Slender: Eight Pages - Pystytkö pelaamaan tätä?

[Keltainen Jaffa]

Pelit-lehdessä oli indie-kauhuliite, jossa mainostettiin tätä ilmaista peliä, ja pakkohan minun oli sitä koittaa. Ilmainen, ja mukamas pelottava peli. Resident Evileita nuoruudessani alaikäisenä hakanneena kuvittelin, että ei se nyt niin paha voi olla.

- Pelin läpäisy tai -yritys vie noin 10-15 minuuttia.
- Pelissä ollaan taskulampun kanssa pimeässä metsässä ja yritetään löytää maastosta 8 töhrittyä paperilappua ennen kuin Slender Man saa päähenkilön kiinni.
- Slender Mania ei saa katsoa kauaa, tai peli loppuu. Sitä vastaan ei voi tapella, vaan ainoastaan juosta pakoon. Onneksi Slender Man liikkuu hitaasti.
- Taskulampussa on rajallisesti virtaa. Juosta voi mutta kunto loppuu nopeasti eikä hetken päästä enää palaudu.

Kuulostaako helpolta?

No, minulle kävi suurinpiirtein samalla tavalla kuin tälle kaverille youtubissa. Jätkä rallattelee ja vitsailee hermostuneesti läpi videon, mutta kun lopussa tulee "tiukka" paikka, paljastuu kuinka peloissaan mies oikeasti on. Ymmärrän häntä täysin, mutta nauran silti vedet silmissä. Video käy myös hyvänä esittelynä siitä, millainen peli on ja mitä siinä tapahtuu.

Minun ennätykseni on tähän mennessä vain 5 sivua ja olen sen verran mielenvikainen jääräpää, että luultavasti pelaan kunnes läpäisen pelin. Siinä tosin menee vielä päiviä, kun ei vain pysty kovin paljoa kerrallaan pelaamaan. Pystyykö Jatkoajassa kukaan parempaan? Pelin voi ladata sen virallisilta sivuilta tai softonicin sivuilta.

 

[xAnZax]

Kerran tuota joskus koitin, haahuilin varmaan 10 min metsässä löytämättä ensimmäistäkään lappua, slendermanin näin sinä aikana pari kertaa kaukaa. Lopulta taisin pari lappua löytää, mutta siinä vaiheessa kun olin talon sisällä ja se äijä tuijottaa käytävän toisesta päästä, päätin että en pääse enää millään tätä läpi. Ja toista kertaa en edes aio yrittää.

Ei siitä mitään traumoja jäänyt, mutta tuollainen jatkuva painostavan ahdistava tunnelma vaan ei tuota minkäänlaista nautintoa että sitä tekisi mieli pelata. Jos tuo olisi osa jotakin pitempää peliä niin sitten ehkä sen vetäisi väkisin läpi.

 

[Keltainen Jaffa]

Silloin kun ei turhia anna mielikuvituksen laukata ja keskittyy vain pimeässä suunnistamisen vittumaisesta vaikeudesta ärsyyntymiseen, ei peli ole oikeastaan kovin paha. Mutta minulle aloittaminen on kaikista pahinta, sillä silloin vielä näkee kunnolla eteensä ja järkevintä on vain kävellä rauhassa ja käydä kaikista pahimmassa kuolemanloukossa ensin, eli siinä hiton kylppäritalossa. Alku oikein estää keskittymisen suunnistamiseen ja muihin asioihin kuin vainoharhaisuuteen. Ja samalla se pitkien ahtaiden käytävien valtaama talo on kaikista pelottavin paikka minun mielestäni. Usein olen pelannut ja kertaakaan ei ole Slenderi tullut vastaan siinä talossa, mutta silti... Paperilaput ovat siinä talossa neljän umpikujan päässä ja joka nurkan takana voi laihapoika odottaa, ja ilmeisesti se myös voi spawnata umpikujan päähän odottamaan lapunhakijaa.

Sitten kun talosta pääsee pois, niin loppupeli on melko helppoa henkisesti, kun ei tarvitse murehtia tilan ja pakomahdollisuuksien puutteesta, mutta useammin kuin kerran olen hajonnut taloon ja lopettanut esc:illä siihen, näkemättä Slenderiä tai löytämättä ensimmäistäkään lappua.

 

[Keltainen Jaffa]

Slenderin pelaaminen on jäänyt vähän vähemmälle, mutta aion silti pelata sen läpi vielä joku päivä. Jääräpäisyys voittaa kaiken! Tänään huomasin taas jotain uutta tästä pelistä: sen pirulaisen ei pitäisi pystyä liikkumaan kun päähenkilön katse on Slenderiä kohti, mutta joskus tekoäly bugaa ja Slenderi spawnaa puiden läpi suoraan naaman eteen. Hitto se säikyttää, kun tietää, että tuolla se on 30 metrin päässä ja pam! se onkin yhtäkkiä ihan naamalla.

Lärveistä puheenollen, näin lauantai-illan kunniaksi yksi hauskimmista känniääliövideoista youtubessa on 11 drunk guys play Slender. Linkitin kakkososan, koska ykkönen ei ole yhtä hyvä. Saatteeksi voin sanoa, että Slender ei ole se pelottavin asia tässä videossa.

 

[Keltainen Jaffa]

Huijaamalla hieman pystyin melko hyvin ja järjestelmällisesti pelaamaan tätä peliä. Pelistä sumu asetuksista pois, niin pystyy oikeasti näkemään eteensä jotenkuten. Sumu päällä, niin välillä tekee tuskaa jo pystyä päättelemään, käveleekö oikeasti hiekkatiellä vai pitkäksi kasvaneella nurmikolla. Lisäksi tässä olisi kartta pelin alueeseen, mikä auttaa todella paljon suunnistuksessa. Ja vielä senkin lisäksi minulla on mp3-soitin huutamassa ja pelistä äänet pois. Olen vässykkä.

Näistä helpotuksista huolimatta peli on pirullisen vaikea. Saatuani kerättyä 5 sivua ja suunnistaessani kolmeen viimeiseen paikkaan, joissa tiesin viimeisten sivujen olevan, Slender teleporttaili takaani jatkuvasti eteeni, niin etten voinut mennä suoraan sivujen luokse. Lopulta taskulampusta loppui paristot kierrellessäni Slenderiä ympäri ja eksyessäni kiertomatkoilla. Uutta yritystä vain.

Ei vissiin Jatkoajassa ole muita "urheita" pelaajia pelin kimpussa?

Edit. Voi kerpele. Peli on pausella kun pitää lepuuttaa hermoja. Tällä hetkellä on 7 sivua kerättynä, Slenderi ihan perässä ja viimeisenä paikkana juurikin kaikista pahin kuolemanloukku, eli se talo jota kaikki vihaa. Jos pääsen talolle asti, mahdollisuudet kahdeksannen sivun saamiseen on 25%. Ehtinen siis vain yhden huoneen neljästä tarkastamaan ennen kuin hoikka poika saa minut. Aargh eikun menoksi.

Edit.2 Slender sai kiinni melkein heti. Olisi pitänyt vain juosta koko ajan eikä säästellä. Nyt vituttaa rankasti...

 

[Nötkötti]

Tänään pelasin sitten vihdoin ja viimein mokomaa peliä, pelottava kuin mikä. Nyttenkin se tuossa työpöydällä kuvake kummittelee, ja kohta se taas saa maistaa kaksoisklikkiä.

Alunperin kun metsään tipahtaa on fiilis että : "Voi vittu en pääse täältä koskaan pois." Noh ensimmäinen paperilappu kun löytyy alkaa se saatanan rumpuloiske ja katos perkele, henki ei kulje ja sydän on kurkussa sitten alkaa näyttösähistä = henki salpaantuu, lamaantuminen, vilkaisen viereeni ja siinä mollottaa pitkäkäsinen ja kasvoton pukumies tämän havaittuani kiljahdan ja loikkaan tuolilta. Kaikki kirkkaassa päivänvalossa.

Pentuna maksoin mansikoita Resident Evil:stä joita sain sitten mättää Pleikka ykkösellä, ja tuloksena pikku säikähdyksiä, niin sitten tehdään tällainen peli jota pelaan jo aikamiehenä se on ilmainen ja helvetin pelottava.

Teksti oli aika kuraa koska olen vieläkin paniikissa tuosta helvetin pelistä, nyt rupeen pelaa sitä. Kädet tärisee jo.

E: Pelottavia uutisia.

 

[Keltainen Jaffa]

Hienoa, että joku muukin innostui!

Minä olen aika harvakseltaan tätä taas pelaillut. Useaan otteeseen olen löytänyt 7 lappua, mutta en sitten millään ole ehtinyt sen viimeisen luokse ennen kiinni jäämistä. Kentän paikat alkavat olla tuttuja, mutta silti Slenderi saa pärställe pompatessaan suuntavaiston sekaisin.

Siitä tämä on hyvä peli, että vaikka pelatessa pelottaa ihan helvetisti, niin minkäänlaisia traumoja ei silti jää. Joka päivä olen metsässä raivaushommissa pulssi ihan normaaleissa lukemissa enkä katsele ympäriinsä. Silloinkin, kun jossakin rasahtaa kunnolla, niin ekana on mielessä, että hirvikö sieltä tulee. Öisin kun harvoin näkee Slender-painajaisia, niin tajuaa kyllä ihan heti että näkee unta ja keskittyy vain nauttimaan tilanteesta. Periaatteessahan Slender Man on vain laiha jätkä sukka päässä; ei sellaista pelkää kuin tämän pelin tarjoamissa puitteissa.

...E: Pelottavia uutisia.

Mitä olen katsellut videoita jatko-osan betavaiheesta, niin ihan samaa 8:n sivun metsästystä tuo on, mikä on suuri pettymys. Toivottavasti keksivät jotain muutakin lopulliseen peliin, sillä rehellisesti sanottuna mikään samalla kaavalla toteutettu tuskin voi voittaa alkuperäistä. Lisäksi Slender on oppinut kävelyanimaation, mikä on minun mielestäni huononnus. Slender Manin kuuluu olla teleporttaileva paikallaan seisoskelija. Hidas ja uhkaava kävely tekee siitä liian ihmismäisen.

 

[Silkkeri]

Kauhu on kyllä pienestä pitäen ollut se meikäläisen omin genre ja aihepiirin pelejä, leffoja ja kirjoja on tullut kahlattua läpi tolkuttomat määrät. Alkuperäiset Resident Evilit (1-3) ja Silent Hillit (1-3) olivat suosikkejani ja ovat vieläkin, eikä vuosikausiin ole löytynyt peliä, josta saisi enää yhtä kovaa ahdistusta ja pelkotiloja päälle kuin noista nuorempana.

No tämähän sitten luonnollisesti iski kuin miljoona volttia. Ei saatana että saa kyllä paskat housussa könytä pitkin lepikkoa. Alussa saa sentään aika rauhassa mennä, kun suoranaista vaaraa ei ole, mutta jo muutaman sivun jälkeen kun äänet alkavat painaa päälle ja välillä näkyy jotain ruudun reunassa... Viidennen sivun kohdalla alkaa jo äänimaailma olla sitä luokkaa, että käytännössä toinen silmä auki tulee juostua pää kolmantena jalkana ja toivottua parasta. Yleensä homma kusahtaa sinne talon sisään, kun kaveri odottaa kulman takana.

Melkein paras taktiikka tähän asti tuntuu olevan vain juosta suoraviivaisesti paikasta toiseen ja olla hirveästi katselematta ympärilleen. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun olen kääntynyt katsomaan taakse ja siellä ei ole näkynyt mitään, kunnes käännän nokan takaisin menosuuntaan ja... Jumalauta että on kyllä sykähdyttävä peli, melkein jo sillä rajalla että onko edes hauskaa enää. Ja silti tulee pelattua lisää.

Tätä on muuten hauska suositella kavereille, jotka eivät tiedä pelistä mitään. Vierestä on oikein mukavaa seurailla, kuinka kaverin utelias ensivaikutelma vaihtuu hiljalleen tuolin reunalla istumiseen, epävarmuuteen, paniikkiin ja parhaimmillaan oikein kunnon pimahdukseen siinä loppua kohti. Toki joillekin ei tämäkään peli ole oikein mitään pelkotiloja herättänyt, ihme porukkaa. Taidanpa käydä katsomassa jos tällä kertaa saisi 8 täyteen...

 

[Keltainen Jaffa]

...Melkein paras taktiikka tähän asti tuntuu olevan vain juosta suoraviivaisesti paikasta toiseen ja olla hirveästi katselematta ympärilleen. Ei ole ihan yksi tai kaksi kertaa, kun olen kääntynyt katsomaan taakse ja siellä ei ole näkynyt mitään, kunnes käännän nokan takaisin menosuuntaan ja...

Niska jäykkänä meno on yksi taktiikkaa, mutta sanoisin, että parempi taktiikka on etsiä katseella Slender ja sen jälkeen yrittää saada puu tai mikä tahansa teidän väliin ja jatkaa vahtaamista. Slender ei voi liikkua katseen ollessa suunnattuna häneen, välissä oleva näköeste estää kuolettavan kohinaefektin ja itse voi pakittaa kauemmaksi luoden etäisyyttä. Tämä on oikeastaan Slender Manin ainoa heikko kohta ja sitä kannattaa käyttää hyväksi. Temppu ei toimi enää 6. tai 7. sivun ottamisen jälkeen, vaan Slender teleporttaa puun eteen, mutta alkupeliä se helpottaa aika lailla. Tosin onhan siinä se huono puoli, että temppu pitää uskaltaa tehdä.

 

[Nötkötti]

Siitä tämä on hyvä peli, että vaikka pelatessa pelottaa ihan helvetisti, niin minkäänlaisia traumoja ei silti jää. Joka päivä olen metsässä raivaushommissa pulssi ihan normaaleissa lukemissa enkä katsele ympäriinsä. Silloinkin, kun jossakin rasahtaa kunnolla, niin ekana on mielessä, että hirvikö sieltä tulee. Öisin kun harvoin näkee Slender-painajaisia, niin tajuaa kyllä ihan heti että näkee unta ja keskittyy vain nauttimaan tilanteesta. Periaatteessahan Slender Man on vain laiha jätkä sukka päässä; ei sellaista pelkää kuin tämän pelin tarjoamissa puitteissa.

Yöllä kun huipertelee kello 01:00 kuselle puhelimen valossa niin tulee jotenkin déjá vü-fiilis "Ihan niinkuin oisin pelannu tän kohdan joskus".

Sitä äkkiä huomaa että puhelimen valolla osottelee joka nurkkaan ja tarkistaa onko "se" siellä.

Kusetkin on jo housussa ennenkuin kerkeää vessaan...

 

[Nötkötti]

Auttakeepas palstaveljeä pulassa. Kovasti on kaipuu kauhun äärelle, mutta valikossa hiiri toimii, pelissä ei.

Eli kun peli alkaa siellä metikössä niin hiiressä toimii näppäimet mutta ei itse "osoittelu-ominaisuus" Perkele.