Joo-o. Ongelmia työnantajan kanssa. Määräaikainen sopimukseni päättyy tämän kuun loppuun. Sopimusta tehdessä oli hieman puhetta jatkosta, mutta siten, että tilanne katsotaan uudestaan tämän sopimuksen lopussa. En siis todellakaan ole luvannut jatkaa nykyisessä työpaikassani tämän sopimuksen päätyttyä.
Saatuani uuden työpaikan viime viikolla olen nyt luonnollisesti lopettamassa työskentelyä nykyisessä paikassani. Tänään kerroin asiasta työnantajalleni. Kenties hieman myöhäinen ajoitus, mutta oletin, että koska määräaikainen sopimukseni on päättymässä eikä jatkosta ole ollut mitään puhetta, asia olisi selvä.
Eipä kuitenkaan ollut. Pomoni oli tehnyt uuden työlistan, jossa tunteja menee jo lokakuun puolelle. Sanottuani, etten aio niitä tehdä, alkoi kuulua vastalauseita: kuulemma minulla on kahden viikon irtisanomisaika. Totesin tuohon, että sopparini oli määräaikainen, minkä jälkeen pomoni pamautti, että sopimusta tehdessämme olin ollut jatkamassa töitä sopimuksen jälkeenkin ja täten myös irtisanomisaika olisi voimassa. En kuitenkaan todellakaan ole luvannut mitään, vaan sovimme nimenomaan, että tilannetta katsotaan uudestaan. Se ei kai tarkoita samaa kuin "Jatkan teillä myös tämän sopimuksen päätyttyä, tehdään nyt kumminkin tähän väliin vain yhden kuukauden jatkopaperi"
Turha kai edes sanoa, että työnantajani on melkoinen hirmu kaikin puolin. Väitän, että hän nauttii työpaikallamme monien työntekijöiden arvostusta ennemmin pelon kuin tekojen takia. Vaikka yleensä osaan pitää puoleni hyvin, päädyin tässä tilanteessa jo toteamaan, että jos on kerran pakko, niin kai voin vielä tuon listan työt tehdä (yksi viikko lokakuun alusta). Noin 15 minuuttia tuon jälkeen itselläni alkoi kuitenkin nousta sauhut korvista ja nyt olen vakaasti sitä mieltä, ettei minun tarvitse ko. töitä tehdä, koska asiasta ei ole mitään virallista sopimusta olemassa - ei kirjallista eikä suullista.
Äsken tutkin hieman työehtosopimusta ja kenties soitan vaikka liittoonkin vielä, mutta mitäköhän mieltä jatkoaikalaiset asiasta ovat?
Saatuani uuden työpaikan viime viikolla olen nyt luonnollisesti lopettamassa työskentelyä nykyisessä paikassani. Tänään kerroin asiasta työnantajalleni. Kenties hieman myöhäinen ajoitus, mutta oletin, että koska määräaikainen sopimukseni on päättymässä eikä jatkosta ole ollut mitään puhetta, asia olisi selvä.
Eipä kuitenkaan ollut. Pomoni oli tehnyt uuden työlistan, jossa tunteja menee jo lokakuun puolelle. Sanottuani, etten aio niitä tehdä, alkoi kuulua vastalauseita: kuulemma minulla on kahden viikon irtisanomisaika. Totesin tuohon, että sopparini oli määräaikainen, minkä jälkeen pomoni pamautti, että sopimusta tehdessämme olin ollut jatkamassa töitä sopimuksen jälkeenkin ja täten myös irtisanomisaika olisi voimassa. En kuitenkaan todellakaan ole luvannut mitään, vaan sovimme nimenomaan, että tilannetta katsotaan uudestaan. Se ei kai tarkoita samaa kuin "Jatkan teillä myös tämän sopimuksen päätyttyä, tehdään nyt kumminkin tähän väliin vain yhden kuukauden jatkopaperi"
Turha kai edes sanoa, että työnantajani on melkoinen hirmu kaikin puolin. Väitän, että hän nauttii työpaikallamme monien työntekijöiden arvostusta ennemmin pelon kuin tekojen takia. Vaikka yleensä osaan pitää puoleni hyvin, päädyin tässä tilanteessa jo toteamaan, että jos on kerran pakko, niin kai voin vielä tuon listan työt tehdä (yksi viikko lokakuun alusta). Noin 15 minuuttia tuon jälkeen itselläni alkoi kuitenkin nousta sauhut korvista ja nyt olen vakaasti sitä mieltä, ettei minun tarvitse ko. töitä tehdä, koska asiasta ei ole mitään virallista sopimusta olemassa - ei kirjallista eikä suullista.
Äsken tutkin hieman työehtosopimusta ja kenties soitan vaikka liittoonkin vielä, mutta mitäköhän mieltä jatkoaikalaiset asiasta ovat?