Salomonin tuomio

[Pisin Kääpiö 186cm]

Alkuperäisessä tarinassa Daavidilla tiesi voittavansa, kuten tekikin, joten oikeampi kohde tälle vertaukselle olisi joku tapahtuma, jossa näennäisesti heikompi olisikin jo ennakkoon vahvemmilla kuin uhkaajansa. Selkeää tekstiä.

Tämä kielikuva ei mielestäni ole aivan yhtä selkeä kuin otsikoitu Salomonin tuomio. Daavidin näkövinkkelistä ajatellen voisi olla noin, mutta hän paremminkin uskoi kuin tiesi. Syvästi uskonnolliset tahot varmaan vetävät tässä tapauksessa yhtäläisyysmerkit uskomisen ja tietämisen välille, mutta jos joku Daavidin mahdollisuuksiin uskoi niin Daavid itse, eivät muut. Tapausta seuranneiden mielestä Daavidilla ei pitänyt olla paljoa mahdollisuuksia jättiä vastaan, eli yleisön joukossa tuskin uskottiin, ja jos uskottiinkin niin ei ainakaan tiedetty. Riippuu näkökulmasta.

Mielestäni Daavid vs. Goljat -kielikuva sopii aivan hyvin altavastaajan ja ennakolta ylivoimaisen vastustajan kohtaamiseen mm. urheilussa, silloinkin kun altavastaaja ei matsin alussa todellakaan tiedä voittavansa. Näin siis riippumatta siitä miten lujasti alkuasetelmissa heikompi kuvittelee selviävänsä voittajana.

 

[Kaivanto]

Seuraavaksi siirrymme

koska sitäkin käytetään lähes poikkeuksetta vastoin alkuperäistä merkitystä eli korostamaan ennalta selvästi heikommaksi arvellun mitättömiä mahdollisuuksi vahvempaansa vastaan. Alkuperäisessä tarinassa Daavidilla tiesi voittavansa, kuten tekikin, joten oikeampi kohde tälle vertaukselle olisi joku tapahtuma, jossa näennäisesti heikompi olisikin jo ennakkoon vahvemmilla kuin uhkaajansa.

Yhdyn kääpiöön edellä, Daavidhan uskoi eikä tiennyt voittavansa, vaikka kaipa uskon vahvuutta voi korostaa kutsumalla sitä tietämiseksi. Lukaisin pätkän Raamatusta ja musta siinä tarinan ydin nimenomaan on uskon vahvuus silloinkin, kun se näyttää järjen valossa mielettömältä *. Tarinan henkeä kunnioittava maallinen tulkinta esimerkiksi urheilun yhteydessä olisi altavastaajan mahdollisuuksien ylikorostaminen suhteessa ns. järkisyihin. Mielestäni tällaista tulkintaa näkee varsin usein, joskin myös tuota mainitsemaasi altavastaajan mahdollisuuksia vähättelevää.

Vähän vaikea nähdä tilannetta, jossa ennakkoon heikompi olisi ennakkoon vahvempi kuin vahvempansa, se olisi kai paradoksi... Vaikka Jumala tietäisi ennalta Daavidin voittavan, inhimillinen järkeily odotusarvoista kallistuu Goljatin puoleen - siis jos nojaudutaan tämänpuolisiin tekijöihin ei oleteta Jumalan puolella olemista samalla tavalla ennakoitavasti voimasuhteisiin vaikuttavaksi tekijäksi kuin paksu haarniska.

*Olettaen, että Ensimmäisen Samuelin kirjan 17. luvussa oli tästä kaikki oleellinen.

 

[sampio]

Tämä kielikuva ei mielestäni ole aivan yhtä selkeä kuin otsikoitu Salomonin tuomio. Daavidin näkövinkkelistä ajatellen voisi olla noin, mutta hän paremminkin uskoi kuin tiesi. Syvästi uskonnolliset tahot varmaan vetävät tässä tapauksessa yhtäläisyysmerkit uskomisen ja tietämisen välille, mutta jos joku Daavidin mahdollisuuksiin uskoi niin Daavid itse, eivät muut. Tapausta seuranneiden mielestä Daavidilla ei pitänyt olla paljoa mahdollisuuksia jättiä vastaan, eli yleisön joukossa tuskin uskottiin, ja jos uskottiinkin niin ei ainakaan tiedetty. Riippuu näkökulmasta.

Mielestäni tätä vertausta käytetään usein pessimistisessä sävyssä, vaikka tarinan pointti on päinvastainen. Sitä ajoin takaa. Siinä olet kyllä oikeassa, että ainoa, joka uskoi voittoon, oli Daavid.

Mielestäni Daavid vs. Goljat -kielikuva sopii aivan hyvin altavastaajan ja ennakolta ylivoimaisen vastustajan kohtaamiseen mm. urheilussa, silloinkin kun altavastaaja ei matsin alussa todellakaan tiedä voittavansa. Näin siis riippumatta siitä miten lujasti alkuasetelmissa heikompi kuvittelee selviävänsä voittajana.

Kyllä se kuvaava on, koska liki kaikki tuntevat tarinan ja sen epätasaiset lähtökohdat. Vetäisen tässä kuitenkin esiin asenteen, koska yleensä urheilutapahtumassa nähdään vain epäreilu alkuasetelma, eikä asennetta, jolla Daavid matsiin lähti.

 

[sampio]

Vähän vaikea nähdä tilannetta, jossa ennakkoon heikompi olisi ennakkoon vahvempi kuin vahvempansa, se olisi kai paradoksi... Vaikka Jumala tietäisi ennalta Daavidin voittavan, inhimillinen järkeily odotusarvoista kallistuu Goljatin puoleen - siis jos nojaudutaan tämänpuolisiin tekijöihin ei oleteta Jumalan puolella olemista samalla tavalla ennakoitavasti voimasuhteisiin vaikuttavaksi tekijäksi kuin paksu haarniska.

Tuo kappale oli hiukan tankeroa. Ajoin takaa jotain edellisen viestini kaltaista, mutta sekosin.

 

[Kaivanto]

Ajoin takaa jotain edellisen viestini kaltaista, mutta sekosin.

Ok, emme taida tässä olla eri mieltä oikeastaan mistään.

 

[Snakster]

Lakitekstissä taas poikkeus vahvistaa säännön. Tällä tarkoitetaan siis sitä, että esim. laki on voimassa tietyillä poikkeuksilla.

Ja tässä vielä nimenomaan niin, että kun kaikki mahdolliset poikkeustapaukset on erikseen mainittu, pätee sääntö 100 % kaikissa muissa tapauksissa.

 

[Twite]

Kun kerrankin on olemassa ketju jossa taistellaan tuulimyllyjä vastaan ja koitetaan saada aikaan säännön vahvistava poikkeus eli muuttaa vakiintunut käsitys alkuperäiseen muotoon edes kerran, niin käytänpä tilaisuutta hyväkseni minäkin. Kyseessä ei ole varsinainen sanonta, mutta mitäpä siitä.

'Havuja perkele!' huutoa ei ole koskaan esitetty, tai siis ei ainakaan silloin kun monet kuvittelevat. Tilanne meni niin että huoltajien kohdalle saapuivela hiihtäjätär huusi 'Havuja!' ja sitten ohitettuaan paikan huomattavasti myöhemmin tokaisi muuten vaan jotta 'Perkele'.

Sainpas sanottua.

 

[Kyylä]

Ja tässä vielä nimenomaan niin, että kun kaikki mahdolliset poikkeustapaukset on erikseen mainittu, pätee sääntö 100 % kaikissa muissa tapauksissa.

Näinpä se taisi Torsti sanoa. Ihme jätkä ja tikkaremmissä joka alan asiantuntija.

 

[Kyylä]

Tuhannen pillun päreet

Tämän kuulin vastattain jostakin, saattaa olla hyvinkin että jatkoajasta.

Tätä sanontaahan käytetään tilanteessa, kun joku esine hajoaa kappaleiksi - siis menee tuhannen pillun päreiksi. Todellisuudessa kuulemma tämä pillun päre on ollut naisten käyttämä puinen lauteen alunen, siis nykyinen pefletti. Tuhannen pillun päre on ollut alunperin eränlainen puun suuruuden mitta. Siis tyyliin: tässä puussa on tarpeita tuhannen pillun päreiksi. Sanonnassa ei suinkaan alunperin ole tarkoitettu sirpaleiksi hajoavaa esinettä, vaan kohtuullisen suurta puuta.

 

[Twite]

Sanonnassa ei suinkaan alunperin ole tarkoitettu sirpaleiksi hajoavaa esinettä, vaan kohtuullisen suurta puuta.

Niin mutta pitäähän se puu rikkoa säpäleiksi että saadaan ne pillupäreet?

 

[fiftyeight]

- - -
Tätä sanontaahan käytetään tilanteessa, kun joku esine hajoaa kappaleiksi - siis menee tuhannen pillun päreiksi.
- - -

Sorry, mutta tämä on vanha vitsi joka on kiertänyt ainakin toistakymmentä vuotta netissä, eli luokkaa urbaanilegenda. Samasta asiasta on monia eri versioita myös.

 

[SatanicBunny]

Käännös alkukielestä (latinasta, jos joku ei tiennyt) sanoo: Poikkeus koettelee sääntöä.

Toisaalta, jos lähdetään leikkimään sanoilla, niin voidaan ajatella myös seuraavasti: Koska poikkeus vain koettelee (ei siis sanonnan mukaan tuhoa) sääntöä, niin silloin sääntö myös vahvistuu selvitessään tästä koettelemuksesta. Näinollen voitaisiinkin siis sanoa, että suomenkieleen sanontaa on vain hieman yksinkertaistettu, mutta perimmäinen tarkoitus on yhä sama.

 

[fiftyeight]

Palaan vielä tuohon otsikon mukaiseen aiheeseen, vaikka se on jo hyvin kaluttu.

Ymmärtääkseni kuningas Salomo oli nimen omaan tunnettu oikeamielisyydestään. Kyseessä olevassa tapauksessa, ja kun muita todisteita ei ollut hän laittoi asianomaiset naiset koetukselle. Tietäen, että oikea äiti ei missään tapauksessa sallisi omaa lastaan tapettavan, mieluummin antaisi toiselle kuin sallisi tapettavan.

Salomonin tuomio oli sekä rehellinen että oikeudenmukainen ottaen huomioon ns. kylmät tosiasiat elikäs faktat. Tuomion toteutuksessa kuitenkin Salomo osoitti ns. pelisilmää kun hän antoi lapsen oikealle äidille ymmärtäen asian todellisen laidan.

Lätkässä voidaan tehdä, ja tehdään äkkipikaistuksissa Salomonin tuomioita eli molemmille vihelletään jäähyt. Siinä kohdassa lopullinen toteutus tuomiossa voisi ollakin harkinnan alla, Salomonin tapaan. Valitettavasti nykytuomarit liian usein tekevät sen päätöksen että molemmista joukkueista lähtee kaveri pihalle ottamatta huomioon kumpi on äiti. Eli tappavat lapsen.

 

[sampio]

...Valitettavasti nykytuomarit liian usein tekevät sen päätöksen että molemmista joukkueista lähtee kaveri pihalle ottamatta huomioon kumpi on äiti. Eli tappavat lapsen.

Toisin sanoen seeprat eivät ole viisaita eivätkä oikeudenmukaisia ja lisäksi heiltä puuttuu pelisilmä. No, tämä ei sinänsä ole uutinen, kun mietin erästäkin junnuotteluita viheltävää kaveriani. Tyyppi on kaiken lisäksi poliisi.

 

[Twite]

Menee jo hiukan ohi otsikosta, mutta usein olen miettinyt että mitä ihmettä varten 'tappeluista pitää löytää aloittaja'. Eli miksi jääkiekkomoraalin mukaan on pienempi rike lyödä takaisin? Toki itsekin olen tuota mieltä, mutta näkemykselle ei ole järjellisiä perusteita. Rike on rike riippumatta siitä missä järjestyksessä rikkeet tapahtuivat. Ja jos haetaan jotakin sellaista perustelua että muutenhan saisi aina molemmat joukkueet vajaalla kun haluaa niin eihän se niin ole, takaisin ei ole pakko lyödä. 'Mutkun toi alotti!'

 

[fiftyeight]

Menee jo hiukan ohi otsikosta, mutta usein olen miettinyt että mitä ihmettä varten 'tappeluista pitää löytää aloittaja'. Eli miksi jääkiekkomoraalin mukaan on pienempi rike lyödä takaisin?
- - -

Näin ajatellen aloittajalle siis 2min. Jos kaveri vastaa siihen, niin sille 2 min. Jos aloittaja vastaa kaverin lyönteihin samalla mitalla niin aloittajalle lisää 2min jne. Ts. lyöntien vaihdon määrästä riippuen aloittajalle 2+ n*2 ja jatkajalle n*2min. Paitsi jos aloittaja luovuttaa ekana.. hmmm.

 

[Kyylä]

Menee jo hiukan ohi otsikosta, mutta usein olen miettinyt että mitä ihmettä varten 'tappeluista pitää löytää aloittaja'. Eli miksi jääkiekkomoraalin mukaan on pienempi rike lyödä takaisin?

Eipä kait tuo ketään olekaan harmittanut siinä vaiheessa, kun käydään tasapuolista iskujenvaihtoa - aloitti sitten kuka tahansa.

Jokainen on nähnyt tilanteen, jossa maalinedessä hakataan poikittaisella niskaan ja vaikka kaveri ei edes yrittäisi muuta kun päästä alta pois, lätkästään molemmille kakkonen.

 

[Kyylä]

Sorry, mutta tämä on vanha vitsi joka on kiertänyt ainakin toistakymmentä vuotta netissä, eli luokkaa urbaanilegenda. Samasta asiasta on monia eri versioita myös.

Ai. Olen tyhmä, tyhmä, tyhmä. Luulin tätä tosijutuksi. Olen tyhmä.

 

[Twite]

Eipä kait tuo ketään olekaan harmittanut siinä vaiheessa, kun käydään tasapuolista iskujenvaihtoa - aloitti sitten kuka tahansa.

Öh, nimenomaan siitä tilanteestahan tuossa oli kyse. Eli juuri silloin 'pitää löytää aloittaja' ja antaa hänelle enemmän minuutteja, siis ns. yleisen jääkiekkomoraalikäsityksen mukaan.

Käsitätte fiftyeightin kera minut varmaankin tahallanne väärin, se lienee sitä mukahauskuutta joka mädättää Jatkoajan selkäytimen.

 

[Kyylä]

Öh, nimenomaan siitä tilanteestahan tuossa oli kyse. Eli juuri silloin 'pitää löytää aloittaja' ja antaa hänelle enemmän minuutteja, siis ns. yleisen jääkiekkomoraalikäsityksen mukaan.

Käsitätte fiftyeightin kera minut varmaankin tahallanne väärin, se lienee sitä mukahauskuutta joka mädättää Jatkoajan selkäytimen.

Ei ollut tarkoitus kettuilla. Oon siis itse ajattelut, että ei tarvitse löytää aloittajaa, jos on kysessä tappelu johon molemmat lähtevät.

Itseäni lähinnä tämä tuomarien munattomuus vituttaa silloin, kun ottava osapuolikin saa jäähyn, vaikkei tilanteeseen olisi mitenkään osallinen.

 

[pernaveikko]

Tätä sanontaahan käytetään tilanteessa, kun joku esine hajoaa kappaleiksi - siis menee tuhannen pillun päreiksi. Todellisuudessa kuulemma tämä pillun päre on ollut naisten käyttämä puinen lauteen alunen, siis nykyinen pefletti.

Sorry, mutta tämä on vanha vitsi joka on kiertänyt ainakin toistakymmentä vuotta netissä, eli luokkaa urbaanilegenda.

Huh, muistinkin jonkun tämmöisen ketjun olemassaolon ja eihän tämä edes ole mikään kovin vanha. Syy miksi etsin tätä oli se, kun kuulin taas tänään Salomonia käytettävän väärin. Siitä on ketjun alussa.

Menee ihan vähän OT:ksi, mutta miten 58 voi olla noin pihalla? Kyseessä ei todellakaan ole urbaanilegenda vaan noin se meni. Tai mistä me sen tarkkaan tiedämme miten se meni, mutta sanonnan etymologia on juurikin tuo. Se kiertää varmasti netissä niin kuin monet muutkin faktat.

Hämeenlinnalaisetkin olivat jossain vaiheessa puuttuneet tähän ketjuun, syy ei ainakaan nopealla vilkaisulla ihan auennut. Eikun saattoi selvitäkin, ketju on ollut aluksi jossain kiekkopuolella tuomareihin liittyen ja sitten siirretty ilmeisesti vapaaseen.

Varmasti hieno mies tuo Salomon joka tapauksessa.

 

[d2uce]

Voisiko joku selittää minulle, miksi tutusta "varmuuden vuoksi" -sanonnasta käytetään joskus muotoa "varmuuden välttämiseksi"?

Ensimmäisessä varmistetaan joku asia jollain. "Teeppä varmuuden vuoksi oikein tuplasolmut, ettei lähde lenkkarit jalasta kesken matkan"

Joku urpo (?) toisaalla voikin todeta samassa tilanteessa "Teeppä varmuuden välttämiseksi oikein tuplasolmut, ettei lähde lenkkarit jalasta kesken matkan"

Kyllähän tuo varmuuden välttäminen on niin suuren luokan epävarmistelua, kuin olla ja taitaa. On vituttanut jo jonkun aikaa.

Tai sitten en vain ymmärrä.

***

"Varmuuden välttämiseksi käytin kondomia, jossa on reikä"

EDIT: Pillunpäreistä ja perinneherkku paskanmarjoista voi lukea täältä. Tuo kuvan heppu näyttää kyllä sen verran luotettavalta, että pakko olla 100% faktaa.

 

[Palstalegenda]

Jonkinmoinen väärin ymmärretty tasa-arvoyhteiskunnan Salomonin tuomiohan olisi pillun päreisiin viitaten se, että miehillä olisi vitukkeiden sijaan mulkukkeet ja joillakuilla mahdollisesti persekkeet.

Jotenkin tämä oli tärkeää sanoa.

 

[Ruutuässä]

Voisiko joku selittää minulle, miksi tutusta "varmuuden vuoksi" -sanonnasta käytetään joskus muotoa "varmuuden välttämiseksi"?

Ainakin itse olen päätynyt siihen, että sanonta on jonkinlainen mukahauskuus, jota viljellään kun yritetään olla hauskoja. Muistaakseni intissä tämän kuulin ensimmäisen kerran ja siellähän juuri kiertävät tällaiset typerät sanonnat, jotka sitten tarttuvat normaalielämään. Tiedä sitten, käyttävätkö jotkut sanontaa ihan tosissaan ja ajattelematta, mitä se tarkoittaa.

 

[Evil]

Voisiko joku selittää minulle, miksi tutusta "varmuuden vuoksi" -sanonnasta käytetään joskus muotoa "varmuuden välttämiseksi"?

Huumoria se ilmeisesti mallaa. Olenpa kuullut myös tästä jatketun muodon "varmuuden välttämisen ehkäisemiseksi", joka palaa takaisin lähtöpisteeseen eli varmuuteen. Mikäli sen välttäminen ehkäistään, tulee taasen turvallinen olo. Jepsh.