OldTimeHockey
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Helsingin IFK, Bayern München, Deutschland
Samoilla linjoilla ollaan. Pakko sanoa, että Aravirran tulevan työnantajan kannattajana tuo näissä kisoissa nähty peluutustapa kyllä rehellisesti sanottuna hirvittää. Pohjaton luottamus muutamiin pitkän linjan runkopelaajiin kaikesta kentällä nähdystä huolimatta ei kertakaikkiaan anna kuvaa valmentajasta, joka olisi hyvin ns. pelissä sisällä.
Kiprusoff on tietysti oma lukunsa. Miten ihmeessä runsaan peluutuksen argumentit - kokemus ja oikealta ampuminen - voivat kompensoida sen ilmiselvän faktan, että sääliä herättävien laukausten, täysin ennalta-arvattavien syöttöjen ja yleisen velttouden johdosta kaveri on täysin hyödytön ylivoimapelissä.
Toinen toivoton on Petteri Nummelin, joka ei kertakaikkiaan saa kiekkoa maalille, vaikka kovasti yrittääkin. Seuratkaapa vaikka - jos veto ei pysähdy ensimmäiseen vastustajaan, se viuhuu metrin yli tai ohi maalin. Ei nykynäytöillä kuulu ylivoimaan, vaikka tekisi 200 pistettä Sveitsin sarjassa.
Ville Peltonen ei ehkä ole maajoukkuetasolla yhtä hasbeen kuin kaksi edellämainittua, mutta pakonomainen tarve saada vanha luottomies ykkösketjuun ja -ylivoimaan on haitannut sekä miehen omaa että ketjukavereiden peliä. Ville ei kertakaikkiaan ole duunari/maskimies, eikä hänestä sellaista tule, vaikka olisi kuinka hyvä pelin muilla osa-alueilla. Ylivoimassa tähän on jo onneksi herätty, mutta tasakentällisin alkuperäinen ykkösketju pidetään jääräpäisesti kasassa, vaikka mikään perustelu ei tätä ratkaisua tue. Ketju ei ole toiminut näissä kisoissa lainkaan eikä se ole toiminut koskaan ennenkään, vaikka yritetty kyllä on. Jotenkin sellainen kuva jää, että Aravirta haluaa väkisin näyttää pitkää nenää arvostelijoille. Ikävä kyllä tämä jääräpäisyys taitaa kolahtaa omaan nilkkaan, sillä jos ykköspyssyistämme Koivu & Selänne ei Aran ja median kissa-hiiri-leikin takia saada tähän asti nähtyä enemmän irti, ei Leijonille kovin kummoista menestystä uskalla ennustaa. Virheen myöntämisellä voisi vielä olla jotain pelastettavissa.
Kiprusoff on tietysti oma lukunsa. Miten ihmeessä runsaan peluutuksen argumentit - kokemus ja oikealta ampuminen - voivat kompensoida sen ilmiselvän faktan, että sääliä herättävien laukausten, täysin ennalta-arvattavien syöttöjen ja yleisen velttouden johdosta kaveri on täysin hyödytön ylivoimapelissä.
Toinen toivoton on Petteri Nummelin, joka ei kertakaikkiaan saa kiekkoa maalille, vaikka kovasti yrittääkin. Seuratkaapa vaikka - jos veto ei pysähdy ensimmäiseen vastustajaan, se viuhuu metrin yli tai ohi maalin. Ei nykynäytöillä kuulu ylivoimaan, vaikka tekisi 200 pistettä Sveitsin sarjassa.
Ville Peltonen ei ehkä ole maajoukkuetasolla yhtä hasbeen kuin kaksi edellämainittua, mutta pakonomainen tarve saada vanha luottomies ykkösketjuun ja -ylivoimaan on haitannut sekä miehen omaa että ketjukavereiden peliä. Ville ei kertakaikkiaan ole duunari/maskimies, eikä hänestä sellaista tule, vaikka olisi kuinka hyvä pelin muilla osa-alueilla. Ylivoimassa tähän on jo onneksi herätty, mutta tasakentällisin alkuperäinen ykkösketju pidetään jääräpäisesti kasassa, vaikka mikään perustelu ei tätä ratkaisua tue. Ketju ei ole toiminut näissä kisoissa lainkaan eikä se ole toiminut koskaan ennenkään, vaikka yritetty kyllä on. Jotenkin sellainen kuva jää, että Aravirta haluaa väkisin näyttää pitkää nenää arvostelijoille. Ikävä kyllä tämä jääräpäisyys taitaa kolahtaa omaan nilkkaan, sillä jos ykköspyssyistämme Koivu & Selänne ei Aran ja median kissa-hiiri-leikin takia saada tähän asti nähtyä enemmän irti, ei Leijonille kovin kummoista menestystä uskalla ennustaa. Virheen myöntämisellä voisi vielä olla jotain pelastettavissa.