Tämä Sara on suorastaan epätoivoinen. Yrittää ilmeisesti joka ilta kiivetä jonkun selkään ja jos ei onnistu niin vonkaa yökerhon ulkopuolella. Onko missien ammatti käydä bilettämässä vai onko muitakin työtehtäviä?
Sehän siinä onkin, että ei misseillä ole oikein mitään työtehtäviä, jos eivät itse niitä hommaa. Ex-missithän ovat monesti katkerasti valittaneet, että kruunauksen jälkeen tulee karu arki, joka ei olekaan silkkaa luksusta ja bilettämistä vaan missinä pitäisi sitten kiertää ympäri Suomea eri kissanristiäisissä ja ihan itse sopia kuvauksista, esiintymisistä ja muista. Jos ei tähän pysty tai ei halua, niin sitten missivuoden anti jää varsin köyhäksi.
Toki tämä valitus on sikäli naurettavaa, että suomalaismissit eivät tajua sitä, että maineen, rahan ja töiden eteen olisi jotain tehtävä itsekin ja että jos on kerran missiksi halunnut, niin sitten on oltava valmis keikuttamaan persettä jossain Köyliön K-marketissa tavaraesittelyssä tai promootiomyynnin edistäjänä. Ilmeisesti pitäisi vain maata jossain divaanilla ja elää "prinsessaelämää". Julkisuutta pitäisi saada ja olla "julkkis", mutta julkisuuden varjopuolia ei sitten ollakaan valmiita maksamaan.
Oman aseman saavuttamiseen on fiksumpia ja huonompia tapoja. Toisessa ääripäässä on Johanna Tukiaisen kaltainen toiminta, joka perustuu itsepetokseen, säälittävyyteen ja päihdeongelmiin ja toisessa päässä on tie, joka on nostanut naisia elämään riippumatonta luksuselämää formulakuskin puolisona tai sitten jopa kulttuuriministerinä, kuten Tanja Karpela teki. Täysin kyvytönhän hän ministerinä oli, mutta pakko se on myöntää Karpelan onnistuneen sujuvasti siinä, että hän sai jätettyä tissien vilauttelun taakseen ja päästyä rahakkaalle poliittiselle oksalle.
Siitä, mihin Sara Sieppi tässä yhtälössä sijoittuu on vaikea sanoa, mutta ehkä Siepin kannattaisi hieman hillitä itseään ja bilettämistään, jos hän haluaisi olla lähivuosina ennemmin jennidahlman kuin johannatukiainen. Tällä hetkellä Siepin julkinen imago on valitettavasti se, että hän on rahakkaiden kultien (vai kullien) perään epätoivoisesti vonkaava bilehile, joka ei tee muuta kuin ryyppää yökaudet ja kiehnää jokaisen vähänkin rikkaalta vaikuttavan lätkänpelaajan kainalossa.
Imago on luultavasti vähintäänkin kärjistetty, mutta Siepin kannattaisi pyrkiä sitä silti muuttamaan ja yrittää hillitä himojaan. Hienovaraisemmalla panostuksella hän saattaisi kyetä taluttamaan jonkun kiekkomiljonäärin alttarille. Sitten muutama vuosi uhrausta tulevien avioeromiljoonien tähden sen jälkeen kun miehen NHL-ura on päättynyt eikä lisärahaa ole tulossa. Jos on lapsia, niin ne voi viedä mukanaan ja jättää miehen yksin, eihän hänellä ole enää käyttöarvoa. Tosin yleensä miehellä on vielä sen verran rahaa ja mainetta, että hän voi kostaa ottamalla toisen, puolta nuoremman vaimon jolle kelpaa hyvin ikääntyvä ex-urheilijasankari ja miehen edelleen mittava omaisuus.
