Yllättävän hyvinhän se sitten menikin, vaikka pisteitä ei lähtenyt mukaan ainuttakaan. En tosin sellaista odottanutkaan, joten kaipa tähän on tyytyminen.
Sport oli ensimmäisessä erässä koko lailla hukassa. Enkä usko, että se oli ainoa syy siihen, että eka erä Haukkojen maaliin asti oli vierasjoukkueelta parasta näkemääni peliä varmaan ainakin kuuteen otteluun. Eteenpäin oli menty etenkin edellisistä täyspaskoista kotipeleistä.
Haukkojen ainoa maali syntyi tosin ylivoimalla - ja kerrankin siten, että ylivoima toimi. Kiekko kulki kerrassaan mainiosti jo aiemmin, Lehtinen ja Rahikainen vain tekivät lopulta taisteluosuman. Ikäväkseni voin myös todeta, että se ylivoima oli ainoa, joka Haukoilla toimi yhtään.
Heikki Kokkonen tosiaan piti joukkuettaan mainiosti pystyssä. Åsvikistä jäi ihan hyvä maku suuhun, Jesse Nuutista en välttämättä muista edes kentällä nähneeni. A-junioreihin tämä ottelu ei kuitenkaan missään nimessä kaatunut.
Sitten viime näkemän - tai siltä ainakin tuntui - Red Army oli ammentanut Ruotsista lisää lauluja sekä huutoja. Ainakin AIK-kannattajien "Ni ska dra åt helvete" -laulun sävelellä väännetty "Heja heja Hockey-Sport" oli sellainen. Ikävää oli, että muu halli ei osallistunut kuin "Koko halli" -jyskytykseen. Samalla tahdilla vedetty "Suomi-sarja" oli ihan hyvää vittuilua, monessa muussa hallissa olisi joutunut kuulemaan pelkkää yksittäisten henkilöiden päänaukomista. Kaiken kaikkiaan Red Armylta todella komea suoritus: omien kannattamista höystettynä pienellä määrällä organisoitua naljailua. Koska muualla?
