Noin vuosi sitten Ilves tiedotti uudesta päävalmentajasta kaudelle 2003-04. Tuolloin koossa oli 22 pistettä 44:stä ottelusta ja Ilves taulukossa viimeisenä edustaen yhtä suurimmista vitseistä suomalaisen joukkueammattilaisurheilun historiassa.
Nyt pelattuja otteluita on takana 45, pisteitä 55 ja Ilves taulukossa neljäntenä taistellen kynsin hampain kotiedusta tai ainakin suorasta pudotuspelipaikasta kuuden parhaan joukossa.
Miten tämä on mahdollista? Joukkueen ydinrunko on nimittäin kutakuinkin sama, tosin melkein kokonaan ilman Niinimäkeä ja sitä kautta selkeää kakkosylivoimaa. Tshekit epäonnistuivat pahoin, mutta tilalle tulleet Astashenko ja Topperi ovat pelanneet vähintäänkin mukiinmenevästi. Toisaalta Murphya lukuun ottamatta Ilves ei ole tehnyt/onnistunut tekemään superhankintoja täksi(kään) kaudeksi, joskin ulkomaalaisia lukuun ottamatta Ilves on tehnyt oikeastaan vain hyviksi osoittautuneita siirtoja á la Rajamäki, Suvanto, Dahlman ja Pitkämäki.
Tietenkään ei pidä vähätellä sitä, että viime kaudella koko kapteenisto pelasi siviilimurheet niskassaan, ja kaikki mahdollinen meni vituiksi ensimmäisestä aloituskiekosta lähtien. Niinpä valmistautuminen tähän kauteen alkoi jo hyvissä ajoin, ja joka äijällä oli mieletön halu näyttää. Seuraukset ovat olleet kaikkien nähtävillä: Raipen peli käy Wanhaan Malliin, Viitakoski on alkanut taas sylkeä maaleja, Pitkämäki on taannut loistavan maalivahtipelin, Laamanen parantaa kuin sika juoksuaan, Tinke täyttää roolinsa erinomaisesti, Koistinen on terveellä kaudellaan tekemässä Leinon ohella lopullista läpimurtoa, Rajamäestä on kasvanut maajoukkuetason roolipelaaja, Jääskeläinen on onnistunut mainiosti fantastisen Murphyn rinnalla, Luomala jatkaa siitä mihin viime kaudella jäi ja niin edelleen. Joukkuehenki on kaikkien lausuntojen perusteella hirmuinen.
Miksikö sitten nostin juuri tämän ketjun ylös? Koska suurin yksittäinen syy liittyy ko. ketjun aiheeseen. Koska tärkein henkilö menestykseen löytyy nähdäkseni vaihtopenkin takaa. Tiedotuksen jälkeen tituleerasimme yhteen ääneen Sykoraa näyttöjensä puolesta Ilveksen liigahistorian parhaaksi valmentajaksi. Hän totta tosiaan oli parasta, mitä siihen tilanteeseen saattoi toivoa. Tähän mennessä Sykora ei ole pettänyt odotuksia, vaan on osoittautunut toiveittemme veroiseksi.
Yhteistyökin tuntuu toimivan kuin rasvattu. Jamalainen hoitaa käytännössä kaiken tiedotukseen liittyvän, joten Sykora saa koko ajan keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa. Mies onkin saanut pitkin matkaa joukkueelta ja seurajohdolta lähinnä ylistystä ja superlatiiveja sekä pelinjohdosta että harjoittelusta. Kaiken huipuksi, Ilveksen otteet ovat olleet paitsi lopputuloksen kannalta tehokkaita, myös keskimääräisen kotiottelun viihdearvo on ollut kiitettävällä tasolla. Tätä kirjoittaessa Ilves on tehnyt TPS:n kanssa toiseksi eniten maaleja kotiotteluissan heti Kärppien jälkeen. Toisaalta joukkueesta löytyy pelaajia kaikkiin rooleihin: upeita maaleja, kovia taklauksia, uskomattomia torjuntoja, ylilyöntejä, joukkueen ja yleisön sytyttäviä myllyjä, kovaa liikettä, pörräystä... Ja samaan aikaan mielikuvitusta saa käyttää, ja taistelutahto on erittäin kova; periksi ei anneta koskaan, vaan voitosta taistellaan ketä vastaan tahansa ja missä tilanteessa tahansa.
Tällä tahdilla pudotuspeleissä lähdetään tosissaan tappelemaan ainakin välieräpaikasta, mutta viime kauden jäljiltä syntyneisiin lähtökohtiin nähden olemme jo nyt saaneet kokea pelkästään elämyksiä. Ilves halusi liigaan hyvän alun, ja sai sen. Siitä huolimatta käyrä osoittaa kevään lähestyessä nimenomaan ylöspäin, toisin kuin esimerkiksi Ässillä tai SaiPalla. Toivottavasti ote pitää maajoukkuetauon jälkeenkin.
Kauden kenties paras yksittäinen uutinen oli kuitenkin Vaclav Sykoran jatkosopimus. Se nimittäin rajoitti totaalisen epäonnistumisen todennäköisyyttä ensi kaudenkin osalta valtavasti. Jumbosijalta kotietutaisteluun, suurkiitokset siitä. Aika velho.
EDIT:
Tarkennus sanamuotoon.
Ranger
