Sanojen tarkoitus

[kimbe66]

Yksi mielenkiintoinen havainto täältä: oma sukuni on alunperin länsirannikolta ja olen täten - varmaankin äidiltäni - oppinut aikoinaan sanan tärpästikkeli.

No joo, noita omituisia sanoja lienee joka murteessa. Täällä Kymenlaaksossa asuessani törmäsin sanaan tokinainen, joka ei minulle tarkoittanut yhtään mitään. Merkitsee kuulemma uppiniskaista, tottelematonta jne. Taisin tästä jo jossain muussakin ketjussa mainita.

Enemmän minua kuitenkin kiinnostaa se, miten sama sana merkitsee eri murteilla täysin eri asiaa. Löytyykö näitä sanoja enemmänkin (varmaan löytyy)? Oma muistini on vain iän myötä tullut niin hataraksi, etten äkkiä osaa luetella. Niinpä laitoin vain muutaman tuohon avauspuheenvuorooni.

 

[Musta Nuoli]

Kielipolisiketjussa tms. tästä joskus kirjoitinkin, mutta porilaisten käyttämä omituinen termi "toimertua" on ollut aina hämmentävä, varsinkin kun porilainen ystäväni väitti/väittää, että sana muka olisi jotain yleiskieltä (mitä se ei taatusti ole).

Toimertua viittaa ilmeisesti tekemisen aloittamiseen, vaikka se tuo mieleen lähinnä tuupertumisen kaltaisen toiminnon ja antaa helposti mielikuvan, että joku käpertyi ja lyyhistyi kadulle.

On ilmennyt, että kaikki eivät tunnu ymmärtävän sanaa "vinkkari". Joka siis tarkoittaa vinkkien ja suositusten jakajaa, ei suinkaan mitään autoon liittyvää. Vinkkari voi olla vaikkapa kirjavinkkari kirjastossa.

 

[Freddie Freeloader]

On ilmennyt, että kaikki eivät tunnu ymmärtävän sanaa "vinkkari". Joka siis vinkkien ja suositusten jakajaa, ei suinkaan mitään autoon liittyvää. Vinkkari voi olla vaikkapa kirjavinkkari kirjastossa.

Höpöjä puhut. Ennen vanhaan oli autoissa vinkkarit kääntymisaikeiden osoittamiseksi ja tämän tästä uutisoitiin, että kolaroineessa autossa olivat menneet vinkkarit ruttuun.

 

[Musta Nuoli]

Höpöjä puhut. Ennen vanhaan oli autoissa vinkkarit kääntymisaikeiden osoittamiseksi ja tämän tästä uutisoitiin, että kolaroineessa autossa olivat menneet vinkkarit ruttuun.

Jos nykyään uutisoitaisiin, että vinkkarit ovat menneet ruttuun kolaroineessa autossa, niin kyse olisi kuolonuhreista, ja auton sisältä löytyisi rutussa olevia kirjastotyöläisiä.

Ajat muuttuvat, käsitteet muuttuvat. Silloin kun autoissa oli vinkkareita niin niissä oli luultavasti myös käynnistyskampi, josta auto veivattiin käyntiin. Ja autoa ajoi nuori ukkometso.

Tänä vuonna näyttää Kirjavinkkariyhdistys ry. kokoontuvan vuosikokoukseensa Rovaniemellä.

 

[Rööri]

Murteet ovat lystikkäitä ja osin tarttuvia. Raivostuttavan ärsyttäviä, kuten Turun murre, mutta kaikkityynni kieltämme rikastuttavia.

Hellyyttävän höpsöjä sanontoja, joita natiivit eivät edes älyä hävetä, eikä tarvitsekaan.

Sukuni on suppea, eikä meikäläisiä ole juuri pk-seudun tuolla puolen. Vaimoni serkku on kuitenkin avioitunut satakunnassa sijaitsevaan Kankaanpäähän. Ei toki koko kaupungin kanssa, vaan siellä vaikuttavan autonasentajan kera. Ja tuo paikallinen murre on varsinainen namupussi. Tässä muutamia maistiaisia:

Nappo = löylykauha
Parvi = saunan laude
Älä pitele = Ei saa koskea
Himmata = Hidastaa
Värkki = Tarvike (vrt. eväs-värkki)
Suuli = Lato
Tuuki = pyyhe, liina, hiomapaperi, yms.
Puo = Perse
Viruttaa = Huuhdella, Pestä
Nuija = Teini
Muikkis = Vaimo, avovaimo
LAKKAA NY! = Lopeta

Osa näistä toki saattaa olla muuallakin käytössä kuin Kankaanpäässä, mutta itse olen ne siellä ensimmäistä kertaa kuullut.

 

[Siivu]

Vaimon juuri edesmenneellä, menetetystä pohjoisemmasta Karjalasta kotoisin olleella ukilla oli kasa hauskoja sanoja, jotka eivät ihan noin vain auenneet hämäläiselle. Ei vaikka Laatokan Karjalan murre oli tullut tutuksi oman mummun myötä. Taisivat olla pitkälti venäjänsukuisia väännöksiä.

Sääli vaan, että juuri nyt ei tule mieleen kuin yksi, josta siitäkään en ole varma kuuluuko sittenkin Savon murteeseen: kompiainen. Tarkoittaa ilmeisesti karamellia. Tietääkö joku paremmin mistä murteesta on kyse?

 

[Siivu]

Nappo = löylykauha
Parvi = saunan laude
Älä pitele = Ei saa
Suuli = Lato
Tuuki = pyyhe, liina, hiomapaperi, yms.
Puo = Perse
Viruttaa = Huuhdella, Pestä
Nuija = Teini
Muikkis = Vaimo, avovaimo
LAKKAA NY! = Lopeta

Osa näistä toki saattaa olla muuallakin käytössä kuin Kankaanpäässä, mutta itse olen ne siellä ensimmäistä kertaa kuullut.

Suuri osa näistä on tuttuja myös Pirkanmaan puolella, puo ja muutama muu taitavat kuitenkin karata Varsinais-Suomen tai Etelä-Pohjanmaan puolelle.

Tarraan kuitenkin sanaan suuli. Onko tämä tosiaan tuntematon sana valtaosassa Suomea? Saatan olla väärässä, mutta en hyväksy suoraa käännöstä latoon. Olen aina ymmärtänyt suulin olevan monikäyttöinen varasto niin eläinten ruoalle, maatalouskoneille ja melkeinpä kaikelle mahdolliselle. Väitän myös, että suuli on yleisesti navetan yhteydessä. En keksi parempaakaan "suomennosta", mutta ainakin meidän kotitilallamme suuli ja lato olivat eri rakennukset.

 

[cottonmouth]

On ilmennyt, että kaikki eivät tunnu ymmärtävän sanaa "vinkkari". Joka siis tarkoittaa vinkkien ja suositusten jakajaa, ei suinkaan mitään autoon liittyvää. Vinkkari voi olla vaikkapa kirjavinkkari kirjastossa.

Auton vinkkarinhan tietävät kaikki, vaikka vähän vanhahtava sano toki onkin, mutta tuo kirja"vinkkari" tjsp. on ihan selkeä uudissana/merkitys ja vielä kovin väkisin väännetyn oloinen. Juuri sellainen jossain heikomman akateemisen aineksen teetarjoilullisessa palaverissa syntynyt "hauska", mutta silti lällysovinnainen väännös suosittelijasta eli sanasta, joka toimisi jo itsessään, mutta kun on "pakko kato uudistua" ja "seuraa kirjastomme blogia".

 

[Sphinx]

Joo, eivät suuli ja lato ole mielestäni mitenkään synonyymejä. Siivu jo hyvin selvittikin suulin ja ladon eroa. Suuli on latoa hienompi rakennus ja sijaitsee pihapiirissä siinä missä latoja on jossain pelloilla.

Viruttaa ja himmata lienevät ihan yleiskieltä noissa Röörin mainitsemissa merkityksissä?

 

[Sekera]

Nappo = löylykauha
Parvi = saunan laude
Älä pitele = Ei saa koskea
Himmata = Hidastaa
Värkki = Tarvike (vrt. eväs-värkki)
Suuli = Lato
Tuuki = pyyhe, liina, hiomapaperi, yms.
Puo = Perse
Viruttaa = Huuhdella, Pestä
Nuija = Teini
Muikkis = Vaimo, avovaimo
LAKKAA NY! = Lopeta

Pirän itteeni puheesa aika vahvasti epäkirjakiälisenä ihmisenä ja en oikee osaa sanoo, onko tää mun kiäleni jotai puhrasta pirkammaalasta kiältä vai joku sekotus joistaki. Ylläolevast listasta katekoriaan aivan tutut menee parvi, älä pitele, himmata, värkki, suuli ja lakkaa ny. Oikee erityine rakkaussuhre on tuaho "älä pitele"-ilmasuu. Siin oj joku vekkuli sivumaku, ku esimerkiks joissai lapiohommisa toines sanoo että "älä pitele tosta eteenpäi" samalla osoittae jotaki maankohtaa.

Katekoriaa joskus kuullut menee nappo, tuuki, puo ja viruttaa. Sellasia kuitenki, joita en arkikiälesä käytä mutta asiayhteyren tunnen.

Asiayhteyrestä tuntemattomia ovat sitte loput nuija ja muikkis. Ensimmäsestä ei oo harmaanta hajuakaa että vois jotai nuarta tarkottaa ja muikkis kuulostaa lähinnä helsinkiläiseltä termiltä, anteeks sanaa käyttäville paikallisille!

 

[DAF]

Joo, eivät suuli ja lato ole mielestäni mitenkään synonyymejä. Siivu jo hyvin selvittikin suulin ja ladon eroa. Suuli on latoa hienompi rakennus ja sijaitsee pihapiirissä siinä missä latoja on jossain pelloilla.

Minulla on ollut tästä länsisuomalaissanasta se käsitys, että suuli olisi enemmän sitä samaa kuin meillä idässä vaja tai liiteri. Liiterihän ei välttämättä ole mikään pieni puiden säilytykseen tehty koppi.

 

[Gags]

Suuli tulee ruotsinkielen sanasta skjul, joten vaja/liiteri on ihan oikea tulkinta.

 

[Hukkapätkä]

Sukulaiset Porissa käyttivät verbiä 'porata' jos joku itki. Kuulosti hassulta, sitten kun vihdoin ymmärsin :)

Oululaiset kaverini käyttävät samassa yhteydessä verbiä märistä. Jumaliste että meni tämmöseltä etelän jampalta aikaa tajuta mistä oli kyse. Poraaminen sen sijaan oli jostain syystä mulle tuttu käsite.

 

[Sanainen arkku]

Kirjoittaisit ketjuihin, joihin sinulla on jotain annettavaa.

Mulkata tarkoittaa nimenomaan kaatumista, terveisiä Pirkanmaalta, totuuden synnyinsijoilta. Mulkkasin rotvallin reunaan... Mulkoilu ilmeisesti tuijottamiseeen liittyvän mulkkaamisen emosana?

Kappas. Minä olen pitänyt sanan merkityksenä "järjestelemistä". Esim: "Täytyy vähän mulkata tätä takakonttia että saadaan vielä sinunkin kassisi mahtumaan." Tähän käsitykseen olen kasvanut kaikista asuinpaikkakunnistani luultavimmin Jyväskylässä.

 

[Sanainen arkku]

Sääli vaan, että juuri nyt ei tule mieleen kuin yksi, josta siitäkään en ole varma kuuluuko sittenkin Savon murteeseen: kompiainen. Tarkoittaa ilmeisesti karamellia. Tietääkö joku paremmin mistä murteesta on kyse?

Minä olen kuullut sanan ensimmäistä oululaiselta ihmiseltä. Sityä en tiedä, mitä reottiä pitkin se hänen huulilleen oli kulkeutunut.

Yht'äkkiä tarkoittanee lähes koko maassa yllättäen. Merikarvialla se tarkoittaa kuitenkin nopeasti. "Käyn yhtäkkii kusel"

 

[Glove]

Minä olen kuullut sanan ensimmäistä oululaiselta ihmiseltä. Sityä en tiedä, mitä reottiä pitkin se hänen huulilleen oli kulkeutunut.

Ihan oikia oululainen sana kompiainen taitaa olla. En tiedä taustaa, mutta olettaisin sen löytyvän ruotsin kielestä kuten niin monen muunkin oululainen murresanan.

Murretesti Kaleva.fi

 

[Juzsi]

Myös hattua tarkoittava kotsa on hauska sana ja sen etymologia avautui tässä pari vuotta sitten.

Kotsa sanasta tulee ensimmäisenä mieleen koulussa oppiaineena oleva kotitalous. Näin täällä Sastamalassa. Melko monet taitavat käyttäää sanaa köksä.

 

[Noma]

Mulkata tarkoittaa nimenomaan kaatumista, terveisiä Pirkanmaalta, totuuden synnyinsijoilta. Mulkkasin rotvallin reunaan... Mulkoilu ilmeisesti tuijottamiseeen liittyvän mulkkaamisen emosana?

Koko ikäni olen Tampereella asunut, enkä ole ikinä kuullut "mulkata"-sanaa liittyen kaatumiseen. Mukata sen sijaan kuulostaa paljon tutummalta. Mulkkaamisesta tulee ensimmäisenä mieleen mulkoilu.

 

[Tacs]

Pirkanmaalla suurimman osan elämästäni asuneena mulkkaaminen on aina tarkoittanut joko tuijottamista tai jalan uppoamista esimerkiksi ojaan niin että kenkä/sukka kastuu.

 

[Kirjoittelija]

Mulkata tarkoittaa nimenomaan kaatumista, terveisiä Pirkanmaalta, totuuden synnyinsijoilta. Mulkkasin rotvallin reunaan...

Väärin. Terveisiä Tampereelta: se on mukkaamista. "Mää mukkasir rotvallir reunaan ja pipa lens!"
Tampesteri - YouTube

Mulkkaamiselle hyvä käännös olisi ehkäpä "säätää": Esim. jotain työvuorolistoja voidaan mulkata, jos porukka haluaa vaihdella vuoroja keskenään.

 

[Rööri]

Jep, kiitoksia suuli-selvennöksistä. Nämä suulit eivät kyllä olleet pihapiireissä, vaan pitkin peltoja. Sitä en tiedä säilytettiinkö niissä heiniä Ansan ja Tanen piehtaroida, vaiko muita tarvekaluja.

Oikee erityine rakkaussuhre on tuaho "älä pitele"-ilmasuu. Siin oj joku vekkuli sivumaku, ku esimerkiks joissai lapiohommisa toines sanoo että "älä pitele tosta eteenpäi" samalla osoittae jotaki maankohtaa.

Tämä on minunkin lemppari.
Toinen on painokkaasti lausuttu "Ei tartte kylä mitää".
Tämä sanotaan, kun joku tekee jotain typerää taikka hölmöilee muuten vain. Saattaa olla tämäkin yleisemminkin käytössä, mutta tuokin alunperin Kankaanpäässä kuulemani.

Molempia lainailen estoitta.

Kankaanpäässä myös "käsketään" esim. häihin, eikä kutsuta.

 

[Siivu]

Väärin. Terveisiä Tampereelta: se on mukkaamista. "Mää mukkasir rotvallir reunaan ja pipa lens!"
Tampesteri - YouTube

Seison korjattuna, mutta en vieläkään myönnä olevani väärässä. Ihan siksi, että meillä nykyisessä suur-Saatanalassa mulkkaaminen ällällä tarkoitti kaatumista.

Silloin kun mahdolliseen mulkkaamiseen liittyi kengän tai sukan kastuminen, kyseessä oli mulaaminen.

EDIT: Ylirajojen nainnin kautta tuli mieleen vielä pari tapausta. Meillä on kevättalviaamuisin hankikannot, kun taas rouvan kotona on hankiaiset, joka taas kuulostaa kalan nimeltä.

Lisäksi kun Pohjois-Savossa on suojakeli, on kuulemma suvi, joka taas on oikeasti kesä.

 

[finnjewel]

Itä-Suomessa mummo kutoi ja kutoo vieläkin lapsille lapaset. Tampereelle kun muutettiin, niin ne oli siellä tumput. Ja kun Poriin jatkettiin, niin käsissä oli vanttuut. Tärkeä sana Porissa oli lapsena "killata" (=hyväksyä). -Koho, ei killat!

Vieläköhän lihapiirakat on Lahdessa "koiria"? Nakkikoira. Suomikoira.

Munkkipossu on Kotkassa "posso".

Itse olen aina ollut kielellinen sopeutuja, "kameleontti". Olen pyrkinyt puhumaan niinkuin paikkakuntalaiset. (Savossa se tosin ei onnistuisi, valesavolaiset jäävät aina kiinni) Jotkut taas puhuvat koko ikänsä ensimmäisenä oppimaansa murretta. Hyvä niinkin.

 

[Radiopää]

Tarraan kuitenkin sanaan suuli. Onko tämä tosiaan tuntematon sana valtaosassa Suomea? Saatan olla väärässä, mutta en hyväksy suoraa käännöstä latoon. Olen aina ymmärtänyt suulin olevan monikäyttöinen varasto niin eläinten ruoalle, maatalouskoneille ja melkeinpä kaikelle mahdolliselle. Väitän myös, että suuli on yleisesti navetan yhteydessä. En keksi parempaakaan "suomennosta", mutta ainakin meidän kotitilallamme suuli ja lato olivat eri rakennukset.

Suuli on juuri Siivun kuvaama rakennuksen osa. Isoisäni pihalla on rakennus, jossa on pieni navetta, suurempi tila traktorille ja muille koneille, sekä vanha sauna. Tuota suurta tilaa kutsutaan suuliksi.

Olen myös ymmärtänyt, että lato on rakennus, joka sijaitsee pellolla, ei pihapiirissä. Kun maatilalla on peltoa isoja alueita, tarvitaan työvälineiden säilytykseen ja heinänkeräämiseen latoja, koska päärakennukselle on pitkä matka. Isoisäni tilalta ei latoa löydy, koska pienviljelijän mailta on lyhyt matka pihapiirin suuliin.

 

[tallaaja]

Itse olen aina ollut kielellinen sopeutuja, "kameleontti". Olen pyrkinyt puhumaan niinkuin paikkakuntalaiset. (Savossa se tosin ei onnistuisi, valesavolaiset jäävät aina kiinni) Jotkut taas puhuvat koko ikänsä ensimmäisenä oppimaansa murretta. Hyvä niinkin.

Sama täällä. Nykyään puhe menee koko ajan enemmän ja enemmän yleiskielen suuntaan tosin, mutta se johtunee asumisesta täällä Keski-Suomessa, missä paikallinen murre on... no, jos ei olematon niin varsin heikko.

Oma syntyperäinen murre on sekoitus Karjalan ja Savon murretta (Savonlinna-Mikkeli- akseli). Mainitsit tuossa, että valesavolaiset jäävät aina kiinni. Hieman samanlaisia kokemuksia, mutta pikemminkin niin, että esim. puhelimessa itäsuomalaiset tuntevat itäsuomalaisen, vaikka kuinka yrittäisi yleiskieltä puhua. Puheen "sointi" eli rytmitys on kuulemma niin selvä.