Saunat lyhyesti:
Pe
-Airbournen pojat veti ACDC:nsä energisesti ja vauhdikkaasti. Olisi pojille kyllä suonut myöhemmänkin soittoajan.
- Eläkeläiset veti takuuvarman setin, eihän sitä voinut kuin nauraa lähes koko keikan ajan.
- Testamenttia kohden oli kovimmat odotukset perjantain osalta, mutta petyin pahasti. Soundit oli hakusessa niin miksaajalla kuin lavamiksaajallakin. Ensimmäisellä oli voluminapit liikaa kaakossa ja jälkimmäisellä sitten taas lounaassa, kun näytti siltä, että ainakin ekan 15-20 minuutin ajan Testamentin äijät elehti siihen malliin, että ois kiva itekin kuulla jotain lavalla. Oli muuten yllättävän yleistä, että bändeillä oli ongelmia lavalla kuulla monitoreista itseään. Sen verran mitä soundeista sai selvää, niin Skolnick osoitti edelleen osaavansa tilut ja skaalat vanhaan malliin. Heikkojen soundien takia oma mielenkiinto lopahti puolen tunnin jälkeen ja lähdinkin sitten oluelle.
- COB:ia kuuntelin jopa nelisen biisiä, jonka jälkeen totesin, että ei edelleenkään ole meikän bändin. Taitavia soittajia, mutta Laihon "laulu" tappaa meikän mielenkiinnon. Soundeista plussaa, tosin 50 minuutin säätämisellä sietikin olla kohdillaan. Setti alko ½ tuntia myöhässä.
- Kakkoslavan bändeistä tuli Diabloa kuunneltua hetken aikaa, siinähän tuo taustamusiikkina meni.
La
- Päivä alkoi Sonatalla, joka yllätti allekirjoittaneen positiivisesti. Olen muistaakseni nähnyt bändin 2-3 kertaa aikaisemmin ja täälläkin mainittu väsyminen on usein tapahtunut n. 20 minuutin jälkeen. Nyt jotenkin maistui koko keikka ja sanoisinkin, että ekan nähdyn keikan jälkeen selkeästi paras esitys.
- Moonmadness toimi hyvin taustamusiikkina kaljan juonnin ohessa, pariin otteeseen saivat jopa mielenkiinnon siirtymään tölkistä musiikkiin.
- Bach oli energinen ja show oli ihan toimiva. Joku (Gilmoren tytöt?) on vaan pöllinyt Sebulta ne korkeat äänet, jotka olivat Skidrow'n parin ekan levyn helmiä. Nyt vaikutti siltä, että sillä oikean reunan kitaristilla löytyi enemmän soivuutta äänestään korkealta vedettäessä. Keikka olisi kannattanut lopettaa kyllä siihen Youth Gone Wildiin ja jättää se turha sooloalbumin runttabiisi väliin. Bachinkin aikana muuten oli lavamiksauksessa ongelmia ja tämän takia stara heittikin pyyhkeen kehiin kesken I remember you:tä.
- Sitten ne Scorpparit. Ekaa kertaa tuli nähtyä, joten vertauspohjaa ei ole kuin se iän ikuinen WorldWideLive-video 20 vuoden takaa. Biisilista oli tälläiselle bändin 1990-luvun alussa hyljänneelle lähes loistava. Sen sijaan soundit tappoi jälleen meikän suurimman mielenkiinnon. Kitarat ja Meinen laulu olivat yhtä puuroa, josta sai aina ehkä yhdestä kerrallaan selvää. Tässäkin kohdin olisi miksaajasetä voinut aloittaa siitä, että sitä v-nappia olisi voinut kääntää pari napua pienemmälle. Heti kun siirryttiin slovariosastolle, niin Meinen ääni erottui paremmin ja selvisi että osaahan se vielä laulaa. Kokonaisuutena bändin lavameininkin oli pääasiassa työmäistä ja paikoitellen aika huvittavaakin. On ihan jees kun rumpali heittää kapuloita pari kipaletat yleisölle keikan päättyessä, mutta kun bändin laulaja heittää Fazerin varaston verran kapuloita koko keikan aikana, niin ei enää ees hymyilyttänyt. Odotin hyvää keikkaa ja tämä odotus täyttyi biisilistan muodossa, mutta pääasiassa soundipolitiikka tappoi keikasta hyvän meiningin. Pettymys.
Su
- Bonnet/Turner ottivat festarin parhaan keikan tittelin haltuunsa sunnuntain iltapäivänä. Kumpikin herra oli äänensä puolesta hyvässä vedossa ja biisilistahan oli aivan loistava. Taustabändikin toimi muutamaa fibaa lukuunottamatta hienosti, joten ei voi kuin kehua tätä keikkaa. Olisihan tuota täyden setin verran kuunnellut ihan kevyesti. Scorpparimiksaaja olisi voinut muuten käydä sunnuntaina ottamassa mallia soundien suhteen vaikkapa tästä keikasta. Pienemmillä vermeillä toimivammat ja selkeämmät soundit eli ei se ole koosta kiinni vaan siitä miten osaa käyttää...
- Amorphisissa iski eniten tämä laulaja, joka on kyllä paras livenä näkemäni laulaja, kun puhutaan örinän ja ns. oikean laulannan yhdistämisestä. Kumpikin luonnistuu todella hienosti. Näin bändin ekaa kertaa livenä ja ihan hyvin upposi.
- Whitesnakella oli soundit ja volyymit kohdillaan. Coverdalella taisi olla ihan ok päivä äänensä suhteen, vaikka toki aikalailla tukea tuli etenkin kertosäkeissä muulta bändiltä. Keikkana kuitenkin näistä isoista nimistä kaikkein toimivin ja biisilistakin oli ihan jees. Miinuksena turha rumpusoolo sekä kitarataistelu. Nuo olisi voinut jättää viimeistä 90-luvulla pois kuvioista. Saman viestin voi lähettää myös Scorppareille, ja miksei kaikille muillekin 80-bändeillä.
Vaikka tästä kommentoinnista tuli ehkä vähän turhan negatiivinen, niin siitä huolimatta viikonloppu oli ihan ok, vaikkei hurmosta meikäläisessä sytyttänyt yksikään esitys. Ehkä sitä on vaan tullut niin vanhaksi, että ei vaan enää syty.... Toisaalta Twistarit sytytti kyllä toissa vuonna, joten ei kait tässä ihan ole toivoa menetetty...
Edit: No joo, ei tää nyt ehkä ihan niin lyhyeksi jäänyt kuin aattelin....