Sanojen tarkoitus

  • 22 213
  • 74

redlate

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ketterä
Vaimo tarkoittaa punkalla lasten muovista kylpyallasta. Mulle se on sänky. Saunassa se muovinen kuuppa on nimeltään koussikka. Tämä siis taas mun outo sana.
On meillä paljon muitakin eriävyyksiä. Itse olen itäsuomesta ja vaimo Pohjanmaalta.
Niin, ja tuuhastaminen on jonkinasteista tulen kanssa koheltamista.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Greek Philosophers
... Mainitsit tuossa, että valesavolaiset jäävät aina kiinni. Hieman samanlaisia kokemuksia, mutta pikemminkin niin, että esim. puhelimessa itäsuomalaiset tuntevat itäsuomalaisen, vaikka kuinka yrittäisi yleiskieltä puhua. Puheen "sointi" eli rytmitys on kuulemma niin selvä.

Just näin. Meinaan katketa nauruun joka kerta kun katson alueuutisia Savosta: "Täällä Kiuruvedellä ollaan jo pitkään ihmetelty..."
 

Seppis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Äsät
Vaimo tarkoittaa punkalla lasten muovista kylpyallasta.

Meillä lasten kylpyamme on nimeltään vanna. Villasukat on tillukkaat ja lapaset vanttuut. Viruttaa on huuhdella ja mulkata voi tosiaan olla tuijottamista tai tavaroiden järjestämistä. Nää tälläi yhtäkkii ku fundeerasi.
 

Plätsis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mietin hetken voinko tulla rikkomaan ketjussa vallitsevan suomen kielen harmonian, mutta tämä tuli heti mieleeni:

Muistaakseni lukiossa historian tai englannin opettaja kertoi toisessa maailmansodassa sattuneen kömmähdys englannin- ja amerikanenglannin välillä. Tuo sana luki suurten puulaatikoiden kyljessä isolla: INFLAMMABLE. Englannissa tuo tarkoittaa helpostisyttyvää, mutta Amerikkalaiset apujoukot tulkitsivat toisin. Puulaatikoissa oli tietysti ruutia.

En tiedä onko tarina tosi, mutta nykyaikainen google-translator osaa kääntää sanan sitä mukaa kuin sitä kirjoittaa, ja kohdassa inflamma- tulee käännökseksi "syttymätön" ja kokonaan kirjoitettuna "tulenarka". Melkoinen ristiriita.
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Muutama sana omasta murteesta, näiden merkitystä ei oikein kukaan "ulkopuolinen" ole tietänyt:

- ankastukki
- hantuuki
- trossaaminen
- völjy
 

xAnZax

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Muutama sana omasta murteesta, näiden merkitystä ei oikein kukaan "ulkopuolinen" ole tietänyt:

- ankastukki
- hantuuki
- trossaaminen
- völjy

Hantuuki on käsipyyhe ja völjy tarkottaa saaa kuin följy tai föli.
Edit: Hantuuki saattaa olla myös kahva.
 

Iker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Muistaakseni lukiossa historian tai englannin opettaja kertoi toisessa maailmansodassa sattuneen kömmähdys englannin- ja amerikanenglannin välillä. Tuo sana luki suurten puulaatikoiden kyljessä isolla: INFLAMMABLE. Englannissa tuo tarkoittaa helpostisyttyvää, mutta Amerikkalaiset apujoukot tulkitsivat toisin. Puulaatikoissa oli tietysti ruutia.

En tiedä onko tarina tosi, mutta nykyaikainen google-translator osaa kääntää sanan sitä mukaa kuin sitä kirjoittaa, ja kohdassa inflamma- tulee käännökseksi "syttymätön" ja kokonaan kirjoitettuna "tulenarka". Melkoinen ristiriita.
Tuo tosiaan on melkoisen hämäävä kokonaisuus.

Flammable ja inflammable kuulostavat varmaan aika moneen korvaan toistensa vastakohdilta, mutta tarkoittavatkin ihan sama asiaa ja sitten on se vastakohta nonflammable. Ja kun kyseessä on tuollainen asia, on varmaan kiva jollain materiaalien käsittelijöillä ruutitynnyriensä keskellä kärsiä kevyestä väärinymmärryksestä, jos toisessa tynnyrissä lukee flammable ja toisessa inflammable. Ei tää jälkimmäinen syty..!
 

Plätsis

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuo tosiaan on melkoisen hämäävä kokonaisuus.

Flammable ja inflammable kuulostavat varmaan aika moneen korvaan toistensa vastakohdilta, mutta tarkoittavatkin ihan sama asiaa ja sitten on se vastakohta nonflammable. Ja kun kyseessä on tuollainen asia, on varmaan kiva jollain materiaalien käsittelijöillä ruutitynnyriensä keskellä kärsiä kevyestä väärinymmärryksestä, jos toisessa tynnyrissä lukee flammable ja toisessa inflammable. Ei tää jälkimmäinen syty..!

Tarina siis kertoo että siellä oltaisiin tupakkataukoa pidetty ja pikkuvahinko syntynyt.
 

Roku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
- ankastukki
- hantuuki
- trossaaminen
- völjy
Radiosta tuli pari vuotta sitten kesällä jotain sellaista ohjelmaa jossa joka päivä joku toimittaja hölötti jostain päin Suomea oman paikkakuntansa murteella ja ankkastukki oli muistaakseni pullapitko. Oli ensimmäinen kerta kun tuon sanan kuulin, ja ihan joksikin muuksi sitä ensikuulemalta kuvittelin.

Hantuuki on käsipyyhe, ja nestuuki on nenäliina. Mutta tarkoittaako hantuuki myös jossain päin naisen esiliinaa tai hametta, nimittäin Simpauttajassahan Taivaisen Juulin ja Simpauttajan ensitapaamisella Simpauttaja ihailee Juulin vaaleaa tukkaa ja miettii sitten että "on siinä tukkaa yläpäässä vaan miten lienee tilanne tuolla hantuukin alla?"

Trossaamisen olen kuullut, mutta en nyt muista missä yhteydessä tai mitä se mahtaa tarkoittaa, mutta völjy tarkoittaa "mukana tai ottaa mukaan". Kuten Jaakko Teppokin lauloi JR Ewingistä, "kyllä sieltä löytyy jos jonninlaista naista sen virnuilevan vilttihatun völjystä".
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
xAnZax ja Roku ovat ihan oikeassa. Trossaaminen tarkoittaa itsensä kehumista, ja elvistelyä. Kyseessä tietenkin (Etelä) Pohjanmaan murre.
 

wundermann

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, LUFC
Hantuuki on käsipyyhe, ja nestuuki on nenäliina. Mutta tarkoittaako hantuuki myös jossain päin naisen esiliinaa tai hametta, nimittäin Simpauttajassahan Taivaisen Juulin ja Simpauttajan ensitapaamisella Simpauttaja ihailee Juulin vaaleaa tukkaa ja miettii sitten että "on siinä tukkaa yläpäässä vaan miten lienee tilanne tuolla hantuukin alla?"

Hantuuki voi kyllä tarkoitta myös kylpypyyhettä. Tästä rohkenisin veikata että jossain se voi tarkoittaa mtös yleisemmin pyyhkeen kaltaista vatekappaletta kuten essua. Tämä tosin vain omaa päättelyä. Vastuuki on muuten vahakangas, yleensä vielä vahakankainen pöytäliina.

Eteläpohjanmaan murteessakin on paljon eroja alueellisesti. Ihan etelässä puhutaan hyvin erilailla kuin pohjoisemmassa. Alueelliset rajat hämärtyy maakuntarajojen lähellä murteiden suhteen.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Sama täällä. Nykyään puhe menee koko ajan enemmän ja enemmän yleiskielen suuntaan tosin, mutta se johtunee asumisesta täällä Keski-Suomessa, missä paikallinen murre on... no, jos ei olematon niin varsin heikko.

Aivan uskomattoman väärä käsitys. Keski-Suomessa on hirvittävän tunnistettava murre. Toki se tulee esille ennen kaikkea intonaationa ja tiettyinä sanoina. Espoossa työpaikaltani oli kotiin lähdössä lyhytaikainen sijainen joka päivän päätteeksi tokaisi "eihän siinä". Heti kyselin, että neiti lienee jyväskylästä kotoisin. Ja kyllä!

Jos haluaa kuulla miltä jyväskylän murre kuulostaa täydellisen tunnistettavasti, joskin hienovaraisella tavalla niin tässä linkki Yleen: Ylen aamu-tv: Timo Rautiainen "ei oo keittänyt eikä myyny" | Tv | Areena | yle.fi "aina omat asiat huutelet kylillä..."

Vastikään sama herra oli Yle Puheen aamussa Puheen Aamu: Timo Rautiainen: Haluaisin isona Kai Hyttiseksi! | Radio | Areena | yle.fi jolloin murre oli vielä selvempi. Ehkä siksi, kun toimittajakin on kotoisin Keski-Suomesta. Sellaista köyhän miehen savoahan se Jyväskylän kieli on. Iänekoskelaiset voi melekeen sijottaa puhheen perusteella kartalle muutaman kilometrin säteellä.
 
Viimeksi muokattu:

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Aivan uskomattoman väärä käsitys. Keski-Suomessa on hirvittävän tunnistettava murre.

Ei se ole murre, keski-suomalaisethan suuttuvat, jos heidän sanotaan puhuvan muka jotain murretta. Siellä ei puhuta, vaan lauletaan nuotin vierestä, vähän niin kuin ruotsalaiset tekevät oman kielensa kanssa. Lisäksi Jyyvääskyyläässää on lyhyet vokaalit kielletty.

t. hanu
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Ei se ole murre, keski-suomalaisethan suuttuvat, jos heidän sanotaan puhuvan muka jotain murretta. Siellä ei puhuta, vaan lauletaan nuotin vierestä, vähän niin kuin ruotsalaiset tekevät oman kielensa kanssa. Lisäksi Jyyvääskyyläässää on lyhyet vokaalit kielletty.

t. hanu

jywääskylässä puhuutaan tällein. Ei jokaaista tavua venyytetä, vaan ainoastaan yli kolmetawuisten sanoojen toista tawua. Joitakin konsonantteja painotetaan huomattavasti. Tätä kuvaan edellä w-kirjaimilla, koska mm v on tietyissä paikoissa enemmän kuin yksi v mutta väheemmän kuin kaksi. Lisääksi ää-kirjaimen toista pistettä ei lausuta. Ä on siis jotain A:n ja Ä:n välimaastossa liikkuvaa.

Paikalliset suuttukoon. Myös lahtelaiset tykkäävät paskaa toisinaan, kun huomautan että heillä on tapaana jättää usein sanojen nen-pääte lausumatta.
 

Mapo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pool, Blackhawks
Mites lähdetään verkkaisesti?

Itelle hitaanpuoleista settiä, joillekkin kuulemma nopeaa.
 
Suosikkijoukkue
Lukko
Tuossa lainauksessa kiinnitän huomion sanaan "kehtaa". Uleåborgir käyttää sitä ikään kuin häntä nolottaisi tehdä jotakin. Minulle syntyjäni savolaisena kehtaaminen tarkoittaa lähinnä viitsimistä. Eli jos minä en kehtaa, niin ei pahemmin huvita tehdä jotakin. Mutta miten kehtaaminen käsitellään eri puolilla Suomea?

Tuo käsittääkseni ainoastaan itämurteissa linkittyy viitsimisen suuntaan. Minulle on suhteellisen hiljattain avautunut tuo, että sanalla voi olla toinenkin merkitys. Nolostuminen/häpeäminen on ainoa sovelias tapa käyttää kyseistä termiä.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
jywääskylässä puhuutaan tällein. Ei jokaaista tavua venyytetä, vaan ainoastaan yli kolmetawuisten sanoojen toista tawua. Joitakin konsonantteja painotetaan huomattavasti. Tätä kuvaan edellä w-kirjaimilla, koska mm v on tietyissä paikoissa enemmän kuin yksi v mutta väheemmän kuin kaksi. Lisääksi ää-kirjaimen toista pistettä ei lausuta. Ä on siis jotain A:n ja Ä:n välimaastossa liikkuvaa.

Paikalliset suuttukoon. Myös lahtelaiset tykkäävät paskaa toisinaan, kun huomautan että heillä on tapaana jättää usein sanojen nen-pääte lausumatta.

Tuo oli hieno määrittely, tuo w erityisesti lämmitti sydäntäni. Vaan on tuossa virhe, usko vaan, sun kolmetawuisten -sana on mun mielestä yli kolme tavua, keskivero jyvääskylääläinen ei sitä sanaa varmaan osaa hahmottaa, mutta me jääkiekkoihmiset tuon nuotin kaikki vissiin hahmotamme helposti. Eli myönnän, että siinä laulussa, parittomia tavuja venytetään enemmän, vittumaisen kuuloista se on yhtä kaikki.

Mikäs merkki me keksittäisiin kuvaamaan Tampereen seudun seniorikansaisten käyttämää liudennettua ll-ää. Joka siis on puhdasta kieltä, toisin kuin tuo 'jyväskylä' , mutta kielitoimiston on psykodad käännyttänyt. Jäähällji, olisko tuo oikea kirjoitusasu Kummolan Fantasy-Areenalle?

t. hanu
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
YLe Teema, tuo laatudokkarien luvattu maa, osallistuu tähänkin aihealueeseen Tänään klo 21:00 alkavalla sarjalla:


Tiededokumentti: Sanojen planeetta 1/5

Baabel. Millainen väline ihmisen käyttämä kieli kaikessa nerokkuudessaan oikein on? Stephen Fry tutustuu kielenkäytön kirjoon eri puolilla maailmaa. Aluksi hän perehtyy ihmiskielen syntyvaiheisiin. 1/5. T: BBC.



Tiededokumentti: Sanojen planeetta: jakso 1 | Ohjelmat | yle.fi
 

kimbe66

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Tuo käsittääkseni ainoastaan itämurteissa linkittyy viitsimisen suuntaan. Minulle on suhteellisen hiljattain avautunut tuo, että sanalla voi olla toinenkin merkitys. Nolostuminen/häpeäminen on ainoa sovelias tapa käyttää kyseistä termiä.

Juu, tuolla kehtaamisella on Savossa tavallaan molemmat merkitykset.

Esim. jos kysytään: "Lähdetkö lenkille?" , niin vastaus "Enpä kehtoo." tarkoittaa, ettei huvita. Mutta jos kysytään "Panetko Pirkkoa tänään?" , niin vastaus "Enpä kehtoo." saattaa tarkoittaa sekä noloutta että viitsimistä. Saattaa riippua vähän Pirkostakin.
 

hanu

Jäsen
Suosikkijoukkue
raitapaita
Tuo käsittääkseni ainoastaan itämurteissa linkittyy viitsimisen suuntaan. Minulle on suhteellisen hiljattain avautunut tuo, että sanalla voi olla toinenkin merkitys. Nolostuminen/häpeäminen on ainoa sovelias tapa käyttää kyseistä termiä.

Sanotaanko näin tanperetta puhuvana, siis ainakin ei-tamperelaisten mielestä, tuota viitsiä -verbiäkin käytetään vaan joissain asiayhteyksissä. Voidaan kysyä, että viittikkö, mutta en viitti, on mielummin mua ei (ny) honaa. Katoavaa kansanperinnettä, ehkä.

Mutta: mukata = kaatua; mulkata = mulkoilla, tuijottaa, käydä läpi;mulia, mulata = saada vettä kenkään, saappaaseen jne. Eihän noissa nyt mitään epäselvää ole.

Aikanaan sain (t)raumoja, kun siivotessamme puhuimme pikkusiskon kanssa mattojen puristelemisesta. Ravistaa verbin synonyymin tamperelainen reetön muoto herätti hilpeyttä karjalalaisissa sukulaisissamme.

t. hanu
 

Gags

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Pimppa ja pimppari

Onko sanoilla pimppa ja pimppari jokin asiayhteys?

Mistä sana pimppari tulee? Voisiko olla niin että ampiainen on ensin saanut lempinimen amppari ja koska ne pistää, niin se on muotoutunut muotoon pimppari?
 

pikkuvaimo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Dallas, Puustinen ja NATO
Mistä sana pimppari tulee? Voisiko olla niin että ampiainen on ensin saanut lempinimen amppari ja koska ne pistää, niin se on muotoutunut muotoon pimppari?

Vai onko pimppari vain joku hullun hassun hauska muka kaksimielinen hassuttelu sana ampparista? Keksijänsä mielestä todennäkösesti kaikkien aikojen paras juttu.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Googlasin jotakin ikivanhaa Stadin slangin sanaa, niin google heitti tämmöiseen ikivanhaan, mutta mielenkiintoiseen Jatkoaika-ketjuun.

Josta mieleeni tuli, että

- Jyväskylässä peruskoulussa on ilmeisesti eppu-, toppu-, kolkki-, nelkki-, viikki- ja kuukki-luokat. Näin siis ihan aikuistenkin puheessa. Kuulostaa täysikasvuisen sanomana aika vitsikkäältä.

- Hämeessä käytetään jalkakäytävän reunakivestä sanaa "rotvalli". Kuulostaa saksankieliseltä lainalta, jota se ei kuitenkaan ole. Outo sana, vaikka käytän itsekin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Googlasin jotakin ikivanhaa Stadin slangin sanaa, niin google heitti tämmöiseen ikivanhaan, mutta mielenkiintoiseen Jatkoaika-ketjuun.

Josta mieleeni tuli, että

- Jyväskylässä peruskoulussa on ilmeisesti eppu-, toppu-, kolkki-, nelkki-, viikki- ja kuukki-luokat. Näin siis ihan aikuistenkin puheessa. Kuulostaa täysikasvuisen sanomana aika vitsikkäältä.

- Hämeessä käytetään jalkakäytävän reunakivestä sanaa "rotvalli". Kuulostaa saksankieliseltä lainalta, jota se ei kuitenkaan ole.
Tampereen seudulla rotvalli on ainakin käytössä yleisesti. Kuuluuko se sitten Hämeeseen vai ei.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös