Joo onhan tässä vuosien varrella törmännyt näihin hardcore Jarva faneihin, joiden mukaan Laihiala pilasi bändin. Eikä siinä, muuttuhan se tyyli, mutta se oli nimenomaan Tenkula, joka halusi muuttaa tyyliä. Kaikilla on mielipiteet, mutta itse pidän näitä Laihialaa alentavia kommentteja vähän pikkumaisina.
Itse lukeuduin pitkään näihin, olin tyyliin 11 vuotias Amokin ilmestyessä, ja se edelleen yksi suosikki levyistäni, vaikka kuuntelen monipuolisesti musiikkia. Mutta itselläni oli samoihin aikoihin jo eka sähkökitara saatu faijan nylon kielisen ränkyttämisen jälkeen, ja Tenkulan ja etenkin Amokin melodiat ja jarvan tulkinnat teki lähtemättömän vaikutuksen, johon edelleen palaan vuosia myöhemmin kerta toisensa jälkeen. JA kuten aikaisemmin tänne kirjoittelin, niin onpahan omankin bändin ensimmäinen pitkäsoitto nauhoitettu, ja ainakin omassa sävellystyössä kuuluu varmasti myös Tenkulan vaikutteet vahvasti läpi, sen verran kitaristin raakileesta asti Amokkiin ja Tenkulan sävellyksiin uppouduin, samalla kun opettelin korvakuulolta soittelemaan mun muassa Amorphiksen elegyn melodioita. Voisin sanoa, että varmasti tenkulalla on ollut suuri vaikutus omaan soittooni ja mahdollisesti sävellyskynääni, ehkäpä jopa suurin. En yritä matkia, mutta jossain määrin haikeat melodiat pyörii usein omassakin päässäni, joita sitten kappaleiksi asti jalostan, mitä lapsiarjen keskellä riittää voimavaroja.
Niin, Amokista ei tainut menä kuin vuosi vai kaksi, kun Jarvaa ei ollut enää bändissä, enkä oikein tiennyt yläasteellakaan, miten Downiin suhtautua, sen jälkeisistä levyistä puhumattakaan. Mutta sittemmin, onneksi jo aikoja sitten "Laihialan aikainen sentencedikin löytyi", vaikken edelleen Downia lukuunottamatta juurikaan tule kuunneltua muita uudempia lättyjä.
Eilen otin itsekin Tenkulan äänikirjan kuunteluun pitkän yli 2 tuntisen longboard lenkin taustaksi, ja kylläpä oli liki haikeaa kuunnella kirjaa. Ja paljon kirjassa kuvatuista ala- ja ylä-asteen ekoista bändiviritelmistä omakin nuoruus mieleen, ekaa teini-iän studio kokemusta myöten. Ja vaikkei musiikista itselleni ammattia sittemmin tullutkaan, niin kuitenkin tärkeä harrastus ja henkireikä, ja tosiaan yli 10 vuoden bändisoitto hiljaiselon jälkeen mukavaa soittaa keikkailevassa thrash/melodeath bändissä, ja levykin julkaistaan syksyllä.
Varmasti tulee otettua downin jälkeinenkin Sentenced tehokuunteluun tänä kesänä, ihan vain melodioidenkin takia, vaikkei Killing me, Killing you tyyppiset juoksutukset ihan sitä parasta Miikkaa omasta mielestäni olekaan. Ja joku Soundipuolessa tökkii itselleni downin jälkeisissä levyissä.
ForeverLost (joka taitaa olla jopa Lopakan biisi) ja New Age Messiah ehkä ne 2 itselleni tärkeintä Sentenced kappaletta, vaikka näitä on monia kyllä. Tykkään reissata Lapissa, ja Golden Stream of Lapland on pakko aina laittaa nappeihin soimaan jossain vaiheessa vaellus- tai kalaretkeä :D Tässä kappaleessa Tenkulan soolot ovat mielestäni ehkä parhaita soolojaan, muutenkin sävellyksestä ja sen tunnelmasta tykkään paljon
Edit; ja laitetaan nyt omankin bändin esikoiseepeeltä muutaman vuoden takaa oma sävellys ( en ole vaikuttanut biisin nimeen mitenkään), jossa varmasti Sentenced-vaikutteet kuuluu läpi. Uuden levynmatsku on tosiaan purkissa, ja julkaistaan joskus myöhemmin tänä vuonna. Oma säveysräpellys on vähän tasapainoilua thrashmetallin ja melodisemman menon välillä (joista jälimmäinen itseäni puhuttelee paljon enemmän), ja aina muutaman melodisemman kipaleen saan ujutettua treeneihin mukaan.