Miten se varma 45 pisteen ja yli 20 maalin mies teki lopulta vain 14+17=31 peliä Tapparassa?
Topo teki kahdella kaudella Lappeenrannassa ne pisteet mitä teki ja vaikka en itsekään pitänyt miestä kovinkaan erikoisena toisella kaudellaan, niin olisi hyvinkin voinut naputella ne 40+ pistettä Redenbachin rinnalla tälläkin kaudella. Tapparan pelejä en ole nähnyt hirveästi, joten en tiedä kenen kanssa pelasi jne. Tämä nyt on tällaista arvailua, mutta kun lähdetään korvaamaan tuon kaliiberin miestä pitäisi hankinnan olla ns. varma ja vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin korvattu mies. Dale ei kokonaisuudessa ollut, vaikka kuittasi varmasti saman rahan kuin Topo. McTavish oli sellainen fiilishankinta Tersalta, eikä Saipan pelimerkeillä ole varaa huteihin, kun puhutaan joukkueen kalleimmasta pelaajasta. Kentällä McTavish oli ihan yhtä haluton ja kontakteja välttelevä kuin Topokin viimeisellä kaudella. Ehkä oli kova liideri pukukopissa, mutta kentällä hän ei sitä ollut.
Kultakypärä Scott Barney oli tasoa ynnämuut? Entä Yli-Torkko? Jos Kiilhoma ja Aarnio ovat asteikollasi huippuhankintoja, et varmaan pidä Yli-Torkkoa sen huonompana? Ja loukkaantumisistahan kärsivät myös Dale McTavish, Tyler Redenbach, Brian Salcido, Tero Koskiranta, Pauli Levokari, Richard Lintner, Joni Tuominen, että en nyt ihan surutta menisi hehkuttamaan, miten loukkaantumiset tekivät SaiPasta paremman joukkueen.
Aarnio osaa pelata ihan kohtuullisesti sen lisäksi, että ajelee vastustajia seinille. Yli-Torkko sen sijaan jaksaa vetää sen yhden pommin per vaihto ja siihen ne mehut menikin. Onhan Aarnio selkeästi luokkaa tai paria kovempi pelaaja, enkä ota tässä mukaan edes mitään loukkaantumisherkkyyttä mittariksi. Enkä sanonut näitä huippuhankinnoiksi, vaan paremmiksi pelaajiksi, kuin korvaamansa pelaajat. En pidä esimerkiksi Salcidoa minään huippuhankintana, vaan hän floppasi Tsekeissä ja tuli sitten Suomeen sarjan erääseen heikoimmista joukkueista hätäavuksi. Barneytahan Saipa ei korvannut missään vaiheessa, joten ei voida sanoa, että uusi mies olisi ollut parempi tai huonompi kuin kanukki oli. Lintneriä pidin huippuhankintana ja suorastaan ihmettelin, miten Saipa sai miehen houkuteltua riveihinsä. Ei ehkä parhaimmillaan omassa päässä, mutta Selinin päätön yli 30 min matsissa käsittänyt peluutus vei varmasti paukkuja puolustustyöskentelystä.
Backman ja Sondell olivat näitä pitkäaikaispotilaita, joita korvaamaan Lintner ja Salcido lopulta tulivat, kun Marlo Koposen paskuus aukeni Selinille noin 50 yrityksen jälkeen. Vaikka Sondell olikin Salcidoa kovempi, niin kyllä Saipa tässä voitti. Aarnio tuli kenties Yli-Torkkoa korvaamaan ja tässäkin Saipa voitti pelillisesti. Kiilholman ja Junnilan korvaamisista en nyt tähän hätään muista, mutta ei Saipalla ainakaan mitään ylitarjontaa ole liigatason senttereistä ja maalintekijöistä, joten nekin menee plussalle tai vähintään +/- 0. Saarinenkin oli lopulta vahvistus, mutta ottihan se jonkin aikaa, että läskejä saatiin pois.
0-näytöt? Nuorten monivuotinen maajoukkuemaalivahti, joka on varattu NHL:ään ja joka on esiintynyt lupaavasti myös aikuisten sarjoissa päästessään pelaamaan. Jos tuollaisille pelaajille ei kannata ruuvat monivuotisia jatkoja, niin kenelle?
Voi sille tehdä jatkon, mutta ei sille tarvi ykkösmoken palkkaa maksaa pelkästä potentiaalista. Ei näitä nyt millään arvalla heitetä. Vaikka Tarkki olikin huippuvahti jo Saipassa, niin ei hänellekään olisi voinut lätkäistä mitään monivuotista rahakasta sopparia jollain mestis/suomi-sarja taustalla, oli potentiaalia sitten tai ei.
Ikävä kyllä agentit yleensä ovat sen verran fiksuja, että eivät tee aikuisiässä oleville pelaajille monivuotisia soppareita, joissa palkka pysyy vuodesta toiseen joukkueen pienimpänä.
Pisteet tosiaan Hostikan agentille, kun on vienyt Saipan ilmeisesti sitten vähemmän älykästä johtoa sopimusta kirjoittaessa.
Olen aika varma, että Kouvolassakin pelaajien palkkoihin vaikuttaa aika vahvasti se, millä tasolla kyseisen tyypin oletetaan pelaavan. Ykkösketjuun kaavaillulle ulkomaalaisvahvistukselle ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin junnuista nostettavalle nelosketjun rouhijalle. Ja sitten kun hankitte jotain Yaworskeja tai Vilenejä, jotka eivät pelaakaan odotetulla tasolla, niin maksettavahan se palkkaa on silloinkin.
Miten tämä on verrannollista case-Hostikkaan? Jos tätä Hostikan sopimusta pitäisi verrata johonkin kenttäpelaaja x:n sopimukseen, niin vastaava tapaus olisi, jos toimiston henkilökuntaa hännystelevä mystinen "OP" sorvaisi KooKoon neloskentän lupaavalle junnulle kolmen vuoden pahvin, jonka viimeisenä vuotena hänen pitäisi naputella huipputehoja ja olla joukkueen kantavia voimia. Hostikan tapauksessa pään riittämättömyys oli ainakin katsomossa melko yleisesti tiedossa ja enemmänkin tilanne oli niin, että hänen piti todistaa puheet vääriksi ja pelata sillä huipputasolla ansaitakseen isompia rahoja. Tämä nyt on enemmän taas jälkiviisautta, mutta punaisena lankana pitäisin sitä, että epävarmalle mentaalisesti kenties pehmeälle maalivahdille ei makseta ykkösmoken palkkaa ennen todellisia näyttöjä.
Kyllä Hostikka sai paljon mahdollisuuksia ottaa se ykkösvahdin paikka. Aikanaanhan Myllyniemi hankittiin nimenomaan Hostikan kakkosmaalivahdiksi (siksi se pienempi palkka), mutta Myllyniemi kesti paineet Hostikkaa paremmin ja pystyi ottamaan sen ykkösvahdin paikan pelaamalla. Hostikan kasetti ei kestänyt kotikaupungissa.
En kritisoinutkaan yleisesti Saipaa Hostikan syrjinnästä tai mistään muustakaan. Hostikka ei koskaan näyttänyt siltä, että voisi hoitaa vastuumaalivahdin tonttia illasta toiseen huipputasolla, mutta Saipa ilmeisesti uskoi näin, kun sen sopimuksen teki. Kummastelin kyllä sitä Myllyniemen pakkopeluutusta, kun peli ei kulkenut ja Hostikka oli pelikuntoinen penkillä. Ja pelasihan hän ihan ok pelin Lahdessa kun noin 20 pelin jälkeen sai ekan näyttöpaikan tällä kaudella. Se, että Hostikka ei 09/10 kaudella lunastanut sitä ykkösen viittaa ei mielestäni tee maalivahdista täysin hyödytöntä, vaan silloinkin Saipa ylipeluutti Hostikkaa, kunnes tämän taso oli laskenut niin alas, että Myllyniemi sai viimein mahdollisuutensa ja käytti sen. Tämä nyt vain kuvastaa sitä peluutusongelmaa, joka joukkueessa on, eli ykkösellä mennään, vaikka tämä pelaisi miten huonosti tahansa.
Oulussa Hostikka näytti, mikä hänen tasonsa voi parhaimmillaan olla. Eli oliko se SaiPa-johto sittenkään niin pihalla tehdessään tämän tasoisen kaverin kanssa monivuotisen sopimuksen? Jotkut pelaajat tarvitsevat sen maisemanvaihdoksen saadakseen pelinsä kulkemaan. Esimerkkejä on muitakin kuin Hostikka.
Saipassa ei kulkenut, joten se sopimus oli kiistatta epäonnistunut. Se, että jollain pelaajalla ei kenties kulje paikkakunnalla x, mutta paikkakunta y peli maistuu ei millään tavoin puhu pitkien ja epävarmojen progressiivisten sopimusten puolesta, vaan viestii mielumminkin siitä, että kannattaa tehdä aluksi lyhyempiä sopimuksia. Kärpäthän ei esimerkiksi tarjonnut heti 5-vuoden megadiiliä, vaan liikkeelle lähdettiin varovaisella loppukauden sopparilla. Ei tosin niin, että Kärpät olisi mikään mittapuu hyvien sopimuksien tekemisestä, mutta esimerkkinä kuitenkin.
