Laitetaan vielä näkemys kauden suurimmista yllättäjistä tuon floppilistan vastapainoksi.
Ville Nieminen - Steve Moses - Olavi Vauhkonen
Ilari Melart - Mikko Kalteva
Juha Metsola
Tässä kategoriassa valinta oli äärimmäisen vaikea. Kai Kantola on kasvanut pelaajana vaikeissa olosuhteissa huimasti eteenpäin ja pääsee ehdottomasti viisikkoon, mikäli pienen huilinsa jälkeen esittää samanlaisia otteita kuin aiemmin. Olisi naurettavaa sivuuttaa hänet tyystin yhden ajattelemattoman pimahduksen takia.
Nuoriso-osastolla Matias Sointu on ollut Ilveksen valopilkkuja, Artturi Lehkonen jopa odotettua parempi ja myös Juhani Tyrväinen otti syksyllä roolia Jokereissa. Markus Granlund on niin ikään ylittänyt omat odotukseni, sillä mainion debyyttikauden ja isoveljen lähdön jälkeen jannulla on ollut varmasti paineita astua entistä isompiin saappaisiin.
Jere Sallinen on ottanut esimerkillisesti vastuuta HPK:n riveissä, taantuneeksi kuvittelemani Teemu Nurmi on venynyt aika lailla samoille tehoille kuin parhailla kausillaan Tapparassa, Marko Anttilan urakehitys jatkuu loogisen oloisesti ja Stefano Giliati on ollut täydellinen jokerikortti SaiPassa.
Kaikesta huolimatta näkisin, että ne kolme odotukset parhaiten ylittänyttä hyökkääjää ovat Ville Nieminen, Steve Moses sekä Olavi Vauhkonen. En olisi ikinä uskonut, että Nieminen on vielä 35-vuotianaakin näin korvaamaton ja tehokas apu Tapparalle. Miehen on täytynyt tehdä uskomaton määrä duunia, jotta on ollut kauden alusta alkaen näin hyvässä kunnossa ja samalla auttanut junnuja pelillisesti eteenpäin.
Moses on tehnyt eniten voittomaaleja tällä kaudella. Hyvällä asenteella liikkeellä, onnistumiset ruokkii toisiaan. Jotenkin tasaisempaa pelaamista kuin toisella ulkomaalaisyllättäjä Giliatilla. Olavi Vauhkonen on kasvanut kokonaisvaltaisesti miltei joka osa-alueella ja taistellut miehekkäästi itsensä sopivaan rooliin SaiPassa. Hyvää jälkeä toki Mestiksessä, mutta odotin hänen jäävän jonkinlaiseksi mestisjyräksi Jokereiden hylkäämisen jälkeen.
Puolustajista framille olisi voinut laittaa ennakkohehkutusten mukaista tulokaskautta pelaavan Miika Koiviston tai vaikkapa kausi kaudelta kehittyvän Atte Ohtamaan, mutta valitsin nyt Melartin pariksi Mikko Kaltevan. Luotettava äijä, johtaa myös liigan plusmiinus-tilastoa puolustajien osalta.
Metsola on jaksanut odottaa omaa vuoroaan ensin Teemu Lassilan ja viime kaudella Jani Niemisen takana kärsivällisesti. Jannu on AINA esiintynyt tilaisuuden saadessaan hyvin, oli kyse lainapestistä kasvattiseuraansa, Mestis-komennuksesta tai ykkösvahdin tuuraamisesta SM-liigassa. Nyt koitti lopullisen läpimurron aika. Olen useaan otteeseen toivonut Metsolaa takaisin Ilveksen ykköstorjujaksi ja harmittaa, että erilaisten päällekkäisyyksien takia hän päätti aikoinaan lähteä Ilveksestä / Ilves päästi jannun menemään.