Millä konstilla saataisiin lisää maaleja kotoiseen SM-liigaan?
Tämä kysymys tuli mieleeni viimeksi eilen, kun Toronto voitti Carolinan maalein 0-1.
Yksi maali maailman vauhdikkaimmassa pallopelissä on aivan liian vähän. Keskimäärin kiekko-ottelussa tehdään varmaankin joku 4-6 maalia, mutta maalien määrä on vuosien ajan koko ajan vähentynyt ja vähentynyt. Kehityksen suunta huolestuttaa...
Peli on tullut koko ajan vauhdikkaammaksi, fyysisemmäksi sekä taktisemmaksi, ja pelissä on yhä vaikeampi ja vaikeampi tehdä maaleja. Taitopelaajilla ei ole enää niin paljon tilaa/aikaa järjestellä/tehdä maaleja kuin ennen.
Millä keinoin jääkiekko-otteluun saataisiin lisää maaleja? Mitä muutoksia tarvitsisi sääntöihin tehdä, jotta maaleja tulisi enemmän? Muutoksien tulisi kuitenkin säilyttää lajille tunnusomaiset piirteet ja luonteen; muutokset eivät saisi vaikuttaa liiaksi patenttiratkaisulta*.
*patenttiratkaisu = muutos, jossa muutos tehdään melkeimpä pelkästään muutoksen tekemisen ilosta. Muutoksen vaikutukset eivät ole järkeviä; muutoksen mahdollisista vaikutuksista ei ole edes keskusteltu muiden olennaisten sidosryhmien (tuomarit, valmentajat, pelaajat) kanssa.
Konstit, keinot:
+++ 2 minuutin jäähyt pelattaisiin jäähyn täyttymiseen saakka, kuten nyt pelataan 5 minuutin jäähyt. Maalin tehnyt joukkue saisi jatkaa yhden miehen ylivoimalla 2 minuutin jäähyn päättymiseen saakka. Käytäntö olisi myös sama 5-3-ylivoimatilanteissa, joten kyseinen etu säilyisi myös kahden miehen ylivoimalla.
Yleisesti tässä maalittomuusongelmassa lienee kuitenkin siitä kysymys, että maaleja ei tule joukkueiden pelatessa täyslukuisena – ratkaisumaalit tehdään erikoistilanteista. Erikoistilannemaalien lisääminen on tietyllä tapaa patenttiratkaisu.
Muutokset pitäisi kohdistaa sellaisiin tilanteisiin, joissa joukkueet pelaavat täysmiehisinä; muutokset tukisivat pelaamista täysmiehisinä.
+++ paitsio-siniviivan siirtäminen lähemmäs maalia. Jollain tapaa näkymätön muutos, eikä muuttaisi pelin luonnetta liikaa.
+++ pitkä kiekko puolustavan pelaajan kiekon kosketuksesta kiekon ylittäessä päätyviivan; sääntö kuten NHL:ssä. Mikäli hyökkäävä joukkue saisi kosketuksen, jatkuisi tilanne ilman katkoa ja hyökkäävä joukkue saisi edun. (Nykyään tulee paljon pitkiä kiekkoja harhasyötöistä; tässä mallissa tilanteen voisi harhasyötöstä huolimatta pelata loppuun saakka.)
+++ Sääntöuudistukset, jotka tukevat aktiivisempaa ja hyökkäävämpää hyökkäyspeliä:
SM-liigassa kauden käytössä olleet säännöt, kuten jatkoaikasääntö ja aloitussääntö, tukevat mielestäni osaltaan aktiivisempaa ja hyökkäävämpää hyökkäyspeliä. Punaviivan poisto sai olympialaisten aikana hyväksyvän vastaanoton NHL-tähdiltä.
Päätuomareiden vähentäminen yhteen päätuomariin per ottelu lisää tapahtumia ja tilanteita ottelussa. Yksi päätuomari ei näe kaikkia tilanteita, joten hän ei myös viheltele katkoja (jäähyjä) niin herkästi. Joukkueet pelaavat tilanteet loppuun saakka. (Toinen puoli tässä asiassa on, että joukkueet ottavat, mikäli heitä väärin kohdellaan, "oikeudet omiin käsiin", josta taas sitten seuraa enemmän erikoistilanteita.)
- - - maalien suurentaminen. Typerä ratkaisu, jossa toimenpide kohdistettaisiin väärään paikkaan, maalinteko-ongelman syiden säilyessä. Mittamuutos pitäisi olla suuri, jotta se käytännössä vaikuttaisi; pieni mittamuutos ei hyödyttäisi käytännössä juuri mitään; patenttiratkaisu, joka muuttaisi liiaksi pelin luonnetta.
- - - kenttäpelaajien vähentäminen neljään, jotta taitopelaajille jäisi enemmän tilaa. Mielestäni patenttiratkaisu, jossa jääkiekkopelin luonnetta muutettaisiin liikaa.
- - - maalivahtien varusteiden (lähinnä patjat, kilvet, räpylät) "kaventaminen", ja mittojen säännöllisempi seuraaminen. (Lieneekö varusteet ongelman ydin?)
- - - kaukaloiden kaventaminen/leventäminen? Kaukaloiden kaventaminen luo enemmän tilanteita; tällöin puolustussumppu tiivistyy. Taitavammat pelaajat eivät saa niin paljoa aikaa/tilaa; tällöin vähemmän maaleja.
Lisää hundeerauksien aiheita:
Tietysti myös, että tehdäänkö sittenkään jääkiekko-otteluissa liian vähän maaleja, niin se on myös hyvä keskustelun aihe?
Mielestäni kuitenkin nykyään tehdään vielä ihan riittävästi naaleja. Mihinkään hätiköityyn ratkaisuun ei ole tarvetta.
Toisaalta esimerkiksi SM-liigan viimeisimmät sääntöuudistukset tietyllä tapaa mahdollistavat, että peleissä tulee enemmän maaleja. Ja jos ajatellaan muita luettelemiani keinoja ja konsteja, niin liigalla olisi vielä enemmän mahdollisuuksia kehittää peliä.
Sääntöuudistukset SM-liiga vs. kansainväliset ottelut vs. NHL ovat kuitenkin jonkin verran hankalia, sillä moni sääntöuudistus on tietyllä tapaa riippuvainen jääkiekon kansainvälisistä säännöistä; ei voi touhuta yksin, pitää seurata kansainvälistä toimintaa. Suomen SM-liiga ei voi ottaa mallia pelkästään NHL:stä, koska SM-liiga on enemmän riippuvainen kansainvälisestä toiminnasta. Maajoukkueen vuoksi liigan säännöt pitää olla jokseenkin samat kuin kansainvälisillä kentillä.
Myös turvallisuusasioita olisi ajateltava: "pitkä kiekko vihelletään puolustavan joukkueen kiekon kosketuksesta"-sääntö tuo päätyyn enemmän vaaratilanteita, kuin nykyinen pitkäkiekkosääntö.
Toisaalta liigan päätös siirtyä yhden tuomarin järjestelmään, lisää tietyllä tapaa vahinko- ja tahallisia vahingoittamistilanteita, kun tilanteita seuraavia tuomareita ei ole kuin yksi. Lisäksi joukkueet ottavat herkemmin "oikeudet omiin käsiin", josta myös seuraa vahingoittamistilanteita.
Tämä kysymys tuli mieleeni viimeksi eilen, kun Toronto voitti Carolinan maalein 0-1.
Yksi maali maailman vauhdikkaimmassa pallopelissä on aivan liian vähän. Keskimäärin kiekko-ottelussa tehdään varmaankin joku 4-6 maalia, mutta maalien määrä on vuosien ajan koko ajan vähentynyt ja vähentynyt. Kehityksen suunta huolestuttaa...
Peli on tullut koko ajan vauhdikkaammaksi, fyysisemmäksi sekä taktisemmaksi, ja pelissä on yhä vaikeampi ja vaikeampi tehdä maaleja. Taitopelaajilla ei ole enää niin paljon tilaa/aikaa järjestellä/tehdä maaleja kuin ennen.
Millä keinoin jääkiekko-otteluun saataisiin lisää maaleja? Mitä muutoksia tarvitsisi sääntöihin tehdä, jotta maaleja tulisi enemmän? Muutoksien tulisi kuitenkin säilyttää lajille tunnusomaiset piirteet ja luonteen; muutokset eivät saisi vaikuttaa liiaksi patenttiratkaisulta*.
*patenttiratkaisu = muutos, jossa muutos tehdään melkeimpä pelkästään muutoksen tekemisen ilosta. Muutoksen vaikutukset eivät ole järkeviä; muutoksen mahdollisista vaikutuksista ei ole edes keskusteltu muiden olennaisten sidosryhmien (tuomarit, valmentajat, pelaajat) kanssa.
Konstit, keinot:
+++ 2 minuutin jäähyt pelattaisiin jäähyn täyttymiseen saakka, kuten nyt pelataan 5 minuutin jäähyt. Maalin tehnyt joukkue saisi jatkaa yhden miehen ylivoimalla 2 minuutin jäähyn päättymiseen saakka. Käytäntö olisi myös sama 5-3-ylivoimatilanteissa, joten kyseinen etu säilyisi myös kahden miehen ylivoimalla.
Yleisesti tässä maalittomuusongelmassa lienee kuitenkin siitä kysymys, että maaleja ei tule joukkueiden pelatessa täyslukuisena – ratkaisumaalit tehdään erikoistilanteista. Erikoistilannemaalien lisääminen on tietyllä tapaa patenttiratkaisu.
Muutokset pitäisi kohdistaa sellaisiin tilanteisiin, joissa joukkueet pelaavat täysmiehisinä; muutokset tukisivat pelaamista täysmiehisinä.
+++ paitsio-siniviivan siirtäminen lähemmäs maalia. Jollain tapaa näkymätön muutos, eikä muuttaisi pelin luonnetta liikaa.
+++ pitkä kiekko puolustavan pelaajan kiekon kosketuksesta kiekon ylittäessä päätyviivan; sääntö kuten NHL:ssä. Mikäli hyökkäävä joukkue saisi kosketuksen, jatkuisi tilanne ilman katkoa ja hyökkäävä joukkue saisi edun. (Nykyään tulee paljon pitkiä kiekkoja harhasyötöistä; tässä mallissa tilanteen voisi harhasyötöstä huolimatta pelata loppuun saakka.)
+++ Sääntöuudistukset, jotka tukevat aktiivisempaa ja hyökkäävämpää hyökkäyspeliä:
SM-liigassa kauden käytössä olleet säännöt, kuten jatkoaikasääntö ja aloitussääntö, tukevat mielestäni osaltaan aktiivisempaa ja hyökkäävämpää hyökkäyspeliä. Punaviivan poisto sai olympialaisten aikana hyväksyvän vastaanoton NHL-tähdiltä.
Päätuomareiden vähentäminen yhteen päätuomariin per ottelu lisää tapahtumia ja tilanteita ottelussa. Yksi päätuomari ei näe kaikkia tilanteita, joten hän ei myös viheltele katkoja (jäähyjä) niin herkästi. Joukkueet pelaavat tilanteet loppuun saakka. (Toinen puoli tässä asiassa on, että joukkueet ottavat, mikäli heitä väärin kohdellaan, "oikeudet omiin käsiin", josta taas sitten seuraa enemmän erikoistilanteita.)
- - - maalien suurentaminen. Typerä ratkaisu, jossa toimenpide kohdistettaisiin väärään paikkaan, maalinteko-ongelman syiden säilyessä. Mittamuutos pitäisi olla suuri, jotta se käytännössä vaikuttaisi; pieni mittamuutos ei hyödyttäisi käytännössä juuri mitään; patenttiratkaisu, joka muuttaisi liiaksi pelin luonnetta.
- - - kenttäpelaajien vähentäminen neljään, jotta taitopelaajille jäisi enemmän tilaa. Mielestäni patenttiratkaisu, jossa jääkiekkopelin luonnetta muutettaisiin liikaa.
- - - maalivahtien varusteiden (lähinnä patjat, kilvet, räpylät) "kaventaminen", ja mittojen säännöllisempi seuraaminen. (Lieneekö varusteet ongelman ydin?)
- - - kaukaloiden kaventaminen/leventäminen? Kaukaloiden kaventaminen luo enemmän tilanteita; tällöin puolustussumppu tiivistyy. Taitavammat pelaajat eivät saa niin paljoa aikaa/tilaa; tällöin vähemmän maaleja.
Lisää hundeerauksien aiheita:
Tietysti myös, että tehdäänkö sittenkään jääkiekko-otteluissa liian vähän maaleja, niin se on myös hyvä keskustelun aihe?
Mielestäni kuitenkin nykyään tehdään vielä ihan riittävästi naaleja. Mihinkään hätiköityyn ratkaisuun ei ole tarvetta.
Toisaalta esimerkiksi SM-liigan viimeisimmät sääntöuudistukset tietyllä tapaa mahdollistavat, että peleissä tulee enemmän maaleja. Ja jos ajatellaan muita luettelemiani keinoja ja konsteja, niin liigalla olisi vielä enemmän mahdollisuuksia kehittää peliä.
Sääntöuudistukset SM-liiga vs. kansainväliset ottelut vs. NHL ovat kuitenkin jonkin verran hankalia, sillä moni sääntöuudistus on tietyllä tapaa riippuvainen jääkiekon kansainvälisistä säännöistä; ei voi touhuta yksin, pitää seurata kansainvälistä toimintaa. Suomen SM-liiga ei voi ottaa mallia pelkästään NHL:stä, koska SM-liiga on enemmän riippuvainen kansainvälisestä toiminnasta. Maajoukkueen vuoksi liigan säännöt pitää olla jokseenkin samat kuin kansainvälisillä kentillä.
Myös turvallisuusasioita olisi ajateltava: "pitkä kiekko vihelletään puolustavan joukkueen kiekon kosketuksesta"-sääntö tuo päätyyn enemmän vaaratilanteita, kuin nykyinen pitkäkiekkosääntö.
Toisaalta liigan päätös siirtyä yhden tuomarin järjestelmään, lisää tietyllä tapaa vahinko- ja tahallisia vahingoittamistilanteita, kun tilanteita seuraavia tuomareita ei ole kuin yksi. Lisäksi joukkueet ottavat herkemmin "oikeudet omiin käsiin", josta myös seuraa vahingoittamistilanteita.
Viimeksi muokattu: