Sijoitusvinkkejä?

[bart]

Nordea? Ainakin onnistunut ennen

Kiitos, täytyypä tarkastaa. Näköjään noissakin on talletuskorko noussut.

Kyllä onnistuu nykyään alle 18-vuotiaille OP:ssa osakeostot. Meillä nuorempi taisi olla 10 v, kun avattiin sijoitussalkku.

Totta, OP:n chatlssa tätä kysyin toisen asian ohessa alkuvuodesta ja sain vastauksen ettei onnistu. Mutta näköjään olisi kannattanut googlailla perään.

 

[septi]

Todellinen sijoittamisen untuvikko kyselee nyt neuvoja viisaammilta.

Laitetaan nyt molemmille lapsille 50e/kk säästöön rahastoon, tarkemmin OP Maltilliseen. Tuo nyt luonnollisestikaan ei tällä hetkellä kovin positiiviselta näytä; vanhemman lapsen osalta (aiemmin aloitettu) on korkojen osalta suunnilleen +-0 ja nuoremmalla viitisen prosenttia miinuksella. Parhaimmillaan esikoisen osalta oli lähemmäs 10% plussalla, mutta alaspäin on lasketeltu. Kannattaako tässä nyt vain jatkaa säästämistä ja odotella parempien aikojen tuomia kurssinousuja, vai siirtää rahat (pienehköistä summista kuitenkin vielä puhutaan) esim. johonkin (ja mihin) korkorahastoon?

Tavoitteena siis mahdollisimman vähän seurantaa vaativa, vähäriskinen ja pienikuluinen palvelu, joka tarjoaisi edes kohtuullista tuottoa pitkällä aikavälillä, n. 15-20 vuotta ajatuksena noihin vielä säästää.

 

[Linjatuomari]

Todellinen sijoittamisen untuvikko kyselee nyt neuvoja viisaammilta.

Laitetaan nyt molemmille lapsille 50e/kk säästöön rahastoon, tarkemmin OP Maltilliseen. Tuo nyt luonnollisestikaan ei tällä hetkellä kovin positiiviselta näytä; vanhemman lapsen osalta (aiemmin aloitettu) on korkojen osalta suunnilleen +-0 ja nuoremmalla viitisen prosenttia miinuksella. Parhaimmillaan esikoisen osalta oli lähemmäs 10% plussalla, mutta alaspäin on lasketeltu. Kannattaako tässä nyt vain jatkaa säästämistä ja odotella parempien aikojen tuomia kurssinousuja, vai siirtää rahat (pienehköistä summista kuitenkin vielä puhutaan) esim. johonkin (ja mihin) korkorahastoon?

Tavoitteena siis mahdollisimman vähän seurantaa vaativa, vähäriskinen ja pienikuluinen palvelu, joka tarjoaisi edes kohtuullista tuottoa pitkällä aikavälillä, n. 15-20 vuotta ajatuksena noihin vielä säästää.

OP Maltillista ja pienikuluista ei oikein voi samassa lauseessa mainita ilman kieltosanaa. Tuo 1,25% hallinnointipalkkio lähentelee laillista ryöstöä.

Sijoitusneuvoja en lähde antamaan, mutta vaihtoehtona kannattaa tutustua esimerkiksi Nordnetin täysin kuluttamaan indeksirahastoon: Nordnet Indeksirahasto Suomi (aiemmin Superrahasto)

 

[Jeffrey]

Todellinen sijoittamisen untuvikko kyselee nyt neuvoja viisaammilta.

Laitetaan nyt molemmille lapsille 50e/kk säästöön rahastoon, tarkemmin OP Maltilliseen. Tuo nyt luonnollisestikaan ei tällä hetkellä kovin positiiviselta näytä; vanhemman lapsen osalta (aiemmin aloitettu) on korkojen osalta suunnilleen +-0 ja nuoremmalla viitisen prosenttia miinuksella. Parhaimmillaan esikoisen osalta oli lähemmäs 10% plussalla, mutta alaspäin on lasketeltu. Kannattaako tässä nyt vain jatkaa säästämistä ja odotella parempien aikojen tuomia kurssinousuja, vai siirtää rahat (pienehköistä summista kuitenkin vielä puhutaan) esim. johonkin (ja mihin) korkorahastoon?

Tavoitteena siis mahdollisimman vähän seurantaa vaativa, vähäriskinen ja pienikuluinen palvelu, joka tarjoaisi edes kohtuullista tuottoa pitkällä aikavälillä, n. 15-20 vuotta ajatuksena noihin vielä säästää.

Sijoittamisessa tyypillistä on se, että tilanteet vaihtelee ja eri sijoitusmahdollisuuksia tulee ja menee. Esimerkiksi suomalaisen sijoituskirjallisuuden guru Seppo Saario kuvaa tätä tilannetta ns. junavuoroilla - jos myöhästyt junavuorosta ja jäät laiturille, ei siinä kannata jäädä suremaan sillä seuraava junavuoro tulee kyllä.

Korkosijoittaminen on nyt yksi tällainen junavuoro johon olisi mahdollisesti kannattanut hypätä, mutta se juna on vähän mennyt jo. Suhteessa rahasto- tai osakesijoituksiin tuo muutos olisi pitänyt tehdä joskus syksyllä 2021, jotta siitä olisi saanut kaikki hyödyt irti. Nyt taas eletään sellaista aikaa, jossa ne miinuksella olevien osakkeiden ja rahastojen odotetaan lähtevän pikkuhiljaa nousuun ja korkojen alaspäin.

Teillä kun on käytössä ajallinen hajauttaminen, eli sijoitatte kuukausittain - tulee tuo osakkeiden arvostuksia koskeva riski tasoittumaan. Eli vaikka teillä on nyt kalliimmalla hankitut osuudet pakkasella, pääsette nyt hankkimaan halvemmalla arvostuksella ja näiden odotetaan kyllä nousevan pitkässä juoksussa.

Pitkässä juoksussa myös kulujen saaminen alas on tärkeää, ja tästä syystä @Linjatuomari nosto yllä on todella hyvä. Lisäksi ainakin itse sisarusten lapsille lahjarahoja sijoittaessa olen miettinyt valmiiksi systeemin jolla tasaan heidän saaman rahan silloin kun he nuo käyttöönsä saavat. Osakkeet ja rahastot kuitenkin elävät omaa elämäänsä ja mielestäni tasapuolisuuden nimissä jonkinlainen tällainen järjestelmä on hyvä olla käytössä.

 

[Alejandro]

Jos itselläni olisi lapsi, niin laittaisin kuukausisäästön päälle OP:n maailmanindeksirahastoon.

 

[Purkan Jauhaja]

Hajautin omalle lapselle kolmeen rahastoon. Suomi, Eurooppa, Jenkit. Nordnetistä löytyy hyviä vähäkuluisia vaihtoehtoja. Helpoimmalla pääsee jollain World rahastolla tai ETF:llä.

 

[Sphinx]

Joo, kalliit kuluthan tuossa on, joten jotain muuta rahastoa voi sikäli hyvin harkita. Noin muuten arvioisin, että nyt on huono aika iskeä hanskat tiskiin. Osakkeiden kurssit ovat erittäin todennäköisesti lähempänä seuraavia pohjia kuin edellisiä huippuja ja korot vastaavasti lähellä huippua. Kunhan korot lähtevät maltillisestikin laskuun, tulevat sekä korko- että osakesijoitusten arvostukset nousemaan.

Noin yleisesti nuo pankkien "Maltilliset" ja "Rohkeat" rahastot tuppaavat toimimaan pitkällä aikavälillä vähän silleen, että "Rohkea" antaa saman tuoton/tappion pienemmällä pääomalla kuin "Maltillinen", minkä takia en noita "maltillisia" rahastoja kovin järkevinä pidä. Tai varsinkin nollakorkojen aikaan oli näin. Nyt vähän jo eri, kun korkosijoituksissakin on taas järkeä.

Muutenkin pienille lapsille säästäessä voi lähteä ottamaan riskiä ihan reilustikin, koska aika-arvoa on niin paljon jäljellä. Varsinkin jos pienillä summilla pelaa. Jos aloittaa sijoittamisen nuorena pienillä summilla, olisi neuvoni aloittaa ensin kovalla riskillä ja loppuelämän ajan jatkuvasti pienentää riskitasoa sitä mukaa, kun oma jäljellä oleva elinaika lyhenee ja pääoma kasvaa. Vuoden säästöjen häviäminen on merkityksetöntä, jos on vielä 40 vuotta työuraa jäljellä. Ne ovat vasta murusia loppuelämän aikana käytettävissä olevista sijoitusvaroista, ja silloin voi hyvin hakea kovaa tuottoa isolla riskillä, jolloin on onnistuessaan mahdollisuus saada paisutettua omaa alkukassaa nopeastikin. Suurimpana riskinä tässä pidän sitä, että onnistunut riskinotto nuorena vailla kokemusta tappioista antaa vääränlaista psykologista itsevarmuutta, jolloin riskitason minimointi riittävän aikaisin myöhemmässä vaiheessa sijoitusuraa voi olla vaikeaa toteuttaa.

 

[Sphinx]

Se piti vielä sanoa, että tappiolla olevaa rahastoa ei ehkä kannata lähteä verotussyistä realisoimaan. Ellei lapsen nimissä ole mitään voitolla olevaa positiota, jonka myymällä saatavista voitoista voisi rahaston tappiot verotuksessa vähentää.

 

[Sphinx]

Korkosijoittaminen on nyt yksi tällainen junavuoro johon olisi mahdollisesti kannattanut hypätä, mutta se juna on vähän mennyt jo. Suhteessa rahasto- tai osakesijoituksiin tuo muutos olisi pitänyt tehdä joskus syksyllä 2021, jotta siitä olisi saanut kaikki hyödyt irti. Nyt taas eletään sellaista aikaa, jossa ne miinuksella olevien osakkeiden ja rahastojen odotetaan lähtevän pikkuhiljaa nousuun ja korkojen alaspäin.

Korkosijoituksissa riippuu toki vähän siitä, puhutaanko pitkän vai lyhyen koron sijoituksista, mutta noin yleisesti ottaenhan korkosijoitusten arvo nousee, kun korot laskevat ja päinvastoin. Eli syksy 2021 oli mahdollisimman huono aika sijoittaa korkoihin, ja nyt voisi olla hyvätkin ajat käsillä. Paras hetki on silloin, kun korot ovat korkealla ja kääntyvät laskuun.

Esimerkiksi, jos korkorahaston salkku on täynnä lainoja, joiden vuosituotto on 5 %, tuottaa rahasto tuon 5 % vuodessa (miinus rahaston kulut), mikäli korot pysyvät ennallaan. Jos sitten korot laskevatkin, ja markkinoilta saa uusia lainoja enää 3 %:n korolla, tuon em korkorahaston lainojen jälkimarkkina-arvo nousee, koska siitä 5 % tuottavasta lainasta kannattaa maksaa enemmän kuin markkinoilla tarjolla olevista uusista lainoista. Tämä näkyy korkorahaston arvonnousuna. Sitten, jos korkotaso pysyy taas vakaana, laskee rahaston vuosituotto aikaa myöten tuohon 3 %:n hujakoille, kun rahaston salkussa olevat vanhat paremmin tuottaneet lainat ovat erääntyneet ja niiden tilalle on ostettu vähemmän tuottavia uusia lainoja.

Syksyllä 2021 korkorahastot olivat täynnä nollatuottoisia papereita, joiden jälkimarkkina-arvo sukelsi pohjamutiin korkotason lähdettyä rivakkaan nousuun, mikä aiheutti liki historiallisen korkorahastojen arvon romahduksen. Varsinkin pitkän koron rahastoissa. Lyhyen koron rahastot sen sijaan ovat jo päässeet hyvin mukaan nousseiden korkojen tarjoamiin tuottoihin.

 

[Jeffrey]

Syksyllä 2021 korkorahastot olivat täynnä nollatuottoisia papereita, joiden jälkimarkkina-arvo sukelsi pohjamutiin korkotason lähdettyä rivakkaan nousuun, mikä aiheutti liki historiallisen korkorahastojen arvon romahduksen. Varsinkin pitkän koron rahastoissa. Lyhyen koron rahastot sen sijaan ovat jo päässeet hyvin mukaan nousseiden korkojen tarjoamiin tuottoihin.

Tässähän oli kyse vaihtoehdoista. Lähtötilanteessa rahat ovat kiinni rahastossa ja kysymys siitä tulisiko rahastot realisoida ja siirtää rahat korkorahastoon. Tässä suhteessa kokonaisarviointi on paikallaan, eikä kannattane verrata ainoastaan teoreettista korkojen hintakehitystä.

Jos nyt katsotaan vaikkapa Nordnetin viiden suosituimman korkorahaston suoritustasoa sieltä syyskuulta 2021:

- Evli Likvidi B: + 2,6 %
- S-Pankki Euro Valtiolaina Korko A: - 20,7 %
- Splitan Högräntefond: - 19,8 %
- Ålandsbanken Lyhyt Yrityskorko: + 1,5 %
- Aktia Lyhyt Yritytyskorko+ B: - 1,64 %

Näistä tuottoluvuista on melko helppo todeta, ettei korkorahastoihin sijoittaminen mikään kultakaivos ole ollut. Jos se kuitenkin rinnastetaan esimerkiksi OMXH25 indeksiin joka on samaiselta ajanjaksolta - 29,5 %, sanoisin että syyskuu 2021 on ollut kaikkea muuta kuin mahdollisimman huono aika sijoittaa korkoihin. Aikalailla silmät kiinni olisi saanut huomattavasti - 10-30 % pörssiä paremman tuoton. Toki tässä nimenomaisessa vertailussa ainakin nykyään OP Maltillisessa on reippaat 50% lainoja, joten tässä suhteessa tilanne on jo nyt korkosijoittamista ja varojen siirto varsinaiseen korkorahastoon niin ja näin. OP Maltillisen osakepaino on nyt noin 40%.

Tätä taustaa vasten on melko helppo todeta, että korot ovat olleet osakkeita parempi sijoitus sieltä 2021 syksyltä jolloin pörssikurssit olivat huipuilla. Se ei kuitenkaan ole monellakaan tapaa normaali tilanne, että koroista saisi näin paljon paremman tuoton kuin osakkeista keskimäärin. Itse odotan tämän tilanteen kääntyvän ja lähivuosina osakkeiden kellottavan huomattavasti parempia prosentteja.

 

[Sphinx]

Tätä taustaa vasten on melko helppo todeta, että korot ovat olleet osakkeita parempi sijoitus sieltä 2021 syksyltä jolloin pörssikurssit olivat huipuilla. Se ei kuitenkaan ole monellakaan tapaa normaali tilanne, että koroista saisi näin paljon paremman tuoton kuin osakkeista keskimäärin. Itse odotan tämän tilanteen kääntyvän ja lähivuosina osakkeiden kellottavan huomattavasti parempia prosentteja.

Voidaan todeta, että korot tuottivat tällä välillä paremmin kuin osakkeet, tai vähemmän huonosti. Käteinen on myös aina yksi vaihtoehto, ja syksyllä 2021 oli helppo argumentoida, että käteinen olisi korkoja parempi vaihtoehto, koska käteiselle saa varman nollatuoton, kun taas koroissa oli nähtävillä oikeastaan kaksi mahdollista tuottokehitystä: joko nollatuotto (korkojen pysyessä nollilla) tai miinustuotto (korkojen lähtiessä nousuun).

Tällä hetkellä näen positiivisia tuottomahdollisuuksia sekä osake- että korkosijoituksissa, joten molempiin sijoittamista voin pitää perusteltuna. Olen samaa mieltä siitä, että pitkällä aikavälillä odotan osakkeiden kuitenkin tuottavan korkoja paremmin.

 

[Pleksi(t)]

Eikös osakkeet ole tuolla välillä tuottanut kuitenkin ihan hyvin, pl. Helsingin pörssi mikä on sukeltanut jo pidemmän aikaa... Korkoihin ei missään nimessä olisi pari vuotta sitten kannattanut laittaa paukkuja, nyt on sen hetki kuten Sphinx sanoo. Lapsille minäkin silti suosittelisin matalakuluista maailmaindeksiä, aivot narikkaan ja antaa ajan hoitaa tehtävänsä, OP:ltakin näitä varmaan löytyy jos haluaa helpolla päästä.

 

[Jeffrey]

Eikös osakkeet ole tuolla välillä tuottanut kuitenkin ihan hyvin, pl. Helsingin pörssi mikä on sukeltanut jo pidemmän aikaa... Korkoihin ei missään nimessä olisi pari vuotta sitten kannattanut laittaa paukkuja, nyt on sen hetki kuten Sphinx sanoo. Lapsille minäkin silti suosittelisin matalakuluista maailmaindeksiä, aivot narikkaan ja antaa ajan hoitaa tehtävänsä, OP:ltakin näitä varmaan löytyy jos haluaa helpolla päästä.

Vähän riippuu mihin verrataan. SP500 tuli vuonna 2022 noin 20% alas ja vuosi olikin huonoin sitten vuoden 2008. Toki nyt on tänä vuonna noussut, mutta tuonne syksylle 2021 verrattuna ollaan edelleen pakkasella n. 13 %. Eli tässäkin tapauksessa aikalailla sokkona isoihin korkorahastoihin sijoittamalla olisit todennäköisesti voittanut SP500 indeksin syksyltä 2021 tähän hetkeen. Toki Helsingin pörssiin verrattuna voittomarginaali olisi ollut huomattavasti pienempi, mutta tässä vertailussa keskimäärin noin 6 % ja mahdollisesti tuonne 15-20 % luokkaan jos olisi onnistunut valitsemaan tällä ajanjaksolla tuottaneet korkorahastot. Itse en nyt ehkä halua sijoitusneuvoja antaa, mutta pidän erikoisena jos tuollaiseen 15-20 % tai edes 6 % parempaan tuottoon ei kannata missään nimessä laittaa paukkuja.

 

[Sphinx]

Eikös osakkeet ole tuolla välillä tuottanut kuitenkin ihan hyvin, pl. Helsingin pörssi mikä on sukeltanut jo pidemmän aikaa...

Helsingin pörssi on toki ollut erityisen surkea, mutta on siellä juuri tällä hetkellä kahden vuoden tuotto myös Frankfurtin DAX-indeksissä noin -6,5 %, New Yorkin DJIA-indeksissä sekä S&P 500 -indeksissä noin -9,5 %, Nasdaq-indeksissä noin -18 %, Russell 2000 -indeksissä -29 % ja myös Dow Jones Global -indeksissä -17 %.

Helsingin pörssin kehitys vastaa itse asiassa lähes täsmälleen tuota yhdysvaltalaisten pienyhtiöiden kehitystä kuvaavan Russell 2000 -indeksin kehitystä. Isompiakin jenkki-indeksejä ovat kannatelleet lähinnä yksittäiset isot teknofirmat. Kesällä jopa ATH-lukemissa käyneen Frankfurtin pörssin suhteellinen vahvuus on tässä se itseäni eniten hämmästyttävä asia.

 

[Ramchester]

Nordea kyllä korjaa sinne 12€ yli heti kun yleinen fiilis markkinoilla paranee. Ei kannata suuremmin olla huolissaan nykykurssista, se on reilusti alle käyvän arvon. Vaikka Nordean huipputulos olisi tässä, niin kurssissa on silti reilusti nousuvaraa.

Koronakuopassa olisi pitänyt uskaltaa laittaa ”all in”, mutta nyt tuon arvonnousuun ei taida kannattaa paljon laskea. Peruslappu salkussa vahvana arvo- ja osinko-osakkeena joka tapauksessa…

 

[adolf]

Rahastosijoittajalle on aika railakasta persmäkeä olleet nämä viimeiset kuukaudet. En näin pahasti pakkasella ole ollut vielä kertaakaan.

No, eiköhän se siitä jossain kohtaa käänny ja jatketaan roposten syöttämistä tuonne.

 

[Cloaca Maxima]

Mitähän sitä tuon Finnairin kanssa tekisi nyt tämän uusimman annin myötä. Ei oikein huvittaisi pumpata yhtään lisäeuroa enää firmaan. Kärsiä nyt vain arvonalenema ja luottaa, että vuosien päästä tilanne muuttuu?

Rahastosijoittajalle on aika railakasta persmäkeä olleet nämä viimeiset kuukaudet. En näin pahasti pakkasella ole ollut vielä kertaakaan.

No, eiköhän se siitä jossain kohtaa käänny ja jatketaan roposten syöttämistä tuonne.

On joo, ei ole itselläni näin pahasti punaista ja miinusta näkynyt raporteilla sen 15 vuoden aikana, kun jotain hiluja on tullut rahastoihin laitettua. Onneksi nyt ei ole pakottavaa tarvetta realisoida noita lähitulevaisuudessa, mutta noin kun menee sanomaan niin eiköhän maailmankaikkeus keksi jonkin ison elämänmuutoksen ja kohta niitä tarvitseekin.

 

[Infamous]

Mitähän sitä tuon Finnairin kanssa tekisi nyt tämän uusimman annin myötä. Ei oikein huvittaisi pumpata yhtään lisäeuroa enää firmaan. Kärsiä nyt vain arvonalenema ja luottaa, että vuosien päästä tilanne muuttuu?

Finnairia saa siis perjantaista lähtien kolmen sentin kappalehintaan, maksimissaan sen verran mitä omaa merkintäoikeuksia. Yksi osake vastaa yhtä merkintäoikeutta, ja kahdella merkintäoikeudella voi merkitä 27 osaketta. Jos nyt oikein ymmärsin.

Kompetenssini ei riitä arvioimaan mitä Finnairille ja eritoten sen osakkeelle tulevaisuudessa tapahtuu, mutta kyllähän tuo on sellainen hinta että sama merkitä muutama tuhat osaketta, kun ei se nyt kerran maksa "mitään". Aika pieni oli Finnairin positio aiemminkin salkussa, eikä ole sitä nytkään tarkoituksenmukaista kovin isoksi nostaa.

EDIT: Lisätään vielä, että merkintäoikeuksilla on aikaa pelata 10 vuorokautta. Jos et aio itse käyttää merkintäoikeuksia osakkeiden ostoon, kannattaa ne myydä eteenpäin. Tuon kymmenen päivän kuluttua merkintäoikeudet ilmeisesti katoavat arvottomina eetteriin. Merkintäoikeuksilla voi ilmeisesti käydä kauppaa kuten millä tahansa hyödykkeellä.

 

[Jeffrey]

Melkoinen päivä käynnissä. Helsinki huitelee noin 2 % nousussa ja ainoa punainen yritys on Nokian Rankaat (edit: eikä sekään enää ole). Oma vipusalkku jyskyttää noin 5% nousua ja siihen sitten vipukerroin päälle opoon. Tällainen päivä tänään, että pidetään vuoristoradassa kädet ylhäällä ja huudetaan "whiii!", johan tässä pari viikkoa pidettiin kaiteista kiinni ja yritettiin olla oksentamatta naapurin niskaan vuoristoradan mutkitellessa hurjissa laskuissa.

Kojamo ja Fortum ovat tänään julkaisseet omat osarinsa ja Kojamon tämän hetken kurssireaktio +10,3% ja Fortumillakin noin 6,5%. Molemmat toki ovat yrityksiä joita osakemarkkinat ovat moukaroineet viime aikoina ja joiden arvostus karannut hyvinkin alas. Noh, nousuista huolimatta ovat omassa salkussani punaisia yrityksiä, eli hieman markkinaa aikaisemmin tuli nähtyä näiden yritysten alho - eikä malttanut/osannut odottaa sitä parasta ostohetkeä.

Kojamon kohdalla yritys veti Q2 jälkeen tulevaisuuden odotukset jäihin. Ensi vuoden osingoista annettiin negatiiviset uutiset ja muutoinkin jo silloin tuntui siltä, että nyt oksennetaan kaikki negatiiviset uutiset kerralla ulos kun siihen hyvä paikka on. Tänään julkaistussa kvartaalituloksessa sitten varsin hyviä yllätyksiä. Vuokrien hinnannousut ja vuokrausasteen nouseminen selkeimpiä tulokseen positiivisesti vaikuttaneita tekijöitä ja myös lainakorot yritys on suojannut 86 prosenttisesti keskikoron ollessa nykymarkkinaan maltillinen 2,3 %.

Vuokrausasteeseen vaikuttanut positiivisesti asuntomarkkinatilanne. Ja se, että asiakkaat ovat muuttaneet aiempaa vähemmän nimenomaan poispäin. Positiivisia uutisia ja vaikka ensi vuonna tuskin osinkoja tulee niin nykyisellä alle 9€ kurssilla varsin houkutteleva osake. Asumisen tarve ei kuopasta huolimatta pitkällä aikavälillä muutu ja ainakin itse uskon kurssin palaavan tuonne noin 20 euroon ja osingon alalle tyypilliseen n. 5% tällä vuosikymmenellä. Rakentamisen aloitukset ovat jäissä, joten yritys keskittyy nyt kunnostamaan nykyistä kiinteistömassaansa ja valmistuvissa asuntomäärissä nähtäneen laskua vielä ainakin 2025 asti. Mahdollisesti Kojamon vetämänä koko kiinteistömarkkinassa pohjoismaissa varsin kovia nousuja tänään.

Fortumin tilanne taas on vähän kinkkisempi. Ei tulos hyvä ollut, mutta varmaankin parempi mitä markkinat yleisesti odottivat. Toki osakekohtainen tulos noin 50% kovempi kuin mitä esimerkiksi Inderes odotti. Isona positiivisena asiana hienosti parantunut kassavirta, joka on varsinkin tuolla Jenkkien päässä merkittävimpiä raportointi kohteita. Voipi olla, että Jenkkien heräillessä osakekurssi ottaa vielä sen napsun tai kaksi ylöspäin. Positiivinen tulos myös sähkönhinnan optimointimarginaalissa, eli ilmeisemmin ovat onnistuneet ajamaan vesivoimaloita kalliimmilla tunneilla?

Kokonaiskuvassa kahden näin suuren hyvin perustavanlaatuisen kulutushyödykkeen yrityksen ennakoitua paremmat näkymät saattanevat antaa positiivista kuvaa siitä, että se markkinapohja olisi ohitettu Q2 ja Q3 välillä. Koputellaan puuta ja pelätään pahinta.

 

[Ramchester]

Jokohan Mandatumin hankintameno on tiedossa vanhoille Sammon osakkeiden omistajille? Kuukauden sisällä tuo piti julkaista, mutta ei ole tullut vastaan…

 

[iibor]

Saakos missään avattua säästötiliä alle 18v perheenjäsenelle? Svealta kysyin ja ei onnistu.

Sijoitetuksiin menee jo rahaa minun kauttani, mutta olisi kiva alkaa kasaamaan myös pientä käteispesämunaa niin ei tule houkutusta kajota sijoituksiin.

Lapselle on avattuna normaali tili mihin isovanhemmat yms. voivat halutessaan siirtää rahaa, mutta turha sitä on tuolla makuuttaa. Osuuspankin säästötili on mallia surkea niin sekään ei oikein kiinnosta.

Esimerkiksi tämä:

Hypo Baby : Suomen Hypoteekkiyhdistys

Hypo Baby -talletustili Säästäjäksi jo pienestä pitäen Avaa tili Hypo Baby -talletustili Arvokas sijoitus tulevaisuuteen Hypo Baby -tili on ainutlaatuinen lapsen oma säästötili. Sen avulla lapsen vanhemmat ja muut läheiset voivat antaa arvokkaan lahjan – pesämunan vaikka ikiomaa asuntoa varten...

www.hypo.fi

Joka neljäs vuosi (olettaen että säästäminen on ollut jatkuvaa) korko on 0,25 korkeampi seuraavat 12kk. Muuten korko tuolle tilille 2%.

Ja kysytääs nyt täältä, että jos pitäisi avata kahdelle lapselle tulevaisuutta varten säästötili, jonka saa omaan käyttöön sitten 18-vuotiaana, kannattaisiko säästää korkeakorkoiselle säästötilille vai indeksirahastoon?

 

[Jeffrey]

Ja kysytääs nyt täältä, että jos pitäisi avata kahdelle lapselle tulevaisuutta varten säästötili, jonka saa omaan käyttöön sitten 18-vuotiaana, kannattaisiko säästää korkeakorkoiselle säästötilille vai indeksirahastoon?

Varmasti löytyy mielipiteitä molempiin suuntiin, mutta itse olen ehdottomasti indeksirahaston kannalla. Indeksirahastoissa tuotto voittaa melko usein myös osakepoimijoiden vuosituoton. Osakepoiminnassa sitten on ne omat ilonsa ja syynsä miksi sitä tehdään.

Esimerkiksi Nordnetistä löytyy tarjolta ainakin pari kymmentä indeksirahastoa jotka ovat tehneet isompaa tuottoa edellisen 12kk aikana kuin mikään korkotili. Tähän jos lasketaan päälle muiden rahoituslaitosten tarjoamat rahastot ja vaikka vielä pörssilistatut ETF rahastot niin tarjontaa lienee monia monia kymmeniä eri vaihtoehtoja. Eli tarvittaessa voi hajauttaa tai valita omaan ideologiaan sopivia rahastoja.

Pitkä säästöaika myös tasaa riskejä rahastoissa. Syklejä tulee ja menee ja mitä pidempi aikaväli on, sitä lähemmäs keskimääräisiä vuosituottoja pitäisi päästä. Esimerkiksi Helsingin pörssi on tällä vuosituhannella tarjonnut keskimäärin noin 7,7 % vuosituottoa, jos tuolla tuotolla laittaa 18 vuotta 50 euroa kuukaudessa indeksirahastoon niin säästää ehtii 11 tuhatta ja tuottoa tälle tulee 12 tuhatta eli loppusaldo olisi 23 tuhatta. Jos taas korkotililtä saisi 3 % keskimääräistä vuosituottoa, olisi samalla panostuksella sijoitustuotto 3,5 tonnia eli tilin loppusaldo olisi sijoitushorisontin lopussa raapasun reilu 14 tonnia.

 

[Murkula]

Mitäs meinasitte Finskin merkintäoikeuksilla? Jos niitä kenellä on. Ite vähän kahden vaiheilla.
Omilla saisi 139000 uutta eli ei ihan halpaa. Toisaalta kun vanhojen ostojen keskihinta on 0,55€ niin on tuota turskan pärskettä ihan riittävästi. Se vaan jos merkkaa nuo kaikki uudetkin niin sitten sitä turskaa pystyy tulemaan liki tuplat.
SASin kanssa meni jo ihan miehekkäästi tonneja niin nyt sitten arpomaan mitä tämän paskaläjän kanssa tekisi.

Kun tämä otsikko on sijoitusvinkkejä? niin tässä tulee yksi kuuma. Älkää puuttuko lentoyhtiöihin. Ainakaan jos ymmärrätte niistä yhtä paljon kuin minä, eli luokkaa saman kuin sika satelliista.

 

[Zeic]

Kyn tämä otsikko on sijoitusvinkkejä? niin tässä tulee yksi kuuma. Älkää puuttuko lentoyhtiöihin. Ainakaan jos ymmärrätte niistä yhtä paljon kuin minä, eli luokkaa saman kuin sika sasatelliista

Luulenpa että lentoyhtiötä on houkuttelevaa ostaa, koska Finnairin brändi on tuttu. Se herättää luulon että tietää miten ala toimii. Tiettyä glamouria lentämisessä on tietysti muutenkin. Sijoittamisen kannalta lentoyhtiöissä on se vika että toimiala vaatii valtavasti pääomaa. Koneet ovat kalliita ja velkaa tarvitaan niiden ostamiseen. Samaan aikaan eri lentoyhtiöiden välillä on verinen kilpailu. Kilpailuedut ovat pienet. Seurauksena on että pääoman tuotto jää heikoksi. Ala on myös riippuvainen öljyn hinnasta. Se lisää syklisyyttä. Nokia on hieman samanlainen. Tuttu brändi, mutta harva tajuaa verkkobusinestä, joka on sekin syklinen ja keskinkertainen toimiala.

 

[Jeffrey]

Vähän tekisi mieli ostaa Finnairia. Rapean kolmen sentin hinnalla se upside on kuitenkin todella iso olkoonkin, että eiköhän sieltä ole reverse split tulossa kunhan rahoitushuolet helpottaa. Noh, aamusella tuota kävin läpi ja meni nyt kuitenkin pupu pöksyyn ja pieni koukku lyhyeen salkkuun Tieto Evryä sen sijaan.

Näillä näppäimillä tämä koukku sinetöinee omat positiot tuonne Q4 rapsoille asti, ellei nyt jotain maata mullistavaa käy. Sampon huomista osaria odotellaan ja samalla yhden toisen jenkkiyhtiön huomenna julkaistavaa lappua. Nämä saisivat salkusta pois lähteä joulusiivouksen yhteydessä ja liikenevät pääomat mieluisampiin kohteisiin. Pohdinnassa vielä myös se, pitäisikö Keskot lakaista samalla kertaa vai jättää vielä muhimaan.