Shame on you - Mitä häpesin tänään?

[ukkometso]

Samantien jalkaan harmaat Pomarfinnit, päälle keltainen kauluspaita, ja vihreä Mennen.

 

[Koirapoika]

Samantien jalkaan harmaat Pomarfinnit, päälle keltainen kauluspaita, ja vihreä Mennen.

Oooh! Jos ei tuolla kattauksella irman sukkahousu rullaudu lanteelta alas niin milläs sitten.

 

[Datsun]

Samantien jalkaan harmaat Pomarfinnit, päälle keltainen kauluspaita, ja vihreä Mennen.

Nyt oli nimimerkki ja tarinan aiheuttama mielikuva nimimerkistä valtavassa sopusoinnussa!

 

[Bruno]

Jahas. Työkaveri ideoi ns. häpeäbileitä - eli juhliin saapuvan pitää a) pukea jotkut vaatteet joista pitää mutta niitä vähän häpeää, b) tuoda musiikkia josta pitää mutta sitä vähän häpeää ja c) tuoda ruokaa josta pitää mutta sitäkin vähän häpeää.

a) Iso valkoinen huppari, jonka ostin alennusmyynneistä New Yorkista. Koko on XL, mutta noin 7 kertaa liian suuri minulle mustat farkut, joista leikkasin (kännissä) repsottavat lahkeet "hienommiksi". Häpeäminen alkoi siitä.

b) Finlandersia peliin. Yhtään levyä en omista, mutta kai se olisi hommattava moisiin bileisiin.

c) Maksalaatikko tulee ekana mieleen. Hyvin harva siitä kaveri- ja tuttavapiirissäni pitää, mutta minä pidän. Rusinoita pitää olla. Raaka sipuli ja kaali siihen päälle. Olen addikti.

 

[Prof. Puck]

Häpeäbileet on kyllä loistava idea.

a.) Päälle kiskoisin (kirjaimellisesti - itsellä kun noi lihakset(kin) on parinkymmenen vuoden aikana päässeet hiukan kasvamaan...) tietenkin 80- ja 90 luvun taitteessa ostetun (silloin) muodikkaan ylioppilaspukuni. Kai se jossain tallessa vielä on ja kelpaa tulevaisuudessa lapsille tai lastenlapsille esimerkiksi hassuihin naamiaisbileisiin... tai häpeäbileisiin!

b.) hmmh, mitähän musiikkia tässä osaisi hävetä...? No tällaisena rock-kukkona ja itsekin musiikkia tekevänä on omatuntoa hieman soimannut, että olen aina arvostanut Robbie Williamsia erityisesti esiintyjänä, mutta digannut ihan pikkaisen (salaa) hänen (en rehellisesti sanottuna edes tiedä, onko hän koskaan itse kirjoittanut musaansa...) joistakin hänen biisiensä nerokkaista melodioista, ja enempi vielä sieltä herkemmältä balladi-puolelta... Kyllä venähtäisi kavereilla ilmeet, kun mun järkkäämissä bileissä Ted Nugentin Cat Scratch Feverin sijaan kajareista kajahtaisikin aloitusbiisinä Robbien Angel... Tekee melkein mieli testata, heh! Robbien lisäksi toinen musiikillinen salasuosikki (samasta syystä, nerokkaista tarttuvista melodioista) on ABBA. Tässähän alkaa kohta epäillä musiikkimaun ja isänmaallisuuden lisäksi myös omaa seksuaalista suuntautumistakin...

c.) Helvetti...tämä ruokahäpeä on oikeasti mahdoton... Pizza on toki mun kaikkien epäterveellisten roskaruokien kategoriassa all time favorite ja jos ei terveellisyys-aspektia tarvitsisi ottaa huomioon, pystyisin syömään pizzaa joka päivä vaikka viikon putkeen siihen siltikään kyllästymättä. Mutta ei sitä osaa hävetä, kun en taida tämän 'häpeän' kanssa olla ihan yksin...? Ei tule mieleen mitään ruokaa, mikä yleisesti ottaen on todettu 'syömäkelvottomaksi' ja joka olisi allekirjoittaneelle suurta herkkua. Naisen rintojen muotoisia marenki-kakkuja ehkä hävettäisi mussuttaa sofistikoituneen naisseurueen keskellä, ei niinkään kakkujen itsensä vuoksi, vaan mielleyhtymän ja puolihärskin ilmeeni vuoksi, jonka jokainen paikallaoleva nainen pystyisi tulkitsemaan typerästä virneestäni... ihan varmasti söisin sen nänn... siis nipukan kakun päältä ihan ensimmäisenä! Sorry, tämän parempaa ei nyt keksi!

Ps.Illan päätteeksi pakottaisin kaikki frendini katsomaan kanssani Mamma Mia leffan ja laulamaan kaikki biisit mukana.... ja sen jälkeen mulla ei olisi enää kavereita! Ja tää oli vitsi, olihan? ;-)

 

[teemu73]

Jahas. Työkaveri ideoi ns. häpeäbileitä - eli juhliin saapuvan pitää a) pukea jotkut vaatteet joista pitää mutta niitä vähän häpeää, b) tuoda musiikkia josta pitää mutta sitä vähän häpeää ja c) tuoda ruokaa josta pitää mutta sitäkin vähän häpeää.

Mitäs muilta löytyisi näihin juhliin?

Aivan huikeaa! Luvan kanssa kaikkea mukavaa!

A. Lukioaikainen Abi-paita ja mustat löysät college-housut. Kulahtanut lippis vielä päähän. Jos tarkenee niin olen myös mielelläni kokonaan ilman paitaa.

B. Yksittäisistä artisteista ottaisin varmaan ensimmäisenä Jason Donovanin levyn. Toisaalta joku "Best of italo disco" tai "Hittibuumi" -kokoelma toimisi bileissä paremmin. Niin ja jotta ei mene liian yksipuoliseksi, niin heitetään sekaan vielä kylkiäiseksi joku Finnhits -kokoelma, jossa on ainakin Taiska ja Frederik mukana.

C. Spaghetti bolognese ja ketsuppia päälle.

 

[douppi]

No en tänään hävennyt, mutta tällä viikolla kuitenkin. Katselin jostain kumman syystä Martina Aitolehden ja Esko Eerikäisen Kolumbia-ohjelmaa muutama päivä sitten. Voihan vittu mitä myötähäpeää sitä tunsi siinä. 2 aivan älyttömän tyhmää ihmistä. Huoh. Ja vielä ovat jälkikasvuakin menneet tekemään. Jossain oli juttua, että Martina ja Esko ovat eronneet, ja ihan hyvä niin. Toivottavasti molemmat löytävät järkevämmän puoliskon loppuelämää varten, niin on joku joka kannattelee hieman vaikeampien kysymysten äärellä elämässä.

 

[Musta Nuoli]

Jahas. Työkaveri ideoi ns. häpeäbileitä - eli juhliin saapuvan pitää a) pukea jotkut vaatteet joista pitää mutta niitä vähän häpeää, b) tuoda musiikkia josta pitää mutta sitä vähän häpeää ja c) tuoda ruokaa josta pitää mutta sitäkin vähän häpeää.

Erikoiset bileet. Ei sitä kannata itseään hävetä ainakaan liikaa. Ennemmin kannattaa hävetä muita ihmisiä. Mutta kokeillaan.

a) En häpeä normaaleja arkivaatteitani ja juhlavaatteita en käytä kuin äärimmäisessä pakossa - jos kaulassani on kraka, niin se vaatii todennäköisesti jonkun kuolemaa. Puvuntakin voin pistää joskus. Ehkä pistäisin sen, sillä on häpeällistä keekoilla ja koreilla vaatteilla varsinkin jos on mies. Tai sitten pistäisin punaiset villasukkani, ruudulliset flanelliset yökerrastohousuni ja paskimman, kulahtaneimman t-paitani. Tämmöisessä asussa saatan nukkua ja/tai oleilla iltaisin kotona, mutta olisihan se juhla-asuksi vähän häpeällinen.

b) Ei ihmisen pidä musiikkimakuaan hävetä jos kuuntelee oikeaa musiikkia. Konemusapaskat, päivänpopit, räpit ja muut ovat sitten erikseen, niitä sietäisikin hävetä, mutta niitä en kuuntele. No, on minullakin cd-levyhyllyssä Sir Christopher Leen hevilevy, joka on sen verran heikkotasoinen musiikillisesti, että sitä sietää hävetä, vailla laulu/narraatio-osuudet ovatkin mahtavia. En kyllä häpeä Christopher Leen puolesta, 90-vuotias mestarinäyttelijä tekemässä hevilevyä on kova suoritus.

c) Miksi lempiruokiaankaan pitäisi hävetä? Lempiruoka on oma valinta ja mieltymys, ei siinä kannata muiden mielipiteitä kuunnella. Jos ei kelpaa, niin itkekööt, nuolkoon vitun ja vetäköön käteen kuten Pekka Siitoin sanoisi. No, ehkä toisin kekkereihin Jalostajan Kalapaistos-mikroaterian, josta pidän, mutta jota voi sen takia vähän hävetä, että kun sen mikrossa lämmittää, niin tuhti kalan tuoksu tai pikemminkin löyhkä on tunnetusti karkoittanut muita pöydässä olijoita tiehensä.