SAKSAn liittotasavalta – Bundesrepublik Deutschland

  • 22 117
  • 169

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mikäli Saksa lähtee isolla rahalla velkaelvytykseen, epäilisin sillä olevan vaikutus myös Suomeen asti, jo huomioiden Saksan olevan Suomen aivan tärkeimpiä kauppakumppaneita, sekä varmasti myös tämänhetkisten oppositiopuolueiden linjauksissa. Toki Saksalla monia lähtökohtaisiakin kilpailuetuja meihin, eikä esim. velkasuhdetta voi yks yhteen verrata.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mikäli Saksa lähtee isolla rahalla velkaelvytykseen, epäilisin sillä olevan vaikutus myös Suomeen asti
No siis koko Eurooppaan olisi todella suurta vaikutusta: siellä on maailmanluokan teollinen potentiaali laittaa tankkilinjat ja vastaavat laulamaan. Kysymys on vain siitä, että ovatko vakavissaan näissä puheissaan. Kaikki kyky ja mahdollisuus tähän on, kunhan vain pystyisivät unohtamaan homehtuneet anti-keynesiläiset talousoppinsa ja yleisen nuivan kamreeriutensa. En välttämättä jää pidättämään henkeäni tämän suhteen, mutta olisi kyllä niin täsmällisen toivottavaa tässä karussa tilanteessa.

edit: Paavo Haavikkohan aikoinaan katkerasti totesi, että Suomi oli asiansa hoitanut, velaton maa vuonna 1939. Olisipa vaan ollut malttia ja ennakointikykyä varustautua ja velkaantua 1930-luvun aikana, siitä virheestä sitten maksettiin ihan järjettömiä hintoja suomalaisella verellä.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Saksassa saatiin hallitussopu onneksi aikaan. Ainakin julkisuuteen linja on muuttunut selvästi ja mm. USA:n suhteen politiikka on muuttunut.
Isossa kuvassa en usko Suomen USA-linjan käytännössä eroavan Saksasta, vaan hyvin pitkälle Saksaan integroituneena maana olemme samassa blokissa vähän asiassa kuin asiassa. Ns. etulinjan maana en ainakaan itse näe kuitenkaan hyvänä asiana lähteä tietoisen äänekkäästi kritisoimaan USA:n tämänhetkistä hallintoa.

Toivottavasti Suomi ja Saksa tiivistävät suhteitaan entisestään. Maamme yhteydet Itämeren etelärannikolla sijaitsevaan "ihmisten maahan" ovat olleet merkittävät läpi historian, mistä kertoo mm. suoraan Saksan kielestä tulleet lainasanat, sekä tietysti perinteinen valtauskonto. Lisäksi koko maan moderni suomenkielinen nimikin kertoo yhteyksistä. Meidän tulee pyrkiä lisäämään Saksa-osaamistamme ja Saksa-tietoamme, sekä yhtä lailla edistää myös Suomen näkyvyyttä Saksanmaalla. Me olemme Saksa ja Saksa on me.

Olisikohan aika jollekin erilliselle Saksa-seminaarille? Vaikka Saksassa toimii monta suomalaisyritystä ja Saksa on meille varsin tuttu maa vapaa-ajan matkailunkin osalta, puitteita niin taloudelliselle-, akateemiselle-, kuin kulttuuriselle yhteistyölle voi aina parantaa.

Jos pieni kevennys loppuun sallitaan, vaikka isoon maahan mahtuu monenmoista hiihtäjää, voin sanoa, että omat kokemukseni saksalaisista, mitä tulee arkipäivän kohtaamisiin, ovat olleet kaiken kaikkiaan erittäin positiivisia. Kerrassaan rehtiä ja miellyttävää porukkaa ja samalle aaltopituudelle pääsee välittömästi. Toivon mukaan Suomen matkailusektorikin ymmärtää, että Saksa on ison potentiaalin markkina.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Isossa kuvassa en usko Suomen USA-linjan käytännössä eroavan Saksasta, vaan hyvin pitkälle Saksaan integroituneena maana olemme samassa blokissa vähän asiassa kuin asiassa. Ns. etulinjan maana en ainakaan itse näe kuitenkaan hyvänä asiana lähteä tietoisen äänekkäästi kritisoimaan USA:n tämänhetkistä hallintoa.
Kyllä USA:lle (Trumpille) pitää tehdä selväksi, että mitä tahansa ei hyväksytä. Toki Saksalla on siihen eri resurssit, mutta silti pitää olla jämäkkä.

Saksan talous lähtee nousuun väkisinkin kun velkajarrusta hellitetään. Suomen pitää olla mukana tässä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllä USA:lle (Trumpille) pitää tehdä selväksi, että mitä tahansa ei hyväksytä. Toki Saksalla on siihen eri resurssit, mutta silti pitää olla jämäkkä.

Saksan talous lähtee nousuun väkisinkin kun velkajarrusta hellitetään. Suomen pitää olla mukana tässä.
Pokkuroinnillakin on tietysti rajansa, vaikka sitä miten pragmatismilla koittaisikin perustella.

Toivon mukaan Saksassa tosiaan nähtäisiin kunnon talousbuumi. Henkilökohtaisen Saksa-innostuksen taustalla oli oleellisena tekijänä n. 2011-2012 Ylen esittämä Saksa-aiheinen dokumentti, missä kuvattiin monelta kantilta saksalaista yhteiskuntaa, mikä oli selvinnyt / toipunut eurokriisistä keskimäärin muuta Eurooppaa paremmin ja muutenkin elettiin merkeliäänisen ajan kultakautta, ennen mm. pakolaiskriisiä. Vettel napsi maailmanmestaruuksia ja se koko urheilun suurin voitto tulikin 2014.

Toivon mukaan Suomen hallitus, sekä tasavallan presidentti Alexander Stubb pitävät yhteydet tiiviinä Berliiniin. Saksa on Euroopan keskipiste logistisesti, miltei 84 miljoonan ihmisen sisämarkkina ja niin hienoa kuin se onkin nähdä, vihdoin myös poliittisesti ryhdistäytymässä. Sellainen apaattinen vellomistila maassa kun osaltaan on ehtinyt jo tovin olla.

Onko Suomen nykyinen Saksa-politiikka jo riittävän tiivistä, vai tarvittaisiinko Suomeen ihan erillinen "Saksa-strategia"?
 

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Buli

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Saksan vihreät alkoivat sitten oman kiristyksensä. Pelaavat nyt valitettavasti pelejään koko Euroopan turvallisuuden kustannuksella. Ei hyvä. Mutku-mutku...


Vihreät ovat Saksan Kreml-vastaisin puolue ja myös myönteisin puolustusmenojen lisäämiselle, joten eivät missään nimessä tule puolustuspakettia estämään.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Saksan vihreät alkoivat sitten oman kiristyksensä. Pelaavat nyt valitettavasti pelejään koko Euroopan turvallisuuden kustannuksella. Ei hyvä. Mutku-mutku...

Ei todella ole hyvä. Kyse on kiristyksestä, sillä Saksan vihreiden johtoon kuuluva Felix Banaszak ilmoitti vihreiden torjuvan paketin, jos Merz ja SPD vaativat sen hyväksymistä pelkästään Vladimir Putinin ja Donald Trumpin aiheuttaman turvallisuusuhan vuoksi.

Vihreiden tavoite on murskata Mertzin esitykset Saksan talouden uudelle nousulle. Merz ilmoitti CDU:n vähentävän valtaan päästessään painotuksissa ilmastonmuutospolitiikkaan. Tämä on vihreille myrkkyä ja siksi he ovat valmiita vaikka tuhoamaan sovun turvallisuuspaketista, jos eivät saa omia ilmastonmuutoslinjauksia läpi.

Valitettavasti CDU:lla ja SPD:llä eivät natsat riitä ajamaan turvallisuuspakettia kahdestaan läpi. Kahden kolmasosan enemmistöstä puuttuu muutama edustaja. Siksi turvallisuuspakettia yritetään ajaa läpi nyt. Muussa tapauksessa olisi neuvoteltava AfD:n tai Die Linken kanssa. Raja menee umpeen 25. maaliskuuta.

Paketti on myös saatava läpi Saksan osavaltioita edustavasta liittoneuvostossa, jossa CDU:lla, SPD:llä ja vihreillä ei ole enemmistöä. Siksi he tarvitsevat tuekseen vaalit hävinneet liberaalit, jotka jäivät kokonaan ulos uusilta liittopäiviltä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tämä on vihreille myrkkyä ja siksi he ovat valmiita vaikka tuhoamaan sovun turvallisuuspaketista, jos eivät saa omia ilmastonmuutoslinjauksia läpi.

Eivät toki ole tuhoamassa sopua turvallisuuspaketista, mutta pyrkivät vaikuttamaan siihen sekä varsinkin siihen toiseen erityispääomapakettiin: infrastruktuuriin.

Vihreiden oma perustuslakimuutosehdotus turvallisuuspaketin osalta on laajempi ja siihen kuuluu Bundeswehrin vahvistamisen lisäksi esimerkiksi tiedustelutoiminnan vahvistaminen, kansainvälisen oikeuden vastaisesti hyökättyjen maiden (lue: Ukraina) tukeminen sekä muu kriisinkestävyyden parantaminen.

Turvallisuuspaketti hyväksytään nykyisten liittopäivien valtakauden aikana varmasti. Sisällytetäänkö siihen sitten kuinka paljon vihreiden ehdotuksia, jää nähtäväksi.

Se, että hyväksytäänkö velkajarrureformi infrapaketin osalta nykyisten liittopäivien valtakauden aikana, on eri kysymys. Siihen vihreät haluavat saada mukaan näkökulmiaan vihreästä siirtymästä. Tämän osalta Merz on nihkeä, kuten kirjoititkin.

Merz teki virheen, kun ei sisällyttänyt vihreitä mukaan velkajarrureformin valmisteluun, vaikka tarvitsee puoluetta reformin hyväksymiseen. Toistan kuitenkin, että turvallisuuspaketti hyväksytään varmasti näiden liittopäivien valtakauden aikana.

Edit. Turvallisuuspaketti Bundeswehrin osalta on poliittisesti erittäin vahvoilla kantimilla - sillä on jopa Linken ja BSW:n äänestäjien tuki, ja AfD:n kannattajistakin puolet kannattaa sitä (kts. liite, tilanne 7.3.2025). Vihreät haluavat siksi sisällyttää turvallisuuspakettiin myös muun muassa tuen Ukrainalle. Se ei nauttisi mainittujen puolueiden äänestäjien tukea, joten olisi jopa äärimmäisen hyvä, että turvallisuuspakettiin lisättäisiin esim. tämä aspekti jo nyt.
 

Liitteet

  • Screenshot_20250312-100152.png
    Screenshot_20250312-100152.png
    584,1 KB · kertaa luettu: 24
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eivät toki ole tuhoamassa sopua turvallisuuspaketista, mutta pyrkivät vaikuttamaan siihen sekä varsinkin siihen toiseen erityispääomapakettiin: infrastruktuuriin.

Politicolta hyvä juttu siitä mitä Saksan vihreät ovat tekemässä. Kyse on kiristyksestä. Germany’s Greens make Merz sweat over massive spending plan Vihreät vaativat erityisesti Saksan vihreän energian siirtymän nopeuttamista hintana turvallisuuspaketista.

On totta, että Merz vähätteli vihreitä vaalikampanjassaan. Ja aivan syystä. Saksan talouden ja ympäristön ongelmat ovat osin seurauksia siitä, että vihreiden ydinvoimavastaisuus levisi myös CDU:n piiriin.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Politicolta hyvä juttu siitä mitä Saksan vihreät ovat tekemässä. Kyse on kiristyksestä. Germany’s Greens make Merz sweat over massive spending plan Vihreät vaativat erityisesti Saksan vihreän energian siirtymän nopeuttamista hintana turvallisuuspaketista.

On totta, että Merz vähätteli vihreitä vaalikampanjassaan. Ja aivan syystä. Saksan talouden ja ympäristön ongelmat ovat osin seurauksia siitä, että vihreiden ydinvoimavastaisuus levisi myös CDU:n piiriin.

Jep, hyvä artikkeli. Tässä on hyvin tiivistetty se pointti:

In particular, the Greens are demanding that Merz's planned infrastructure fund be used for investments to speed Germany's clean energy transition, even though Merz, ahead of the election, vowed to deprioritize climate policies. They also want a more expansive view of which defense expenditures could be exempted from the strictures of Germany's debt brake, including military aid to Ukraine.

Vihreiden oma ehdotus turvallisuuspaketin osalta on siis paljon rohkeampi, kuin CDU-SPD:n ehdotus. Jälkimmäinen on liikaa poliittisella mukavuusalueella, koska pelkälle Bundeswehrin budjetin nostamiselle on joka tapauksessa hyvin laaja tuki jopa ääripuolueiden äänestäjien keskuudessa (kts. edellisen viestini liite). Turvallisuuspaketin pitäisi ehdottomasti olla laajempi, jotta Saksa voi ottaa aitoa poliittista johtajuutta Ukrainan sekä laajemmin Euroopan turvallisuuden osalta.

Instead of throwing their support behind Merz's plan for reforming the debt brake, the Greens have conceived their own draft law. Seen by POLITICO, the draft calls for defense and security spending above 1.5 percent of gross domestic product to be exempted from the restrictions of the debt brake. While Merz's plan calls for spending above 1 percent of GDP to be exempted, the Greens’ draft sees defense spending as a far broader area, also constituting costs for intelligence services, foreign aid and counteracting cyber threats.

Se on totta, että kyseessä on poliittinen kiristys. Siitä Merz voi ottaa paljon omaan piikkinsä. Syystä tai ei, ei ole poliittisesti kovin fiksua kutsua suurissa turvallisuuspoliittisissa linjauksissa hänen itsensä kanssa samaa mieltä olevaa puoluetta "vihreiksi hulluiksi" etenkin, kun oli jo etukäteen aika selvää, että hän tarvitsee vihreitä turvallisuuspaketin hyväksymiseen. Merz ajoi pahasti populismin miinaan, mutta onneksi se ei kuitenkaan tule uhkaamaan turvallisuuspaketin läpimenoa, as such. Toivon mukaan ymmärtävät myös laajentaa turvallisuuspakettia osin vihreiden näkemyksen mukaisesti.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jep, hyvä artikkeli. Tässä on hyvin tiivistetty se pointti:

Nostin saman itse jo aiemmin esille. Se on vihreiden ykköstavoite:

In particular, the Greens are demanding that Merz's planned infrastructure fund be used for investments to speed Germany's clean energy transition, even though Merz, ahead of the election, vowed to deprioritize climate policies.

Se on totta, että kyseessä on poliittinen kiristys. Siitä Merz voi ottaa paljon omaan piikkinsä. Syystä tai ei, ei ole poliittisesti kovin fiksua kutsua suurissa turvallisuuspoliittisissa linjauksissa hänen itsensä kanssa samaa mieltä olevaa puoluetta "vihreiksi hulluiksi" etenkin, kun oli jo etukäteen aika selvää, että hän tarvitsee vihreitä turvallisuuspaketin hyväksymiseen. Merz ajoi pahasti populismin miinaan, mutta onneksi se ei kuitenkaan tule uhkaamaan turvallisuuspaketin läpimenoa, as such. Toivon mukaan ymmärtävät myös laajentaa turvallisuuspakettia osin vihreiden näkemyksen mukaisesti.

Todellisuudessa taustalla ideologiset erot. CDU on kärsinyt vihreistä Merkelin aikana jo tarpeeksi. Scholz + vihreät + ns. liberaalit oli Saksalle melkeinpä tuhoisa isku. Nyt kun USA on vetäytymässä ilmastosopimuksesta ja lisää fossiilisten käyttöä, Merz haluaa Saksalle vähemmän vihreää ilmastopolitiikkaa. Tällä on laaja hyväksyntä CDU/CSU:ssa. Katsotaan, että kilpailuetu on liian suuri amerikkalaisilla, jos Saksa ei tee muutoksia ilmastotavoitteiden osalta.

Jos Merz olisi halunnut neuvotella vihreiden kanssa - mitä hän pyrki välttämään kaikin keinoin ja toivoi CDU+SPD riittävän siihen tästä kuusta alkaen - konservatiivit tiesivät lopputuloksen. Ei ison tappion vaaleissa kärsineet vihreät suostu sopimukseen ilman vihreiden isoa puumerkkiä politiikkaan.

Ja tätä CDU ja Merz eivät enää halua. Lopputulos olisi ollut sama. Vihreät eivät hyväksy vaan kiristävät jos heidän vaatimuksiaan ei toteuteta. Meillä on siis erilainen näkemys asiasta. Vihreät eivät olisi perääntyneet neuvottelemalla tai ilman sitä. Sen mukaan mennään.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Ja tätä CDU ja Merz eivät enää halua. Lopputulos olisi ollut sama. Vihreät eivät hyväksy vaan kiristävät jos heidän vaatimuksiaan ei toteuteta. Meillä on siis erilainen näkemys asiasta. Vihreät eivät olisi perääntyneet neuvottelemalla tai ilman sitä. Sen mukaan mennään.

Tuo kiristys tulee lopunkaiken koskemaan infrastruktuuripakettia. Turvallisuuspaketin vihreät tulevat hyväksymään, koska sillä ei ole ainoastaan poliittista tukea heidän äänestäjiensä keskuudessa, vaan suoranainen vaatimus. Mutta kuten kirjoitettua, toivottavasti turvallisuuspakettia laajennetaan osin vihreiden vaatimusten mukaisesti, koska pelkkä Bundeswehrin budjetin nosto sen poistamisella velkajarrumekanismista ei vielä riitä siihen, että Saksa ottaisi kunnolla poliittista johtajuutta Euroopan turvallisuustilanteesta - se auttaisi ainoastaan Saksan oman puolustuskyvyn vahvistamisessa, joka toki sekin on olennaisen tärkeää.

EDIT: mainittakoon, etten sinällään varsinkaan tässä tilanteessa hyväksy tuommoista poliittista kiristämistä myöskään infrastruktuuripaketin osalta. Saksan infra on niin järkyttävän huonolla tolalla, että maan ja siten koko Euroopan kilpailukyky vaatii erittäin nopeita toimia. Lisäksi jo pelkästään kriisissä olevan Deutsche Bahnin remontti ja raideliikenneinfran parantaminen veisivät jo itsessään vihreää siirtymää eteenpäin.
 
Viimeksi muokattu:

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
EDIT: mainittakoon, etten sinällään varsinkaan tässä tilanteessa hyväksy tuommoista poliittista kiristämistä myöskään infrastruktuuripaketin osalta. Saksan infra on niin järkyttävän huonolla tolalla, että maan ja siten koko Euroopan kilpailukyky vaatii erittäin nopeita toimia. Lisäksi jo pelkästään kriisissä olevan Deutsche Bahnin remontti ja raideliikenneinfran parantaminen veisivät jo itsessään vihreää siirtymää eteenpäin.
Tästä huonosti infrasta kuulisin mielellään lisää? Itse käytän aina Saksassa ollessa julkisia ja junalla kaupunkien välit siirtyen on jäänyt ihan positiivinen kuva ja myöskin lähiliikenne toimii. Autolla ei ole paljoa tullut ajettua, mutta yleisesti Saksan tiet ovat tunnetusti hyvässä maineessa. Mitä tulee DB:n toimintaan niin omat kokemukset ovat positiivisempia kuin esimerkiksi VR:n palveluista.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tästä huonosti infrasta kuulisin mielellään lisää? Itse käytän aina Saksassa ollessa julkisia ja junalla kaupunkien välit siirtyen on jäänyt ihan positiivinen kuva ja myöskin lähiliikenne toimii. Autolla ei ole paljoa tullut ajettua, mutta yleisesti Saksan tiet ovat tunnetusti hyvässä maineessa. Mitä tulee DB:n toimintaan niin omat kokemukset ovat positiivisempia kuin esimerkiksi VR:n palveluista.

Sinulla on siinä tapauksessa käynyt tuuri.

Saksan nykyisen ratainfran kapasiteetti on auttamatta ajastaan jäljessä: samalla, kun sekä tavara, että matkustajaliikenne on lisääntynyt, ratainfrainvestoinnit ovat jääneet täysin riittämättömäksi. Saksan heikko talouskasvu ja velkajarrumekanismi ovat estäneet investoinnit samalla, kun tieliikennettä on priorisoitu. Vähäisetkin ongelmat aiheuttavat nykyään ketjureaktioiden seurauksena vakavia häiriötiloja koko maan rautatieverkkoon johtaen rautatieliikennekaaoksiin ja niiden kautta erittäin vakaviin aikatauluongelmiin sekä epäluotettavuuteen sekä rahti- että matkustajaliikenteessä.


Mutta vaikka tieliikenneinfraa on usein priorisoitu rautatieinfran edelle, on sekin syvässä kriisissä. Korjausvelka on valtava ja viimeisimpien vuosien aikana on lähes saman aikaisesti esimerkiksi jouduttu poistamaan useita siltoja käytöstä, koska niissä on havaittu välittömän romahdusvaaran aiheuttavia vaurioita. Hiljattainen siltaromahdus Dresdenissä ei ole yllätys, vaan tosiaan jo kuluneina vuosina useita siltayhteyksiä on jouduttu katkaisemaan välittömällä vaikutuksella ihan siksi, että ne ovat aiheuttaneet akuutin katastrofiriskin. Siltatyömaat ja muut akuutit työmaat ovat johtaneet vastaavaan ketjureaktioon moottoriteillä: jo aiemminkin yliliikennöidyt mottoritiet ovat nykyään säännönmukaisesti tukossa aikaisempaakin massivisempien ruuhkien takia.

Tilannetta voitaisiin korjata nopeasti ottamalla käyttöön tienkäyttömaksut sekä nopeusrajoitukset, mutta molemmat ovat Saksassa tabu. Toki tienkäyttömaksut edellyttäisivät sitä, että rautateillä olisi lisäkapasitteettia, mutta ei ole.


Sitten tietenkin tulee vielä mobiili- ja tietoliikenneinfra, joka on Euroopan heikoimpia. Esimerkiksi mobiiliverkossa on valtavia katveita. Siinä missä Suomessa voi päästä mobiilikatveeseen ainoastaan harvoin jossakin Lapin kairassa tai Kainuun selkosilla, Saksassa mobiilikatveita on jopa metropolialueiden sisällä välittömien kaupunkialueiden ulkopuolella.

Velkajarrumekanismi on tähän infrakriisiin vähintäänkin merkittävä osasyyllinen.

 
Viimeksi muokattu:

Kampitus

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Wild, Avalanche
Kiitos näistä @BitterX. Onko mielestäsi velkajarru suurin yksittäinen tekijä siihen, ettei investointeja ole tehty? 15 vuotta sitten kun velkajarru sorvattiin, oli Saksan velka 80 % BKT:sta ja nyt ollaan reilu 60 % luvuissa. Silloiseen tilanteeseen tuota voidaan pitää järkevänä vetona, mutta onkohan kyseessä ollut jälkikäteen liian iso toimi, jota olisikin jo aika höllätä? Tuon jälkeenhän Saksan BKT polki 10 vuotta paikallaan.

Eli kun uutta velkaa ei voida ottaa suhteessa BKT:hen kuin 0,35 %, estää se isot kertainvestoinnit. Sen sijaan jos velkajarru rajoittaisi kokonaisvelkaa, toisi velan maksu aina suhteessa yhtä paljon myös liikkumatilaa, vaikka oltaisiinkin aivan velkamärään ylärajoilla. On tässä velkajarrussa toki se hyvä puoli, että tämän aikana ei yksikään hallitus ole voinut antaa kovin huonoa perintöä seuraavalle velan suhteen.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Kiitos näistä @BitterX. Onko mielestäsi velkajarru suurin yksittäinen tekijä siihen, ettei investointeja ole tehty? 15 vuotta sitten kun velkajarru sorvattiin, oli Saksan velka 80 % BKT:sta ja nyt ollaan reilu 60 % luvuissa. Silloiseen tilanteeseen tuota voidaan pitää järkevänä vetona, mutta onkohan kyseessä ollut jälkikäteen liian iso toimi, jota olisikin jo aika höllätä? Tuon jälkeenhän Saksan BKT polki 10 vuotta paikallaan.

Eli kun uutta velkaa ei voida ottaa suhteessa BKT:hen kuin 0,35 %, estää se isot kertainvestoinnit. Sen sijaan jos velkajarru rajoittaisi kokonaisvelkaa, toisi velan maksu aina suhteessa yhtä paljon myös liikkumatilaa, vaikka oltaisiinkin aivan velkamärään ylärajoilla. On tässä velkajarrussa toki se hyvä puoli, että tämän aikana ei yksikään hallitus ole voinut antaa kovin huonoa perintöä seuraavalle velan suhteen.

Vielä 2000-luvulle tultaessa Saksa pystyi investoimaan infrastruktuuriin velkajarrusta huolimatta. Riittävä talouskasvu mahdollisti sen - samoin se, että tuolloin demografia oli vielä suosiollisempi, ei ollut työvoimapulaa ja sosiaali- ja terveysmenot olivat paljon pienemmät. Tuolta ajalta periytyy maine Saksan infran toimivuudesta ja silloin se tosiaan toimikin.

Lentoliikennettä, rautatieliikennettä ja paikallisliikennettä vaivaa nykyään myös jatkuvat työriidat. Nekin juontuu osin näistä samoista ongelmista.

Nyt tilanne on rajusti muuttunut sekä maailmanpolitiikan että demografian / sotemenojen takia. Velkajarru estää nyt riittävät investoinnit etenkin tilanteessa, jossa liikenneinfran kunto on hiljalleen lipunut retuperälle ja korjausvelka kasvanut nopeasti ja osin ennakoimattomastikin. Infrastruktuurin ongelmat sitten taas syövät Saksan teollisuuden kilpailukykyä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Yksi varsin kuvaava episodi:

Asuin jonkin aikaa Wiesbadenissa, lähellä Frankfurt am Mainia.

Sielläkin oli yksi rautatien ylittävä liikenteellisesti tärkeä moottoritiesilta pois pelistä välittömän romahdusvaaran takia. Vanha silta räjäytettiin ja tilalle alettiin rakentamaan uutta. Se katkaisi tuon kohdan Mainzer Ringistä liikenteeltä useaksi vuodeksi (on kai edelleen poikki) ja samalla se katkaisi myös junayhteyden Wiesbadeniin kuukausiksi.

Oli melkoinen hässäkkä päällä, kun ihmisten piti päästä Wiesbadenista ja Mainzista Frankfurtiin töihin.

Sillan kansi näytti tältä, kun se otettiin pois käytöstä. Nuo murtumat ilmeisesti ilmestyivät ihan yhdessä hetkessä rakenteisiin ja katastrofin riski oli erittäin suuri.
 

Liitteet

  • 26530623-risse-ziehen-sich-durch-den-beton-der-salzbachtalbruecke-30fe.jpg
    26530623-risse-ziehen-sich-durch-den-beton-der-salzbachtalbruecke-30fe.jpg
    77,1 KB · kertaa luettu: 39
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa Suomessa uskalletaan nostaa "Saksan esimerkki", mitä tulee kysymykseen velanotosta. Siis silkkaa syömävelkaahan tämänhetkinenkin hallitus ottaa miljardikaupalla ja velkasuhde kasvaa kasvamistaan. Jos esim. BKT:n lasku taittuu tänä vuonna, en ihmettelisi ollenkaan, vaikka SDP ja Keskusta jonkinlaista "lisämiljardia talouskasvuun" ehdottaisivat. Toki Saksalla voi nähdä olevan enemmän resilienssiä velkasuhteen kasvulle.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös