Niin kuin loppui meitin putket. Jotenkin ei ole edes pettynyt olo. Ei ole kivaa voittaa koko aikaa, no ei kai, on se.
Ekassa erässä hyvää kiekkoa Sportilta. Maalintekeminen oli vain vaikeaa. Vähän ittekin tössittiin niitä paikkoja, Kimi ampui ohi siitä avopaikasta ja Patte ei laukonut heti. Muutenkin se kiekko pyöri siinä tyhjän maalin edessä pariin kertaan, kun Kiku karvasi hyvin. Nuo paikat kun olisi käytetty niin se olisi ollut game over.
Jukurit teki oikeastaan ainoasta paikastaan. Kattelin, että Sport muni viisikkopuolustuksessaan kaksi kertaa ekassa erässä ja toisesta soi. Komea maali.
Toisessa sitten meidän luistin ei kulkenutkaan enää niin mallikkaasti ja tämä ansaitsemisosasto alkoi kääntyä vieraille. Inkkarin nosto ykköseen toi sitä voimaa maalinedustalle ja se toi yhden maalin.
Kolmas erä oli sitten Leppäsen ansiosta aikamoinen farssi. Tammisen kakkosta en puolustele milläänlailla, typerääkin typerämi juttu. Enemmän vani huvittaa näin jälkikäteen tuo miten linja muuttui Jukureita kohtaan. Aluksi ei mistään jäähyä, sitten nanosekunnissa joka asiasta vihellettiin. Nooh, tulipahan pelistä edes jännä. Positiivista tuossa oli se, että Sportin ylivoima 5-3, oli tällä kertaa murhaavaa.
Meiltä puuttui se tappamisenmeininki luukulta, Inkkari oli ainut, joka meni kunnolla ottamaan iskuja vastaan. Muut pörräili siinä turvallisella alueella. Toisaalta maskiinkin on voitetun aloituksen jälkeen vaikea päästä, jos olet b-pisteen kaarella 165 senttinen kääpiöreppu selässä. Se kuti tulee viivalta kuitenkin aika nopeasti.
Mä en jaksa alkaa marisemaan tuosta pelityylistä. Se on voittavaa kiekkoa ja voittaahan ihmiset haluaa. Se, että vedetään pitkäkiekko aina, kun on edes pieni hätä on vain riskien minimointia.
Niin pelataan kuin tuomari antaa. Eilen annettiin välillä pelata helvetin rumasti, välillä ei saanut tehdä mitään.
Lopussa viheltämättä jäänyt pitkäkiekko vituttaa. Toisaalta aloitukset ei ollut meidän vahvin puoli eilen, joten tokkopa sieltä olisi mitään tullut.