Sekalaisia kysymyksiä jääkiekosta

[lätkämies]

Veikkaan Roger Neilsonia. Hänhän oli tunnettu siitä, että yritti etsiä jatkuvasti porsaanreikiä säännöistä.

Juu kiitos löyty Googlauksella oli huikee juttu ja sai todistettuu parille ihmiselle että on sääntö että tulee rankkari kun vetää tahalteen väärän vaihdon.

 

[ndal88a]

Periaatteessa noin joo, mutta A-mj veti kyllä Izvestijankin, joka arvokisojen ohessa oli oikeastaan ainoa todellinen maajoukkuetapahtuma ennen jotain MM-harkkapelejä. B-maajoukkue valittiin sitten niistä, jotka eivät mahtuneet A:han, ja se kävi samoihin aikoin pelaamassa sitten Sveitsiä, Ranskaa ja sellaisia vastaan, joita ei kelpuutettu esim. Izvestijaan. Kun A-maajoukkue muuttui loppujen lopuksi aika vähän turnauksesta toiseen, niin toisella maajoukkuella saatiin kansainvälistä kokemusta isommalle ryhmälle.

Sitten kun mentiin tähän EHT-systeemiin, jolloin puolet pelaajista pääsi joka tapauksessa kauden aikana maaottelupeleihin, niin B-joukkueessa maaottelukokemuksen hankkiminen tuli turhaksi. Sittemmin B-maaotteluita on pelattu vielä erikoisemmilla kokoonpanoilla, kuten juuri mainittu playoffeista pudonneistan joukkueista valittu U23-maajoukkue tai Mestis-pelaajista valittu joukkue.

Muita erikoisia juttuja B-maajoukkueesta, vuonna 1984 Leningradin turnauksessa (samaan aikaan kuin Sarajevon OK) B-maajoukkuetta edusti Tampereen Ilves. -70 luvun lopulla B-maajoukkue kavi pelaamassa Amerikassa WHA liigan joukkueita vastaan.

JOL

 

[ndal88a]

Aikoinaan A-junnuissa Jukka Tammi. Olivat kummankin joukkueen veskarit sopineet keskenään että toistensa vetoja ei sitten torjuta. Eikä torjuttu.

Joku varmasti muistaa tapahtuman paremmin?

Oli Ilves-HPK kaiketi, HPK:lla myos Ilves taustainen molari, taisi olla viimeinen peli hanelle HPK:n paidassa.

JOL

 

[MacRef]

Juu kiitos löyty Googlauksella oli huikee juttu ja sai todistettuu parille ihmiselle että on sääntö että tulee rankkari kun vetää tahalteen väärän vaihdon.

Eikös tämä nyt olisi ollut helpommin todistettavissa sääntökirjan avulla. Sääntö 573 b) sanoo tuon saman asian.

 

[lätkämies]

Eikös tämä nyt olisi ollut helpommin todistettavissa sääntökirjan avulla. Sääntö 573 b) sanoo tuon saman asian.

On on mutta sitten kun rupesin miettimään että olinko ennen kuullut tuota miksi sääntö oli tullut niin tuli mieleen tämä tapaus Neilson ja tätähän ei tietenkään jäärät usko ilman todisteita eli oli paljon todistettavaa...

 

[MacRef]

On on mutta sitten kun rupesin miettimään että olinko ennen kuullut tuota miksi sääntö oli tullut niin tuli mieleen tämä tapaus Neilson ja tätähän ei tietenkään jäärät usko ilman todisteita eli oli paljon todistettavaa...

No joo. Itsellekin oli uutta tuo, miksi sääntö on aikoinaan luotu. Aika velmu valmentaja ollut tuo Neilson.

 

[Läskisalo]

Oli Ilves-HPK kaiketi, HPK:lla myos Ilves taustainen molari, taisi olla viimeinen peli hanelle HPK:n paidassa.

Taisi olla Pasi Järvinen, ja tosiaan oli viimeinen peli Kerhon paidassa. Tapahtumasta on täällä jossakin aikaisemminkin puhuttu. Kyseessä oli maalivahtien keskinäinen sopimus, että toisten vetoja ei torjuta, ja Järvinen rehtinä miehenä piti sopimastaan kiinni.

 

[Lohipoika]

Sen sijaan jos "se Nuorten SM-Liigajoukkue jonka edustusjoukkue ei pelaa Jääkiekon SM-Liigassa" eli Sport olisi mukana karsinnoissa ja jäisi TOP4:n ulkopuolelle, tippuisi se ja neljän joukkoon sijoittunut divariseura nousi 15. joukkueeksi liigaan. Ilmeisesti tässäkin tapauksessa joukkuemäärä voi nousta 16:een, jos molemmat divariseurat sijoittuvat neljän joukkoon ja Sport jää 5. tai 6. sijalle.

Yhtäkkiä tajusin, että Sport ei voi mitenkään pudota A:n SM-liigasta ilman, että joku muu divarijoukkue nousee sen tilalle. Siis nykyisessä puolisuljetussa sarjassa ei voida mitenkään palata 14:n joukkueen sarjaan. A: SM-liigan joukkuemäärä ei voi mitenkään vähentyä. Kuinka divarijoukkuetta sinne pitää nousta, ennen kuin liigajoukkueilta poistetaan suojapaikka?

 

[Rocco]

Jos Divarijoukkueet ovat karsinnassa sijoilla 1. ja 2, vain se paremmin sijoittunut nousee. Silloin sarja laajennetaan 16. joukkueen sarjaksi. Jos taas Sport jäisi sijalle 5. tai 6, silloin sarja pysyisi 15 joukkueen sarjana.

Mutta aivan sama, A:n Liiga on aivan perseestä. Kun Mestis-joukkueille annettiin kädenojennus Liigan avaamisen puolesta, samalla tehtiin tällainen päätös. Annettiin omena käteen ja vedetään samalla jalat alta. Tällä päätöksellähän Liigajoukkueet pitävät huolen siitä, että maan parhaille nuorille olisi tarjolla varma liigapaikka, ja sitä kautta SM-Liigan joukkueet kuppaavat parhaat pelaajat liigarinkeihinsä, pois Mestis-seuroilta.

 

[Lohipoika]

Jos Divarijoukkueet ovat karsinnassa sijoilla 1. ja 2, vain se paremmin sijoittunut nousee. Silloin sarja laajennetaan 16. joukkueen sarjaksi. Jos taas Sport jäisi sijalle 5. tai 6, silloin sarja pysyisi 15 joukkueen sarjana.

Ei ole aivan näin yksinkertaista (linkki):

- Jos I-divisioonasta karsintaan tulleet joukkueet ovat sijoilla 5 ja 6, ei muutoksia sarjassa tapahdu ja sarjassa säilyy 15 joukkuetta.

- Jos paremmin sijoittuva I-divisioonan joukkue sijoittuu neljän joukkoon, nousee joukkue Nuorten SM-Liigaan kaikissa tapauksissa.

- Jos paremmin sijoittuva I-divisioonan joukkue on neljän joukossa ja sijoille 5-6 sijoittuvat toinen I-divisioonan joukkue ja Sport, nousee neljän joukkoon sijoittunut Nuorten SM-Liigaan ja vastaavasti Sport putoaa. Tällöin joukkuemääränä säilyy 15.

- Jos kumpikin I-divisioonan joukkue sijoittuu neljän joukkoon ja Sport sijoittuu myös neljän joukkoon, pelaa Nuorten SM-Liigassa seuraavalla kaudella näistä kolmesta joukkueesta kaksi parasta. Tällöin sarjassa pelaa tulevalla kaudella 16 joukkuetta. Jos siis I-divisioonan joukkueet sijoittuvat paremmin kuin Sport, nousevat ne kaksi ja Sport putoaa. Jos Sport on kahden parhaan joukossa näistä kolmesta joukkueesta, säilyy se sarjassa ja paremmin sijoittunut I-divisoonan joukkue nousee.

- Jos kumpikin I-divisioonan joukkue sijoittuu neljän joukkoon ja samalla Sport sijoittuu sijoille 5 tai 6, nousevat molemmat I-divisioonan joukkueet Nuorten SM-Liigaan ja Sport putoaa. Tällöin sarjassa pelaa seuraavalla kaudella 16 joukkuetta.

- Jos Sport ei ole karsintasarjassa lainkaan, nousee Nuorten SM-Liigaan se I-divisioonan joukkue joka sijoittuu vähintään neljänneksi ja sijoittuu paremmin kuin toinen I-divisioonan joukkue.

Molemmat divarijoukkueet voivat siis nousta, jos Sport tippuu. Tämän vuoden divarista on kovaa kyytiä nousemassa K-Vantaa ja toisesta paikasta karsintoihin kamppailevat TuTo, Jokipojat ja KooKoo.

 

[Superböle]

Pihlström on tehnyt tämäniltaisessa JYP-Kärpät-pelissä jo neljä maalia. Mikä on SM-liigan yhden pelin maaliennätys?

 

[Mr.Fox]

Pihlström on tehnyt tämäniltaisessa JYP-Kärpät-pelissä jo neljä maalia. Mikä on SM-liigan yhden pelin maaliennätys?

Kuusi; Arto Javanainen tehnyt ainakin kerran ja viimeksi joku JoKP:n pelaaja muistaakseni vuonna 1990.

EDIT: oliskohan kolme kertaa tehty kuusi maalia SM-liigan aikana? Tarkastelen vielä!

09.10.1977 KooVee-HIFK 1-10, Lauri Mononen
17.10.1985 Ässät-Jokerit 9-5, Arto Javanainen
07.01.1990 Ilves-JoKP 4-11, Tero Arkiomaa

 

[Pate]

Kuusi; Arto Javanainen tehnyt ainakin kerran ja viimeksi joku JoKP:n pelaaja muistaakseni vuonna 1990.

Tero Arkiomaa oli tämä Jokipoika.

 

[Kulminaatiopistelijä]

Kuka on voittanut SM-liigamestaruuden pelaajana pienimmällä pelimäärällä?

 

[Kulminaatiopistelijä]

Tässä haetaan nimekkäintä pelaajaa, joka on A. noussut muualla vielä kovempiin suorituksiin, B. pelannut joskus ja C. pelaa tällä hetkellä SM-liigassa - 1-divisioonassa / Mestiksessä - Suomisarjassa - II-divisioonassa - III-divisioonassa - IV-divisioonassa. "Nimekkyys" määritellään saavutusten mukaan. A-kohdassa tarkastellaan tulevien saavutusten mukaan, joita ei pelatessa vielä oltu tehty ja B-kohdassa jo saavutettujen saavutusten perusteella.

Yritetään:

SM-liiga A. Jari Kurri, B. Jari Kurri, C. Ville Peltonen
I-div: A. Teemu Selänne, B. Reijo Ruotsalainen, C. Marko Tuomainen
Suomisarja: A., B., C.
II-div: A., B., C.
III-div: A., B., C.
IV-div: A. Hannes Hyvönen, B., C.

 

[Mr.Fox]

Kuka on voittanut SM-liigamestaruuden pelaajana pienimmällä pelimäärällä?

Tuota... jos nyt käsitin kysymyksen oikein!

Esim.1 Janne Ojastahan tarjotaan useammassakin paikassa myös kevään 1986 Suomen Mestariksi. Ojanen pelasi kaudella 1985-86 kaikkiaan kolme ottelua Tapparan riveissä. Tästä huolimatta käsittääkseni Ojasen nimi löytyy Kanada-maljan kyljestä myös kauden 1985-86 laatasta. Kyseisellä kaudella Jyrki Silius pelasi yhden runkosarjaottelun Tapparan riveissä. En tiedä, mahtaako hänen nimensä olla maljassa.

Esim.2 TPS:n kauden 1998-99 mestaruusjoukkueeseen lasketaan melko usein mukaan myös kahden runkosarjaottelun Kalle Mattila. Mattilaa en kuitenkaan missään nimessä laske viralliseksi Suomen Mestariksi (kuten en myöskään Ojasta tai Siliusta kaudelta 1985-86).

Mattila, Ojanen ja Silius eivät kuitenkaan missään nimessä täytä virallisia kriteereitä. Mitkä ne kriteerit SM-liigan osalta ovat? Mahdetaanko toimistolla tietää itsekään? Saattaa olla, että asiaa ei ole koskaan tarvinnut pohtia. Noh, ei muuta kuin helmikuussa lento Marbellaan ja toimikunta miettimään asioita.

Muistaakseni tässäkin ketjussa on ne kriteerit jostain kaivettuna. Ulkomuistista heitettynä pitäisi olla pelattuna vähintään puolet runkosarjasta TAI vähintään yksi ottelu play offeissa (finaaleissa?) JA olla joukkueen pelaajalistoilla vielä kauden päättyessäkin.

Yksi erittäin hyvä ehdokas voisi olla Jouko Öystilä, TPS 1975-76. Öystilä pelasi runkosarjassa kuusi ottelua ja kaikki pudotuspelikamppailut (4 kpl). Näin ollen puolustaja edusti TPS:a koko kauden aikana ainoastaan kymmenessä ottelussa. Öystilä on takuuvarmasti "virallinenkin" Suomen mestari olivat kriteerit sitten mitä hyvänsä.

Toinen ehdokas voisi olla Tom Koivisto, TPS 1992-93. Koivisto pelasi runkosarjassa yhden ottelun, kuten myös pudotuspeleissä. Riittääkö yksi play offs -kamppailu kultamitaliin vai pitääkö sen olla nimenomaan finaaliottelu? Pikaisesti etsittynä en löytänyt tarkempaa tietoa. Voi hyvinkin olla, että Koivisto olisi pelannut tuon ainokaisen play offs -ottelunsa juurikin finaaleissa, jolloin asiasta ei olisi enää kahta kysymystä. Tom Koivisto on siis edustanut mestaruuden voittanutta joukkuetta kauden aikana kahdessa kamppailussa, joista toinen on ollut pudotuspeliottelu ja ollut seuran kirjoilla kauden päätyttyä.

Voisiko Tom Koivisto olla se kysymäsi pelaaja?

EDIT1: tästä viestistä (itse asiassa oma viestini...) eteenpäin on keskustelua puolentoista vuoden takaa juuri noista kriteereistä.

Näin se vaikuttaisi, että pitää olla pelattuna vähintään kolmasosa runkosarjan peleistä (eli tänä vuonna 20) TAI vähintään yksi play offs -ottelu JA olla joukkueen kirjoilla kauden päättyessä.

Näin ollen Tom Koivisto, TPS 1992-93 täyttäisi nuo virallisetkin kriteerit, joten hän taitaa olla kahdella pelaamallaan ottelullaan vähiten pelejä pelannut Suomen Mestari. En ainakaan pikaisella vilkaisulla löytänyt yhtään ainoata yhden play offs -ottelun Suomen Mestaria. Tarkistelen vielä!

EDIT2: JAA-A!!! Itse asiassa Esa Tikkanen, HIFK 1982-83 taitaa olla se kysymäsi henkilö. Koko kaudella ei yhtään ainoata runkosarjan ottelua, mutta pudotuspeleistä löytyy yksi ottelu. Tilastomerkintöjäkin löytyy: yksi kaksiminuuttinen.

Kyllähän mä nyt itse asiassa muista, että olisiko siinä Tikin kirjassa ollut jotain mainintaakin kyseisestä asiasta. Taidanpa vähän selailla sitä.

 

[Kulminaatiopistelijä]

Minulla oli mielessä Janne Kurikka, joka aukoi luukkua kolmessa pudotuspelissä, eikä käynyt kentällä. Sittemmin kirjautti urallaan vielä neljä peliä, joista yhdessä pelasikin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Janne_Kurikka

Esa Tikkanen pelasi HIFK:n historiikin mukaan kolme peliä?

http://www.hifk.fi/seura/historia/5_mestaruus_1982_1983

 

[Mr.Fox]

Minulla oli mielessä Janne Kurikka, joka aukoi luukkua kolmessa pudotuspelissä, eikä käynyt kentällä. Sittemmin kirjautti urallaan vielä neljä peliä, joista yhdessä pelasikin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Janne_Kurikka

Onko siis kyseessä sama Janne Kurikka, joka "näyttää, että miesmaalivahti hänkin on..."?

Esa Tikkanen pelasi HIFK:n historiikin mukaan kolme peliä?

http://www.hifk.fi/seura/historia/5_mestaruus_1982_1983

Ei pelannut! Tikkanen pelasi vain ja ainoastaan kolmannessa finaaliottelussa 17.03.1983.

"Esa pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa 17. maaliskuuta vuonna 1983.
- - -
Esa ei kuitenkaan päässyt todistamaan Pertti Lehtosen ikimuistoista voittomaalia ja legendaarisia IFK:n mestaruusjuhlia keväällä 1983. Maajoukkueen valmennusjohto oli yhdessä IFK-pomojen kanssa sopinut, että Tikkanen matkustaa EM-joukkueen perässä Norjaan, ja niinpä Hupu jätti Tupun ja Lupun IFK:n koppiin yhden pelin jälkeen."

Tiki - Viiden Stanley Cupin mies, s.59

Samassa on muuten vihjaus "alkuperäiseen" Tupu-Hupu-Lupu -ketjuun.
Paul Högbacka - Esa Tikkanen - Marko Rönkkö

 

[Noma]

SM-liiga A. Jari Kurri, B. Jari Kurri, C.
I-div: A. Teemu Selänne, B. Reijo Ruotsalainen, C.

SM-liigan kohdalla C-kohtaan tulee ensimmäisenä mieleen Stanley Cup -voittaja Eric Perrin tai maailman mestari ja MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksin valittu Jan Lasak.

Mestiksessä taas tällä hetkellä pelaavista varmaankin Marko Tuomaisella on kovimmat meriitit.

Kakkosdivisioonassa taitaa Marko Kiprusoff olla MM-kultansa kanssa kovimmilla meriiteillä pelaava pelaaja.

 

[Kulminaatiopistelijä]

SM-liigan kohdalla C-kohtaan tulee ensimmäisenä mieleen Stanley Cup -voittaja Eric Perrin tai maailman mestari ja MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksin valittu Jan Lasak.

Vaiko Ville Peltonen? On makuasia, että mitä saavutusta painottaa eniten. Sanoisin kuitenkin, että Peltonen on Suomessa merkittävämpi urheilija kuin mitä Stanley cup voittaja Perrin on Kanadassa, joten päätyisin Peltoseen useiden arvokisamitalien perusteella.

 

[Barcelona]

Selailin tossa Jääkiekkolehden kausienakkoa eli kultanumeroa ja pisti HPK:n osiossa silmään että siellä jäädytetyissä pelinumeroissa oli mainittu Lartaman #24. Eikös se kuitenkin sulatettu kun Lartamalla oli niitä siviilielämän "juttuja"?

 

[Teddy_H]

Selailin tossa Jääkiekkolehden kausienakkoa eli kultanumeroa ja pisti HPK:n osiossa silmään että siellä jäädytetyissä pelinumeroissa oli mainittu Lartaman #24. Eikös se kuitenkin sulatettu kun Lartamalla oli niitä siviilielämän "juttuja"?

Paita ei ole enää katossa, mutta numero on edelleen poissa käytössä. Olisiko sopivasti muotoiltu että numero on ns. kohmeessa.

 

[Kulminaatiopistelijä]

Onko siis kyseessä sama Janne Kurikka, joka "näyttää, että miesmaalivahti hänkin on..."?

Taitaa hyvinkin olla... :D

Täsmennetäämpä hakua. Eli kuka jääkiekon SM-liigamestari on pelannut koko pelaajaurallaan vähiten liigaotteluita? Mutta siis on ollut pelaavassa kokoonpanossa ainakin yhden kerran. Mestaruuden on sitten voinut saavuttaa jonakin muuna aikana ja muussa tehtävässä (valmentaja, huoltaja, manageri, toimistotyöntekijä jne.)? Lähtökohtana tarkasteluun on siis Kurikan pohjat; 7 peliä ja mestaruus.

 

[Kaulasuoja]

Taitaa hyvinkin olla... :D

Täsmennetäämpä hakua. Eli kuka jääkiekon SM-liigamestari on pelannut koko pelaajaurallaan vähiten liigaotteluita? Mutta siis on ollut pelaavassa kokoonpanossa ainakin yhden kerran. Mestaruuden on sitten voinut saavuttaa jonakin muuna aikana ja muussa tehtävässä (valmentaja, huoltaja, manageri, toimistotyöntekijä jne.)? Lähtökohtana tarkasteluun on siis Kurikan pohjat; 7 peliä ja mestaruus.

Virmasen Masa on pelannut 4 matsia, mutta myöhemmin voittanut toimitusjohtajana SM-kultaa.

Joku mestari on varmasti pelannut vielä vähemmänkin.

 

[Valioyksilö]

V. Peltonen

Kaverin kanssa tuli väittely siitä, että onko Ville Peltonen syntynyt Helsingissä vai Vantaalla? IFK:n ja SM-liigan sivut väittävät Helsinkiä, mutta esim. Wikipedia ja Jatkoaika merkkaavat Peltosen vantaalaiseksi. Miten on?