Objektiivinen näkemykseni SM-liigan kovanaamojen tämän hetkisestä rankingista
Toni Mäkiaho on luonnollisesti kovempi jässikkä nyrkkikemuissa kuin yksikään 12 muun liigajoukkueen tappelijoista. Mäkiaho ei ole vuosien varrella hävinnyt yhtään tappeluaan, eikä viime aikoina ole löytynyt edes haastajia yhtä hölmöä hurria lukuunottamatta.
Yllä mainituista haastajista muutama sana. Roman Vopat ei oikeasti osaa edes tapella. Mies on luonut maineensa kovilla puheillaan, ei todellisella kovuudella. Todisteeksi tästä kelvannee se, että minä olen nähnyt Vopatin tositoimissa vain kerran. Mies hävisi viime syksynä Tampere Cupissa jollekin venäläiselle taitokiekkoilijalle, eikä voinut enää pelata turnauksessa. Säälittävä esitys.
Bombic on surkuhupaisa slovakki, joka on kerännyt huikeat jäähyminuuttimääränsä yksinomaan kaksiminuuttisilla, mm. kampituksista ja koukkaamisista. Pituutta vaaksan verran päälle 180 cm, joten todellisiin mättöihin slaavipoikanen on auttamatta liian heiveröinen.
Terran Sandwithista jo nimi kertoo kaiken oleellisen. Kuten Jarkko Gladistakin. No way.
Timo Peltomaa on honkkelimainen laitahyökkääjä, kovuudessa ja tappelutaidoissa äijä pärjäisi hädin tuskin ystävälleen Veikko Niemiselle. R-P Lehtonen takoo ja takoo, useimmiten ilmaa.
Mistä näitä paskahousuja sikiää? Onko SM-liigassa yhtään oikeasti kovaa tappelijaa? Johan nyt toki, alla muutama kova nimi perusteluineen.
Marko Mäkinen on erinomainen tappelija, jonka meriittilista on lähes loputon. Mies on tyrmännyt urallaan useita pohjoisamerikkalaisia gooneja, joten SM-liigan taso ei tuota ongelmia. Ei ole kohdannut parempaansa, ei edes harjoituksissa joissa leipoi Mäkiahon silmät umpeen.
Arto Kuki on vielä näitä kahta edellämainittua kaveriakin rajumpi hanskaaja. Archiella on voimaa kuin suurkaupungissa, ja sen tietävät vastustajatkin. Yksi liigan kovimmista. Kukaan ei ole koskaan uskaltanut haastaa.
Miska Kangasniemi peittoaisi todennäköisesti Kukinkin. Perusteet ovat jykevän samankaltaiset kuin Artollakin, haastajat puuttuvat. En ole koskaan nähnyt Kangasniemen tappelevan, joten hän on ehdottomasti liigan kovimpia gooneja. Tosin lähellä kerran oli, mutta Matt Smith luikki nopeasti vaihtoaitioon ja Majeskyn selän taakse piiloon, kun Kangasniemi esitti tanssiinkutsun.
Kaikkein kovimmaksi, Mr. Gooniksi ja SM-liigan Georges Laraqueksi nostan kuitenkin puolustajan #18, Tuukka Mäntylä. Nuoren orin lista on pelottavaa luettavaa. Voittoprosentti on täysi sata, tappiosarake ammottaa tyhjyyttään. Mäntylän salamannopeat koukut, moukarimaiset heijarit ja tappavat suorat yhdistettynä rockymarcianomaiseen jalkatyöskentelyyn saavat jokaisen kaukalossaolijan kauhun valtaan silloin, kun Mäntylä hermostuu. Tätä nyrkkisankaria vastaan ei ole uskaltautunut viime aikoina kukaan muu, paitsi yksi liigan arvostetuimmista, TOP-kuuteen näiden mainitsemieni hanskaajien aatelisten jatkoksi mahtuva, Espoon Bluesin järkälemäinen Teemu Elomo. Taisto oli lyhyt, mutta epätasainen. Silti kaikki kunnia Elomolle, edes ylempänä hehkutetut Vopat tai Bombic eivät ole koskaan uskaltaneet esittää edes haastetta Mäntylälle.
TÄSSÄ VIELÄ TOP-10 TAPPELIJAT SM-LIIGASSA;
1. Tuukka Mäntylä
2. Miska Kangasniemi
3. Arto Kuki
4. Marko Mäkinen
5. Toni Mäkiaho
6. Teemu Elomo
7. Marco Tuokko
8. Petr Vala
9. Jan Caloun
10. Jonas Hemming