Itse kysyin saman kysymyksen aiemmin tässä samaisessa ketjussa Jussi Pesosen loukkaannuttua, mutta sain paljon rankemman vastaanoton väitteelleni kuin sinä:). No itse olen ainakin sitä mieltä, että kovilla ja hyvillä treeneillä ehkäistään loukkaantumisia. Sen sijaan jos pelaajat treenataan huonosti niin se alkaa näkyä loukkaantumisissa. Joten oma johtopäätökseni on, että jokin on mennyt vikaan kesätreeneissä, mikäli sama tahti loukkaantumisten kanssa jatkuu. (terkkuja Bedrockille)
EDIT: Ei löydy Fagun nimeä tämän illan matsin kokoonpanosta, loukkaantuminen?
Kiitos terveisistä :) Laitetaan sama asia nyt hieman perusteellisemmin, jotta se menisi perille.
Jääkiekko on kontaktilaji ja kontaktitilanteissa nivelistöön voi kohdistua herkästi hyvin voimakkaita yllättäviä ja äkillisiä kuormitusvoimia. Loukkaantuminen voi olla seurauksena, vaikka pelaajan lihaskunto olisi erittäin hyvä ja lihashuolto olisi optimaalisesti suoritettu.
Esimerkiksi ruuhkatilanteessa vastustajan kaatuessa ojennetun polven päälle tai polven ulkosivulta tuleva, osittain koukistettuun polveen, kohdistuva suuri paine johtaa usein lihastasapainosta ja lihaskunnosta riippumatta polven sisäsivun nivelrakenteiden vaurioon. Pahimmillaan voi sivusiteiden ohella mennä kierukka ja eturistisidekin hajalle.
Myös huonosta jäästä tai jäällä olevista mailan palasista (tms.) voi seurata hyvin yllättäviä liikkeen muutoksia, joihin hermolihas- järjestelmä ei ehdi valmistautua (niveltä tukevan lihaksiston aktivaatio jää tarvittua heikommaksi - vaikkakin lihaskunto olisi erittäinkin hyvä), mikä voi johtaa vakavaan loukkaantumiseen. Esimerkiksi luistimen jäädessä huonoon jäähän kiinni voi nilkkaan kohdistua vääntö-/nyrjähdysvamma. Usein kuitenkin luistimen kenkäosa antaa nilkalle huomattavan suojan, jolloin poikkeuksellinen kiertokuormitus ohjautuu polveen vahingoittaen nivelrakenteita.
Vammojen jälkeisessä kuntoutuksessa on äärimmäisen tärkeää harjoittaa hermolihas-järjestelmää siten että eri lihasryhmät toimivat optimaalisessa tasapainossa. Huono lihastasapaino (esimerkiksi lihaskireydet, lihasten epäsuotuisat voima- ja kestävyystasot tai erilaiset neuraalisista syistä johtuvat toiminnan häiriöt) johtavat usein erilaisiin ylirasitusvammoihin, kuten esim. jänteiden kiinnityskohtien tulehduksiin ja alaraajojen linjaushäiriöihin. Nekin tietysti altistavat muille vammoille, mutta äkilliset korkeaenergiset vääntö-/isku -vammat aiheutuvat herkästi vaikka lihaskunto olisi hyvä ja lihashuoltoon panostettu huolella.