Mikä se syy yleensä on että nuorten jääkiekossa B-C samat joukkueet tahkoaa divaria ja SM-sarjaan (tietysti kuluja tulee esim. matkustus jne) ei ole mitään mahdollisuuksia? Liigajoukkueiden junioritoiminta / kiinnostus niin suurta että pelaajat siirtyvät näihin.
Pääkaupunkiseudulla ainakin tilanne on se, että Jokerit ja HIFK (Blues on asia erikseen, heillä kun taitaa olla kakkosjoukkue divariin omasta takaa) panostavat lajiin huomattavasti enemmän kuin pienemmät kilpailijat. Muun muassa harjoitusmäärät ja -ajat tuppaavat olemaan parempia, harjoitusympäristö on vaativampi ja yleensä valmennus ammattimaisempaa. Tämä näkyy sitten parempina mahdollisuuksina kehittyä pelaajana ja päästä uralla eteenpäin. Mitä myöhemmälle taas siirtymistä ns. isoihin viivytetään, sitä vaikeammaksi se tulee: kilpailu kovenee jatkuvasti ja kehittävämmässä ympäristössä treenaavat saavat kurottua sen tarvittavan kaulan. Latebloomereita ja alasarjoista tähtiin nousseita toki löytyy, mutta isossa kuvassa tilanne on tuo.
Hyvä esimerkki taitaa olla Helsingistä PiTa ja ikäluokka 1987. Lehterä siirtyi Jokereihin siten, että vähintään C;ssä pelasi jo Jokereissa. Enlund siirtyi jo aiemmin HIFK:n riveihin ja Timo Seppänen (vaikkain Kurran kasvatti onkin) siirtyi C:ssä mukaan. Janne Keränen taas tuli B-ikäisenä HIFK:n riveihin, tosin pelattuaan SM-sarjaa PiTan C:ssä. Varmasti PiTa olisi pärjännyt huomattavasti paremmin jos parhaat eivät olisi murrosiässä kadonneet isompien riveihin. Samaa tarinaa voi samasta ikäluokasta hakea muistakin joukkueista: Strömberg muun muassa tuli IHK:n riveistä Jokereihin ja pelasi jo C:ssä Jokereissa, Jani Nieminen pelasi Kurrassa ja vastaavaa. Nopeasti pelkästään tuosta yhdestä ikäluokasta löydetään kentällinen ammatikseen tällä hetkellä pelaavia, jotka ovat siirtyneet juurikin mainittuihin ikäluokkiin mennessä pienemmistä isoihin.
Varsinkin pääkaupunkiseudulla tuo siirtyminen on lisäksi varsin helppoa. Treenit pyörivät kuitenkin maantieteellisesti niin lähellä toisiaan kaikissa seuroissa, että kynnys siirtyä "logististen syiden" takia on pienempi kuin jossain kauempana. Täällä on kuitenkin huomattavan helppo järjestää yhteiskuljetuksia ja treenimatkat eivät kasva esimerkiksi itähelsinkiläisestä joukkueesta HIFK: riveihin siirtyessä samassa suhteessa kuin RoKin riveistä Kärppiin siirtyessä. Tryoutin kautta sitten tuonne on helppo hakeutua jos taidot riittävät ja on halua päästä uralla mahdollisimman hyvään "putkeen".
Kärjistäen C:ssä tai viimeistään B:ssä tuonne hakeutuu ne, jotka haluavat panostaa lajiin ammattimaisemmin. Tämä taas johtaa siihen, että hyvin harva ns. pienempi pystyy nousemaan SM-tasolle parhaiden siirtyessä muualle. C:ssä se vielä jotenkin onnistuu jotenkin ja B:ssä vähän harvemmin, mutta harvan ns. pienen materiaali on niin laajaa, että SM-tasolla pärjäisivät mainittavasti. Dataa mulla ei nyt ole esittää, mutta esimerkiksi Jokerien ja HIFK:n tämän hetken A-junnuista monelle Jokerit tai HIFK ei ole se seura missä skrinnarit vedettiin ensimmäisenä jalkaan, mutta hyvin harva on tullut isojen (Jokerit, HIFK, Blues, varauksin Kiekko-Vantaa) ulkopuolelta C:n jälkeen enää mukaan. Monelle siirto on varmasti tapahtunut viimeistään C:ssä tai aivan viimeistään B:ssä.
Eli lyhyesti: parhaiden pelaajien on helppo siirtyä ympäristöön, jossa he pystyvät sisäisen kilpailun ja muiden olosuhteiden takia kehittymään merkittävästikin. Yksittäisten pelaajien on hypättävä tuohon veneeseen mukaan jos tahtovat maksimoida oman kehittymisensä ja tämä on pieniltä seuroilta luonnollisesti pois.
