Kyllä illan pelin jälkeen voitosta huolimatta häviöltä tuntui. Varsinkin tuo kolmas erä oli täysi katastrofi. Viisikkopuolustus oli TÄYSIN TUULIAJOLLA.
Mikä ihmeen pyhä paikka tuo oman maalin tausta on, kun sinne pitää vielä kiekkoa heittää, vaikka siellä odottaa vastustajan pelaaja.
Jos kerran ruvetaan neljän maalin johtoa varmistelemaan, niin heti purku keskialueelle on paljon järkevämpi ratkaisu, kun hakata päätä seinään joka vaihdossa ja viskellä kiekkoa oman maalin taakse. Kun ei toimi, niin ei toimi.
Onneksi Rinteellä ei ollut paras päivä ja Iilahti oli kolmannen erän ainoa Sport-pelaaja.
Tässä pitäis varmaan hallelujaa huutaa, kun voitto tuli, mutta sitä en tee.
Onhan päivä vielä huomennakin... ja hallille tietenkin, usko on luja, kyllä se siitä. Toivottavasti ei sairastuvalle ole taas tunkua.
Fagerhed ja Östman aloittanee S-Kiekossa.