Keväällä 2005 kirjoitin, että toivottavasti taas vuonna 2007 ja siellähän se joukkue taas on.
Eli Team Germany lähtee nöyrästi hakemaan sarjapaikan uusimista, ja siinä samalla hakemaan sitä omaa mestaruuttaan eli mahdollista kvartsipaikkaa, joka kyllä on täydellisen onnistumisen takana.
C-lohkossa tulee olemaan mielenkiintoista haastetta. Kanadaa vastaan pyristellään, Slovakia vastaan haetaan yllätystä, toivottavasti VETOO joudut seuraamaan hikipisarat otsalla vappuna, ja Norjaa vastaan pitää olla pirun tarkkana!
Positiivista on se, että Uwe Krupp on mielenkiintoinen ja oman linjansa omaava koutsi. On tehnyt rajuja muutoksia pudottamalla monia konkareita ulos, eli poissa ovat Klaus Kathan, Jan Benda ja Tomas Martinec. Kaikilla olisi varmasti jonkun toisen valmentajan alaisuudessa melkein varma paikka. Krupp kuitenkin hakee liikettä ja nuoruuden nälkää joukkueeseen. Vuosi sitten suvereenin B-sarjan voiton jälkeen Uwe kyllä totesi, että vuoden 2007 kisoissa tarvitaan myös kokemusta paikalle.
Kassariosasto on kerrankin epävarma. Oliver Jonas ja Robert Müller ovat täysiä arvoituksia, peliaika jäi tällä kaudella eri syistä vähälle. Müllerilla taisi peräti olla päässä jokin kasvaimen tyylinen talvella. Olli Jonas taas on jäänyt statistin rooliin Kölnissä, tosin pelatessaan sai DEL-liigan toiseksi parhaan torjuntaprosentin. Myös Müllerin tilastot ovat kunnossa. Outsidereita ovat Aleksander Jung ja kovasti urakoinut Dimitri Kotschnew. Capsien Olie Kölzig ilmoitti että perhe menee tällä kertaa edelle. Toivoa elää nyt muutenkin paljon San Josen putoamisen suhteen, koska silloin vapautuisi farmista kaksi hyvää molaria, nuori lahjakkuus Thomas Greiss ja Dimitri Pätzöld. Mielelleni olisin jo toivonut nuoren Patrick Ehelechnerin läpimurtoa, mutta kaverilla meni touhu ihan päinvastoin.
Pakistossa tilanne on vähintäänkin mukava. Edelleen loistava Mirko Lüdemann ei vaan suostu palaamaan, vaikka Krupp miestä onkin yrittänyt pyydellä. Mutta "The Man" Sascha Goc on ollut aivan tajuttomassa iskussa koko kauden. Pelasi hyvin jo viime kaudella, ja sitten voitti B-kisoissa koko pistepörssin, tällä kaudella rightin pakki Goc iski Hannoverissa 38 ottelussa tehot 20+24, aivan käsittämätöntä. Piti melkein yksin heitä vielä pleijareissakin pystyssä. Yksi maajoukkueen ehdottomia kivijalkoja. Alezander Sulzer kuuluu myös tiimiin, sitten menee kovaksi taisteluksi. Yksi kauden sensaatioita on ollut Düsseldorfin pieni nuorukainen Robert Dietrich (myöskin rightin pakki), ensimmäisellä kunnon kaudellaan Robert teki 22 pointsia. Nuoriso-osastolta kisakoneeseen haluavat myös Felix Peterman ja Frank Hördler, hyviä yleispakkeja molemmat. Kokenut Martin Ancicka nousi viime vuonna Kruppin aikana joukkueeseen ja on taitava ylivoimalla, pelaa nyt hyviä pleijareita. Vanhaa ilkeää osastoa edustanee Rob Leask. Mielestäni esim. Lasse Kopitz on poissa kuvioista. Stefan Schauer on siinä ja siinä. Nyt muuten olisi Sven Butenschönkin edustuskelpoinen, mutta tuskin miestä kisakoneessa näkyy, epäilen ettei liike riitä.
NHL:stä odotetaan ehdottomasti Carolinan Dennis Seidenbergiä. Kausi on ollut hankala, välillä on tullut koviakin minuutteja ja välillä syödään sitä kuuluisaa popparia. Christian Ehrhoff ja Christoph Schubert olisivatkin sitten sellaisia vahvistuksia, että oksat pois. Molemmat uransa huipulla. Schubert on ollut aivan uskomaton, kivikovassa Ottawan jengissä Schubi ei mahdu pakistoon kuin tuurajana(jolloin on ollut todella hyvä), mutta koutsi on peluuttanut sitten hyökkäyksessä ja tehot ovat melkein 25 pistettä, ja +-saldo melkein +30, tämä kaveri olisi todella rautaa siniviivalle. Ehrhoff on tekemässä sen odottamani 35 pistettä, tosin enempäänkin pitää löytyä tehoja. Jos vaikka San Jose putoaa Anaheimille, ja Ottawan pudotuspelikirous jatkuisi...siinä toivetta.
Hyökkäyksessä tilanne on hieman erikoinen. Sentteriosasto on arvoitus. Vikkelä ja taitava Aleksander Barta saanee paljon vastuuta, takana uran paras kausi ja 45 pistettä. Michael Hackert saa myös suuren paikkansa maajoukkueessa, Hack pystyy pelaamaan myös laitaa. Kokenut Tino Boos on korkeintaan jarrumiehen roolissa, mutta kokemus varmaan tuo paikan. Christoph Ullman on ollut vaisu. Suuri toive olisi että yksi Saksan lätkän suuria talentteja Felix Schütz saadaan QMJHL-liigasta kisoihin. Buffalon varaus on pelannut erinomaisesti ja oli jo viime kevään B-kisoissa 18-vuotiaana yksi hahmoista. Niissä kisoissa ja talven alle 2-kymppisten kisoissa hänen, (toisen Buffalon miehen) Philipp Gogullan ja Christoph Gawlikin yhteistyö oli erinomaista. Valitettavasti sekä Gogullan ja Gawlikin loukkaantumiset estävät "Kid linen" esiintymistä. Schütz ehdottomasti mukaan!
Senttereistä jos puhutaan niin pakko taas ihmetellä miksei tavan mukaan DEL-liigan tehokkaimmat saksalaissentterit saa oiken mahdollisuutta maajoukkueessa. Robert Hock kärsi siitä vuosia ja nyt samaan kastiin liittynee Thomas Dolak, joka pelasi selkeän career-seasonin. Dolak teki 45 pistettä ja on aloituksissa erehtymätön. Luotettava kippari Stefan Ustorf lopetti maajoukkuepelit viime kevään nousuun. San Josen Marcel Gocin kausi on ollut hyökkäystehojen puolesta pettymys, mutta kerännyt kiitosta kahden suunnan pelistään. Ehdoton vahvistus jos San Jose putoaa.
Laitureista messissä tietysti Daniel Kreutzer, joka ei koskaan petä. Sama pätee Edi Lewandowskyyn. Molemmat sykkivät hyvin myös pleijareissa. Erittäin positiivisesti on myös pelannut Petr Fical. Vanhoista konnista myös Sven Felski pitää ottaa huomioon. Uusi nimi on Ingolstadin John Tripp. NHL-kokemustakin omaava kahden passin mies on hyvä aggressiivinen snaipperi, josta Krupp on pitänyt kauden aikana. Nuori Florian Busch nousi hienosti viime kaudella maajoukkueeseen ja ihastutti vauhdillaan, mutta tämän kauden loukkantumiset keskeyttivät hyvän menon, epäilen hänen mahdollisuuksiaan. Björn Barta ja Yannic Seidenberg pelasivat hyvän runkosarjan ja ottivat suuren askeleen eteenpäin, mutta riittääkö kisoihin? Michael Wolf on myös yksi pienen mahdollisuuden pelaaja. Oma jokerinsa on Patrick Reimer, 24-vuotias laituri pelasi hyvän viime kauden, ja tällä kaudella on ollut pleijareissa aivan liekeissä, ei kuitenkaan ole koskaan mahtunut Kruppin joukkueisiin. Bostonissa Marco Sturmin kausi päättyy, ja lasken ehdottomasti Marcon mukaan, tällä kaudella 26 kassia NHL:ssä vaikka keskellä kautta peli oli hukassa. Buffalon Jochen Hecht menee pitkälle keväällä, eli turha toivoa sieltä mitään.
Oma ajatus olisi ehkä jotain tähän realistiseen tyyliin:
Sturm-A.Barta-Kreutzer
Lewandowsky-Hackert-Tripp
Felski-Boos-Fical
Y.Seidenberg-Schütz-Reimer/Wolf/Busch
Seidenberg-S.Goc
Sulzer-Dietrich
Ancicka-Leask
Petermann-Hördler
Jos kaikki menisi nappiin niin:
Sturm-M.Goc-Kreutzer
Lewandowsky-A.Barta-Tripp
Hackert-Boos-Fical
Felski-Schütz-Reimer
Schubert-Ehrhoff
Seidenberg-S.Goc
Sulzer-Dietrich
Ancicka
Väittäisin että jälkimmäisellä kokoonpanolla tehtäisiin enemmän kuin kiusaa näissä kekkereissä. Krupp varmasti vetää pari yllätystä joukkueeseen, ainakin ensimmäisessä leiriryhmässä on tietysti varsin yllättäviä kavereita.
MACK
Eli Team Germany lähtee nöyrästi hakemaan sarjapaikan uusimista, ja siinä samalla hakemaan sitä omaa mestaruuttaan eli mahdollista kvartsipaikkaa, joka kyllä on täydellisen onnistumisen takana.
C-lohkossa tulee olemaan mielenkiintoista haastetta. Kanadaa vastaan pyristellään, Slovakia vastaan haetaan yllätystä, toivottavasti VETOO joudut seuraamaan hikipisarat otsalla vappuna, ja Norjaa vastaan pitää olla pirun tarkkana!
Positiivista on se, että Uwe Krupp on mielenkiintoinen ja oman linjansa omaava koutsi. On tehnyt rajuja muutoksia pudottamalla monia konkareita ulos, eli poissa ovat Klaus Kathan, Jan Benda ja Tomas Martinec. Kaikilla olisi varmasti jonkun toisen valmentajan alaisuudessa melkein varma paikka. Krupp kuitenkin hakee liikettä ja nuoruuden nälkää joukkueeseen. Vuosi sitten suvereenin B-sarjan voiton jälkeen Uwe kyllä totesi, että vuoden 2007 kisoissa tarvitaan myös kokemusta paikalle.
Kassariosasto on kerrankin epävarma. Oliver Jonas ja Robert Müller ovat täysiä arvoituksia, peliaika jäi tällä kaudella eri syistä vähälle. Müllerilla taisi peräti olla päässä jokin kasvaimen tyylinen talvella. Olli Jonas taas on jäänyt statistin rooliin Kölnissä, tosin pelatessaan sai DEL-liigan toiseksi parhaan torjuntaprosentin. Myös Müllerin tilastot ovat kunnossa. Outsidereita ovat Aleksander Jung ja kovasti urakoinut Dimitri Kotschnew. Capsien Olie Kölzig ilmoitti että perhe menee tällä kertaa edelle. Toivoa elää nyt muutenkin paljon San Josen putoamisen suhteen, koska silloin vapautuisi farmista kaksi hyvää molaria, nuori lahjakkuus Thomas Greiss ja Dimitri Pätzöld. Mielelleni olisin jo toivonut nuoren Patrick Ehelechnerin läpimurtoa, mutta kaverilla meni touhu ihan päinvastoin.
Pakistossa tilanne on vähintäänkin mukava. Edelleen loistava Mirko Lüdemann ei vaan suostu palaamaan, vaikka Krupp miestä onkin yrittänyt pyydellä. Mutta "The Man" Sascha Goc on ollut aivan tajuttomassa iskussa koko kauden. Pelasi hyvin jo viime kaudella, ja sitten voitti B-kisoissa koko pistepörssin, tällä kaudella rightin pakki Goc iski Hannoverissa 38 ottelussa tehot 20+24, aivan käsittämätöntä. Piti melkein yksin heitä vielä pleijareissakin pystyssä. Yksi maajoukkueen ehdottomia kivijalkoja. Alezander Sulzer kuuluu myös tiimiin, sitten menee kovaksi taisteluksi. Yksi kauden sensaatioita on ollut Düsseldorfin pieni nuorukainen Robert Dietrich (myöskin rightin pakki), ensimmäisellä kunnon kaudellaan Robert teki 22 pointsia. Nuoriso-osastolta kisakoneeseen haluavat myös Felix Peterman ja Frank Hördler, hyviä yleispakkeja molemmat. Kokenut Martin Ancicka nousi viime vuonna Kruppin aikana joukkueeseen ja on taitava ylivoimalla, pelaa nyt hyviä pleijareita. Vanhaa ilkeää osastoa edustanee Rob Leask. Mielestäni esim. Lasse Kopitz on poissa kuvioista. Stefan Schauer on siinä ja siinä. Nyt muuten olisi Sven Butenschönkin edustuskelpoinen, mutta tuskin miestä kisakoneessa näkyy, epäilen ettei liike riitä.
NHL:stä odotetaan ehdottomasti Carolinan Dennis Seidenbergiä. Kausi on ollut hankala, välillä on tullut koviakin minuutteja ja välillä syödään sitä kuuluisaa popparia. Christian Ehrhoff ja Christoph Schubert olisivatkin sitten sellaisia vahvistuksia, että oksat pois. Molemmat uransa huipulla. Schubert on ollut aivan uskomaton, kivikovassa Ottawan jengissä Schubi ei mahdu pakistoon kuin tuurajana(jolloin on ollut todella hyvä), mutta koutsi on peluuttanut sitten hyökkäyksessä ja tehot ovat melkein 25 pistettä, ja +-saldo melkein +30, tämä kaveri olisi todella rautaa siniviivalle. Ehrhoff on tekemässä sen odottamani 35 pistettä, tosin enempäänkin pitää löytyä tehoja. Jos vaikka San Jose putoaa Anaheimille, ja Ottawan pudotuspelikirous jatkuisi...siinä toivetta.
Hyökkäyksessä tilanne on hieman erikoinen. Sentteriosasto on arvoitus. Vikkelä ja taitava Aleksander Barta saanee paljon vastuuta, takana uran paras kausi ja 45 pistettä. Michael Hackert saa myös suuren paikkansa maajoukkueessa, Hack pystyy pelaamaan myös laitaa. Kokenut Tino Boos on korkeintaan jarrumiehen roolissa, mutta kokemus varmaan tuo paikan. Christoph Ullman on ollut vaisu. Suuri toive olisi että yksi Saksan lätkän suuria talentteja Felix Schütz saadaan QMJHL-liigasta kisoihin. Buffalon varaus on pelannut erinomaisesti ja oli jo viime kevään B-kisoissa 18-vuotiaana yksi hahmoista. Niissä kisoissa ja talven alle 2-kymppisten kisoissa hänen, (toisen Buffalon miehen) Philipp Gogullan ja Christoph Gawlikin yhteistyö oli erinomaista. Valitettavasti sekä Gogullan ja Gawlikin loukkaantumiset estävät "Kid linen" esiintymistä. Schütz ehdottomasti mukaan!
Senttereistä jos puhutaan niin pakko taas ihmetellä miksei tavan mukaan DEL-liigan tehokkaimmat saksalaissentterit saa oiken mahdollisuutta maajoukkueessa. Robert Hock kärsi siitä vuosia ja nyt samaan kastiin liittynee Thomas Dolak, joka pelasi selkeän career-seasonin. Dolak teki 45 pistettä ja on aloituksissa erehtymätön. Luotettava kippari Stefan Ustorf lopetti maajoukkuepelit viime kevään nousuun. San Josen Marcel Gocin kausi on ollut hyökkäystehojen puolesta pettymys, mutta kerännyt kiitosta kahden suunnan pelistään. Ehdoton vahvistus jos San Jose putoaa.
Laitureista messissä tietysti Daniel Kreutzer, joka ei koskaan petä. Sama pätee Edi Lewandowskyyn. Molemmat sykkivät hyvin myös pleijareissa. Erittäin positiivisesti on myös pelannut Petr Fical. Vanhoista konnista myös Sven Felski pitää ottaa huomioon. Uusi nimi on Ingolstadin John Tripp. NHL-kokemustakin omaava kahden passin mies on hyvä aggressiivinen snaipperi, josta Krupp on pitänyt kauden aikana. Nuori Florian Busch nousi hienosti viime kaudella maajoukkueeseen ja ihastutti vauhdillaan, mutta tämän kauden loukkantumiset keskeyttivät hyvän menon, epäilen hänen mahdollisuuksiaan. Björn Barta ja Yannic Seidenberg pelasivat hyvän runkosarjan ja ottivat suuren askeleen eteenpäin, mutta riittääkö kisoihin? Michael Wolf on myös yksi pienen mahdollisuuden pelaaja. Oma jokerinsa on Patrick Reimer, 24-vuotias laituri pelasi hyvän viime kauden, ja tällä kaudella on ollut pleijareissa aivan liekeissä, ei kuitenkaan ole koskaan mahtunut Kruppin joukkueisiin. Bostonissa Marco Sturmin kausi päättyy, ja lasken ehdottomasti Marcon mukaan, tällä kaudella 26 kassia NHL:ssä vaikka keskellä kautta peli oli hukassa. Buffalon Jochen Hecht menee pitkälle keväällä, eli turha toivoa sieltä mitään.
Oma ajatus olisi ehkä jotain tähän realistiseen tyyliin:
Sturm-A.Barta-Kreutzer
Lewandowsky-Hackert-Tripp
Felski-Boos-Fical
Y.Seidenberg-Schütz-Reimer/Wolf/Busch
Seidenberg-S.Goc
Sulzer-Dietrich
Ancicka-Leask
Petermann-Hördler
Jos kaikki menisi nappiin niin:
Sturm-M.Goc-Kreutzer
Lewandowsky-A.Barta-Tripp
Hackert-Boos-Fical
Felski-Schütz-Reimer
Schubert-Ehrhoff
Seidenberg-S.Goc
Sulzer-Dietrich
Ancicka
Väittäisin että jälkimmäisellä kokoonpanolla tehtäisiin enemmän kuin kiusaa näissä kekkereissä. Krupp varmasti vetää pari yllätystä joukkueeseen, ainakin ensimmäisessä leiriryhmässä on tietysti varsin yllättäviä kavereita.
MACK
Viimeksi muokattu: