Nämä 'sääntömuutoksilla enemmän maaleja' -ideat kyllä pikemminkin tahtovat huonontaa kuin parantaa peliä. Kaikki lähtee joukkueiden taktiikasta ja ennenkaikkea pelaajien ja valmentajien ajattelutavasta.
Nykykiekossa fakta on kuitenkin se, että joukkueen menestys tulee hyvän puolustuspelin seurauksena. Mikäli sääntömuutoksilla yritetään tehdä puolustaminen vaikeammaksi, joukkueet pyrkivät 'paikkaamaan' tämän puolustamalla entistä tiiviimmin.
Tämän seurauksena useimmiten ensi alkuun hyvältä tuntuva sääntömuutos saattaakin muuttaa peliä huonompaan suuntaan. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa:
1. 'Keskialueen paitsion' poistuminen: Ennen tämän säännön voimaantuloa hehkutettiin, kuinka peliin saadaan enemmän vauhtia, nopeampia tilanteita, ja lisää läpiajoja poistamalla keskialueen paitsio. Kenellekään ei tullut mieleen että mikäli sääntöä muutetaan, myös joukkueet muuttavat peliään sen mukaisesti. Nykyään keskustellaan tämän silloin niin 'nerokkaan ja käänteentekevän' sääntöuudistuksen poistamisesta jotta siniviivasumputtaminen vaihtuisi taas aktiivisemmaksi karvauspeliksi!!!
2. Toissakauden jatkoaikasääntö (neljällä neljää vastaan, ilman uutta pistelaskusysteemiä): Ideanahan oli taas yksinkertaisesti: enemmän tilaa - enemmän tilanteita. Joukkueethan taas ajattelevat: enemmän tilaa - puolustaminen on vaikeampaa. Tämän seurauksena joukkueet puolustivat entistä huolellisemmin jatkoajalla, minkä seurauksena peli taas oli entistä passiivisempaa, varovaisempaa ja puolustusvoittoisempaa kyttäilyä.
Vaikka maalimäärät tuntuvat vähenevän vuosi vuodelta, ei se kuitenkaan mielestäni pilaa jääkiekkoa. Toisin kuin epäonnistuneet sääntömuutokset joilla yritetään teennäisesti nostaa maalimääriä - siinä kuitenkaan onnistumatta. Jääkiekko on kehittänyt itse itseään satoja vuosia, ja hyvä peli siitä onkin aikojen saatossa syntynyt. Nyt vain kaiken maailman liigajohtajat tuntuvat pilaavan sen muutamassa vuodessa säännöillä joiden ehkä ainoa tarkoitus on nostaa maalimääriä - ja sitä he puolestaan kutsuvat pelin kehittämiseksi.
Nykykiekossa fakta on kuitenkin se, että joukkueen menestys tulee hyvän puolustuspelin seurauksena. Mikäli sääntömuutoksilla yritetään tehdä puolustaminen vaikeammaksi, joukkueet pyrkivät 'paikkaamaan' tämän puolustamalla entistä tiiviimmin.
Tämän seurauksena useimmiten ensi alkuun hyvältä tuntuva sääntömuutos saattaakin muuttaa peliä huonompaan suuntaan. Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa:
1. 'Keskialueen paitsion' poistuminen: Ennen tämän säännön voimaantuloa hehkutettiin, kuinka peliin saadaan enemmän vauhtia, nopeampia tilanteita, ja lisää läpiajoja poistamalla keskialueen paitsio. Kenellekään ei tullut mieleen että mikäli sääntöä muutetaan, myös joukkueet muuttavat peliään sen mukaisesti. Nykyään keskustellaan tämän silloin niin 'nerokkaan ja käänteentekevän' sääntöuudistuksen poistamisesta jotta siniviivasumputtaminen vaihtuisi taas aktiivisemmaksi karvauspeliksi!!!
2. Toissakauden jatkoaikasääntö (neljällä neljää vastaan, ilman uutta pistelaskusysteemiä): Ideanahan oli taas yksinkertaisesti: enemmän tilaa - enemmän tilanteita. Joukkueethan taas ajattelevat: enemmän tilaa - puolustaminen on vaikeampaa. Tämän seurauksena joukkueet puolustivat entistä huolellisemmin jatkoajalla, minkä seurauksena peli taas oli entistä passiivisempaa, varovaisempaa ja puolustusvoittoisempaa kyttäilyä.
Vaikka maalimäärät tuntuvat vähenevän vuosi vuodelta, ei se kuitenkaan mielestäni pilaa jääkiekkoa. Toisin kuin epäonnistuneet sääntömuutokset joilla yritetään teennäisesti nostaa maalimääriä - siinä kuitenkaan onnistumatta. Jääkiekko on kehittänyt itse itseään satoja vuosia, ja hyvä peli siitä onkin aikojen saatossa syntynyt. Nyt vain kaiken maailman liigajohtajat tuntuvat pilaavan sen muutamassa vuodessa säännöillä joiden ehkä ainoa tarkoitus on nostaa maalimääriä - ja sitä he puolestaan kutsuvat pelin kehittämiseksi.