Aamulehden Mielipide-sivulla on sellainen jänskä palsta, johon ihmiset voivat tekstiviestinä lähettää mielipiteitään. Ihan jees sille, joka siitä pitää. Tässä aika hiljattain, taisi olla nyt viikon sisään, oli joku lähettänyt nimimerkillä kyseiselle palstalle viestin. Ko. viestin pääidea oli se, että lasten koulumatkojen pelkäämisen ongelman ydin ei ole susi vaan autot. Kehoituksena oli katsoa tilastoista, montako lasta sudet olivat tappaneet, ja montako oli jäänyt auton alle. Kehotettiin vanhempia järjestämään aikaa lastensa kuljettamiseksi kouluun.
Mielikuvissani yhdistin tämän sinä päivänä tai aivan lähipäivinä olleisiin artikkeleihin susien määrästä Pirkanmaankin syrjäalueilla. Aivan oikein kritiikki suuntautui vanhemmille, mutta joillain voi vain olla sellainen tilanne, että yksinkertaisesti koululaisen on pakko kulkea joku korpitaival koulukuljetusreitin varteen. Ja aivan oikein kritiikki kohdistui myös autoilijoihin, jotka varomattomuudellaan ovat aiheuttaneet koululaisen menehtymisen. Itse en vain yksinkertaisesti kyennyt tajuamaan näissä asioissa millään tavalla puolustusta suden olemassaololle asutuksen lähellä. Pitäisikö määrätä joku kiintiö, montako lasta saa mennä, ennen kuin susi katsotaan haitalliseksi?
Luonnon järjetöntä tuhoamista vastustan, mutta minun ajattelumaailmassani susia ei todellakaan tarvita ihmisasutuksen tuntumassa. Yleiseksi vain käytäntö, joka monesti syrjäkylillä onkin, että tavattaessa susi ammutaan, eikä ketään -ainakaan liian korkea tai kiihkomielinen- viranomainen saa koskaan tietää siitä.
Lopuksi tyydyn vain toteamaan, että kyllä kansa todella tietää -joskus vain liian vähän tästä elämästä.