Narratiivi ja narratiivi. Pointti oli se, että joku järki pitää siinäkin olla, mitä kaikkea nyt esim. netissä sanoo, kun joku on kusipää. En minä pidä hänen musiikistaan, enkä varmaan pätkääkään ihmisenkään pitäisi hänestä.Sekä Metsäkedon, että Bergmanin voidaan melkoisella varmuudella olettaa olevan melkoisia kusipäitä ja häirikköjä. Kummassakin tapauksessa huonosta käytöksestä raportoineita naisia oli useampia. Se, että osa (eli ne vakavimmat) syytöksistä olivat keksittyjä, ei tarkoita että jätkät olisivat puhtaita pulmusia tai että kyseessä olisi joku kateellisten naisten ajojahti. Ei todellakaan ollut sattumaa, että juuri näiden miesten ympärille syntyi isot kohut.
Mielestäni näissä tapauksissa on paljon samaa kuin esimerkiksi ministeri Rydmanin tilanteessa. Mitään varsinaisesti laitonta ei ole tehty, tai ainakaan voida todistaa, mutta moraalisesti liikutaan sen verran harmaalla alueella että ihmisten on syytä niistä tietää. Sekin on tietysti ihan oikein että perusteettomista syytöksistä tulee seuraksia, joten siltä osin oikeusjärjestelmä toimii hyvin.
Metsäkedolle ne perusteettomat syytteet olivat melkeinpä siunaus, koska niin paljon kuulee tätä narratiivia syyttömän miehen ristiinnaulitsemisesta. Hän on kuitenkin täällä Helsingin seudulla metsästellyt naisseuraa niin pitkään, että se oli jo ihan ilmiö ja hänestä piti erikseen varoitella Tinderin käyttäjiä. Hän esiintyi väärällä iällä, kohteli ihmisiä ylimielisesti ja pakit saatuaan haukkui naiset alimpaan helvettiin. Naismaku tällä neljättä kymmentä käyvällä artistilla oli myös hyvin nuori. Se ei ole laitonta, mutta vähän epämääräistä on julkisuuden henkilölle metsästää juuri ja juuri täysikäistä seuraa ja selvästi yrittää manipuloida naisia tahtoonsa.
Sen verran nyt tarkennusta tohon omaan kommentointiini.