Ensimmäiset 30 minuuttia olivat KalPalta todella tuskaista katsottavaa; Oksa hieman haparoi (ensimmäinen maali näytti varsin helpolta), harhasyöttöjä jaeltiin niin puolustus- kuin hyökkäysalueellakin a la Harney, Lundbohm, Pulkki, Kauvosaari... Kiiskisen maalin jälkeen otteet kuitenkin paranivat selvästi Oksan johdolla, joka oli etenkin kolmannessa erässä todella hyvä. Tasoitusmaali oli todella komea; Tuppurainen sekä V. Hämäläinen tarjosivat poikittaissyötöillä Junnille tyhjän maalin. Voittomaalissa Tuppurainen teki alivoimalla yksinäisen nousun ja laukoi ranteella helponnäköisesti ohi Kilpeläisen.
Lundbohm väläytteli pari kertaa taitojaan, mutta kun kiekko olisi pitänyt laittaa verkkoon, jäätyivät kädet. Harneysta ei jäänyt mieleen kuin harhasyöttö oman maalin edessä sekä noin kolme metriä ohi mennyt laukaus viivasta. Muilta osin perusvarmaa, näkymätöntä puolustuspelaamista - toivottavasti nostaa tasoaan kauden alkuun mennessä, sillä tuo puolustus tarvitsee myös käsiä. Virtala oli yllätys niin hyvässä kuin pahassakin; karvasi ja taklasi aktiivisesti eli asenne on ilmeisen hyvässä kunnossa, mutta toisaalta ei saanut kiekon kanssa mitään aikaiseksi. Junnilasta, Salosta sekä Laaksosta jäi positiivinen kuva; yritystä, vauhtia ja taitoakin löytyy ja Junnilalle siis myös maali. Laine sen sijaan oli pieni pettymys ja Varakas ei ilmeisesti pukenut ollenkaan.
Mielenkiintoisena huomiona pelistä, että KalPa oli selkeästi fyysisempi joukkueista - näkyykö Pieniniemen kädenjälki Ässien pelissä? Jyri Rönn pysyi pelissä mukana ensimmäisen erän, jonka jälkeen pilli pysyi taskussa lukuunottamatta muutamaa arpomalla tullutta jäähyä. Lopussa olisi ollut mahdollisuus tappeluunkin, mutta Rönn päätti keskeyttää Pulkin ja Kuparisen tönimisen heti alkuunsa. Kuparisen jäähyn syykin oli jokseenkin huvittava poikittainen maila.
Huomenna pitäisi olla Ässille luvassa harjoituskauden ensimmäinen voitto täydellä peliajalla, sillä AIK oli odotetun heikko Rapperswiliä vastaan.