Kausi alkaa olla loppusuoralla ja pian alkaa playoff-asetelmien etsiminen. Sekä Läntisen että Itäisen konferenssin pudotuspelipaikat ovat vielä auki Detroitia lukuunottamatta.
Läntisen konferenssin Tyynenmeren divisioona on näistä kaikista se jännittävin ja jännittävämmäksi se on muuttunut viime viikkojen aikana. Suurin kysymys on San Josen pleijarikunto ja sopiva vastustaja. Los Angeles on saanut kiinni San Josen roiman etumatkan kiinni voittamalla kaikki keskinäiset ottelut. San Josen vaikeudet ovat jatkuneet myös muita saman divisioonan joukkueita vastaan lukuunottamatta Anaheimia. Dallasia vastaan Sharksit ovat hävinneet tähän mennessä kaksi kertaa (yhden kotona) ja pelanneet vieraissa tasan. Phoenixia vastaan Sharks on 2-2.
Sharksien hyökkäyspelin primus motorista Owen Nolanista riippuu paljon miten Sharksin peli kulkee. Välillä Vancouveria vastaan mätetään 7 maalia, mutta jo seuraavana iltana jäädään Nolanin huonon päivän vuoksi nollille. Selänne ei ole pystynyt läheskään samaan. Selänteen pitäisi pystyä ratkaisemaan peli, jos Nolanilla on huono päivä. Näin ei ole pahemmin käynyt. Selänteen tehojen vähyys tällä kaudella oli odotettua; helppoa oli Anaheimissa iskeä tehoja, kun vastustaja pelasi takki auki. Vähäinen peliaika on vain selite. Kyllä Sutter tietää tarkkaan ketä pitää peluuttaa. Selänteen vaisuus on ollut ennenkaikkea myös puolustuspelissä. Selänteen +/- on -11, joka on kymmenen pykälää huonompi kuin seuraavalla miehellä joukkueessa. Tällainen on tuttua Selänteen otteluissa: San Jose häviää 3-1, Selänteelle tulee -2, kun vastaavasti ketjukaverit saavat +1-tehomerkinnän. Mikä siinä on, kun ketjun vaihtaminenkaan ei auta, vaan silti Selänne saa miinuksia?
Tässä on jonossa vastustajat paremmuusjärjestyksessä, jotka sopisivat parhaiten San Josen 1. kierroksen vastustajiksi:
1. Vancouver
2. Edmonton
3. Chicago
4. Phoenix
5. Colorado
6. Dallas
7. ST. Louis
8. Los Angeles
Varsinkin Vancouverin ja Edmontonin ajoittainen hurlumhei-kiekko sopii mainiosti San Josen pelityyliin. Hyvän menestyksen saavuttamiseksi Los Angeles tai Dallas eivät saisi tulla vastaan heti 1. kierroksella.
Läntisen konferenssin Tyynenmeren divisioona on näistä kaikista se jännittävin ja jännittävämmäksi se on muuttunut viime viikkojen aikana. Suurin kysymys on San Josen pleijarikunto ja sopiva vastustaja. Los Angeles on saanut kiinni San Josen roiman etumatkan kiinni voittamalla kaikki keskinäiset ottelut. San Josen vaikeudet ovat jatkuneet myös muita saman divisioonan joukkueita vastaan lukuunottamatta Anaheimia. Dallasia vastaan Sharksit ovat hävinneet tähän mennessä kaksi kertaa (yhden kotona) ja pelanneet vieraissa tasan. Phoenixia vastaan Sharks on 2-2.
Sharksien hyökkäyspelin primus motorista Owen Nolanista riippuu paljon miten Sharksin peli kulkee. Välillä Vancouveria vastaan mätetään 7 maalia, mutta jo seuraavana iltana jäädään Nolanin huonon päivän vuoksi nollille. Selänne ei ole pystynyt läheskään samaan. Selänteen pitäisi pystyä ratkaisemaan peli, jos Nolanilla on huono päivä. Näin ei ole pahemmin käynyt. Selänteen tehojen vähyys tällä kaudella oli odotettua; helppoa oli Anaheimissa iskeä tehoja, kun vastustaja pelasi takki auki. Vähäinen peliaika on vain selite. Kyllä Sutter tietää tarkkaan ketä pitää peluuttaa. Selänteen vaisuus on ollut ennenkaikkea myös puolustuspelissä. Selänteen +/- on -11, joka on kymmenen pykälää huonompi kuin seuraavalla miehellä joukkueessa. Tällainen on tuttua Selänteen otteluissa: San Jose häviää 3-1, Selänteelle tulee -2, kun vastaavasti ketjukaverit saavat +1-tehomerkinnän. Mikä siinä on, kun ketjun vaihtaminenkaan ei auta, vaan silti Selänne saa miinuksia?
Tässä on jonossa vastustajat paremmuusjärjestyksessä, jotka sopisivat parhaiten San Josen 1. kierroksen vastustajiksi:
1. Vancouver
2. Edmonton
3. Chicago
4. Phoenix
5. Colorado
6. Dallas
7. ST. Louis
8. Los Angeles
Varsinkin Vancouverin ja Edmontonin ajoittainen hurlumhei-kiekko sopii mainiosti San Josen pelityyliin. Hyvän menestyksen saavuttamiseksi Los Angeles tai Dallas eivät saisi tulla vastaan heti 1. kierroksella.