sekin, että koko sarja olisi voinut olla erilainen mikäli Greenin hermot olisivat pettäneet viidennessä pelissä maaleihin tai ellei hän olisi kyennyt muuttamaan ketjuja toimiviksi.

- Alex Edlerista tuli seurahistorian eniten playoff-pelejä pelannut puolustaja.

-Elias Pettersson on uransa ensimmäisissä playoffeissa pistepörssin kärjessä. Jo SHL:ssa alkanut pelin tason nosto playoffeissa on jatkunut. Pettersson oli nyt tosin ongelmissa Bluesin kokenutta huippupelaajaa O’Reillya vastaan, mutta oli pinnalla silloin kuin piti.

- Quinn Hughesilla on nyt yhteensä playoffit mukaan laskettuna 82 peliä ja niissä on tullut 65 pistettä. Vielä tärkeämpää kuin tehot oli mielestäni hänen pelinsä O’Reillya vastaan. Tuo kun saatiin pysäytettyä, hyviä asioita alkoi tapahtua.

- Boeser iski sarjan ensimmäisen maalinsa vasta nyt viimeisessä pelissä ja muutetulla ylivoimalla laukauksesta kuten Ranksu jo ehti ohjeistamaan ;) (Green näyttää lukevan tätä..). Boeser paransi muutenkin peliään kahteen viime peliin.

- Stecher teki sarjan toisen maalinsa ja hänen pelinsä on ollut heti paljon parempaa kun pääsi pois O’Reillyn jyrän alta.

- Tyler Motte oli sarjassa loistava. Jopa niin loistava, että Green lykkäsi hänelle yhteen peliin 24 minuuttia - ei enää jatkossa toivottavasti noita iltoja kuitenkaan.

- Horvat jäi sarjan aikana vähän pimentoon hyökkäyspäässä, mutta teki erittäin tärkeää työtä Bluesin terävän kärjen kanssa.

- Toivottavasti Pietrangelon ura Bluesissa jatkuisi. Hieno kapteeni.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 Canucks on näin pitkällä playoffeissa. Voin sanoa että vuodet ovat olleet pitkiä, mutta seurassa on sittenkin tehty asioita oikein ja nyt joukkue näyttää ottaneen viimein askeleen eteenpäin. Pitää olla ylpeä suosikkijoukkueesta ja nauttia voitosta hetki ennen seuraavaa kovaa sarjaa Vegasia vastaan. Lisäksi pieni lepo tulee minullekin tarpeeseen. Yöt ovat olleet upeaa aikaa katsella näitä pelejä mutta valvominen vähän kostautunut päivällä.

Bluesille ja Nuottifaneille kaikkea hyvää jatkoon, ehkä tapaamme näiden pelien merkeissä vielä.

 

[Nikke]

Jos jotain Bluesin puolelta sanoisi niin en ymmärrä kyllä edelleenkään Faulkin ja Scandellan hankintoja. Heistä ei mielestäni ollut yhtään enempää hyötyä kuin olisi ollut esim Edmunssonista.

Faulk oli/on ainakin minun papereissa yksi tapa jolla varauduttiin siihen, mikäli Pietro nyt jättää Bluesin. Sehän tässä sitten Faulkin kohdalla on vähän hassua että mikäli Pietro taas jatkaa, Faulk ei edelleenkään pelaisi ihan siinä omassa roolissaan. Edmundsoniin tämä taas liittyy siihen että miehellä oli aika nihkeää Bluesissa ja sopimusneuvottelutkin olivat vähän haastavia. Kun tähän lisätään se, että tähän kauteen lähdettäessä vasen puoli oli hyvällä mallilla, oli aika helppoa luopua Edmundsonista.

Scandellahan oli sitten Bouwmeesterin korvaaja ihan yksi yhteen, ei taatusti olisi hankittu jollei JBolle olisi käynyt kurjasti. Scandella täytti mielestäni roolinsa ihan hyvin ja ensi kauden jälkeen sieltä vasemmalta jäänee kuitenkin Gunnarsson pois. Itse asiassahan Gunnarsson saattaa olla jopa yksi ehdokas kauppatavaraksi jos Pietro jää. Kyllä vasemmalle riittää silloinkin leveyttä.

Onnea Vancouverille jatkoon.