Otsikon kysymyksen ensimmäinen vastaus saadaan pikapuoliin Tshekistä, kun selviää, kumpi, Suomi vaiko Tshekki, selviää Ruotsissa pelattaviin käsipallon EM-kisoihin? Mutta itse ajattelin nyt turinoida vielä vähän pidemmälle.
Enpä tosiaankaan arvannut Jatkoaikaan rekisteröityessäni, että palstalle vielä käsipallosta kirjoittaisin. Enpä ole kyllä käsipalloilua juuri muutenkaan päätynyt ajattelemaan.
Mutta nyt on mielestäni aihetta kirjoittaa. Suomi taisteli eilen Tshekistä 22-18 kotivoiton ja pelaa kaksiosaisessa jatkokarsinnassa paikasta EM-kisoihin. Melkeinpä hurjinta asiassa on kuitenkin, että Länsi-Auto-areenalla ottelua oli seuraamassa peräti 3100 maksanutta katsojaa. Eihän ne kaikki voi olla suomenruotsalaisia.
Minulle käsipallo on aina ollut laji, jota joutuu harmittelemaan, kun se vie Suomen laadukkaimmassa urheilun makasiiniohjelmassa Sportmagasinetissa liian usein kolmasosan ohjelma-ajasta. Sääntöjä en kunnolla tunne (niin kuin ei varmaan suuri osa muistakaan jatkoaikalaisista), pelaajia vielä vähemmän. ”Marginaalipalloilua”, olen tyytynyt ajattelemaan. Mutta jotenkin nyt tuli semmoiset fiilarit, että pitäisiköhän pikkuisen jo korvaakin lotkauttaa. Tosissaanhan nämä monnbergit, källmanit ja sandströmit tuntuvat pelailevan. Eikä suomalainen maajoukkue liian usein työnnä itseään minkään lajin arvokisoihin.
Nuo EM-kisat katsoisin luultavasti vielä läpi sormien, mutta tulinpa heittäneeksi ajatuksen jo Ateenan kesään 2004. Minulla ei ole hajuakaan, montako käsisjoukkuetta kisoissa on (Atlantassa oli 12, joista 7 eurooppalaista) ja miten niihin kisoihin karsitaan. Enkä ole edes vaivautunut ottamaan selvää. Mutta mitenkähän mahtaisi Suomen kansa reagoida, jos olympialaisessa käsipalloturnauksessa nakkelisi tämänkin katajaisen kansan sinivalkoisia värejä puolustava joukkue?
Eipä tule nimittäin ihan heti mieleen, milloin kesäolympialaisissa on ollut mukana suomalainen joukkue? Talviolympialaisissa on, nykyaikana kaksikin, mutta kyllähän kesäkisat on kylmempää vastinettaan vielä pikkuisen kovempi juttu. Kyllähän se olisi jo pakko, viimeistään tuolloin, alkaa seurata joukkueen pelejä. Olympialaisten kauttahan suomalaiset ovat välillä raottaneet silmiään vaikkapa taitoluistelun (Rahkamo-Kokko) tai kouluratsastuksen (Kyrklund) suuntaan. Ei noissakaan lajeissa paljon MM-kisat ole painaneet.
Hieman erikoistahan se olisi, jos ainoa suomalainen joukkue tuolla Ateenassa olisi maan vähiten seuratusta olympiapalloilulajista. Monikaan suomenkielinen ei taida lajia seurata medioista puhumattakaan. Kyllähän se mainitsemani Sportmagasinet taitaa olla maan ainoa käsipallolähettiläs.
Käsipallon harrastajamääriä en tiedä, mutta (Sportmagasinetista vaikutteita ottanut) mielikuvani on, että lajia pelaa puolet 15-40-vuotiaista suomenruotsalaisista ;) ja lisäksi muutamia suomenkielisiä. Suomenruotsalaisista loput sitten seuraavat lajia. ;)
Jos vielä haluaa verrata toista joukkuelajia, josta Suomi yleensä joukkueen olympialaisiin saa, niin tämä toinen on maassamme valtalaji, mutta käsipallo on kyllä maailmanlaajuisesti pelatumpi ja levinneempi.
Mutta vaikkei joukkue arvokisoihin pääsisikään, niin ainahan meille jää kiekko.
Enpä tosiaankaan arvannut Jatkoaikaan rekisteröityessäni, että palstalle vielä käsipallosta kirjoittaisin. Enpä ole kyllä käsipalloilua juuri muutenkaan päätynyt ajattelemaan.
Mutta nyt on mielestäni aihetta kirjoittaa. Suomi taisteli eilen Tshekistä 22-18 kotivoiton ja pelaa kaksiosaisessa jatkokarsinnassa paikasta EM-kisoihin. Melkeinpä hurjinta asiassa on kuitenkin, että Länsi-Auto-areenalla ottelua oli seuraamassa peräti 3100 maksanutta katsojaa. Eihän ne kaikki voi olla suomenruotsalaisia.
Minulle käsipallo on aina ollut laji, jota joutuu harmittelemaan, kun se vie Suomen laadukkaimmassa urheilun makasiiniohjelmassa Sportmagasinetissa liian usein kolmasosan ohjelma-ajasta. Sääntöjä en kunnolla tunne (niin kuin ei varmaan suuri osa muistakaan jatkoaikalaisista), pelaajia vielä vähemmän. ”Marginaalipalloilua”, olen tyytynyt ajattelemaan. Mutta jotenkin nyt tuli semmoiset fiilarit, että pitäisiköhän pikkuisen jo korvaakin lotkauttaa. Tosissaanhan nämä monnbergit, källmanit ja sandströmit tuntuvat pelailevan. Eikä suomalainen maajoukkue liian usein työnnä itseään minkään lajin arvokisoihin.
Nuo EM-kisat katsoisin luultavasti vielä läpi sormien, mutta tulinpa heittäneeksi ajatuksen jo Ateenan kesään 2004. Minulla ei ole hajuakaan, montako käsisjoukkuetta kisoissa on (Atlantassa oli 12, joista 7 eurooppalaista) ja miten niihin kisoihin karsitaan. Enkä ole edes vaivautunut ottamaan selvää. Mutta mitenkähän mahtaisi Suomen kansa reagoida, jos olympialaisessa käsipalloturnauksessa nakkelisi tämänkin katajaisen kansan sinivalkoisia värejä puolustava joukkue?
Eipä tule nimittäin ihan heti mieleen, milloin kesäolympialaisissa on ollut mukana suomalainen joukkue? Talviolympialaisissa on, nykyaikana kaksikin, mutta kyllähän kesäkisat on kylmempää vastinettaan vielä pikkuisen kovempi juttu. Kyllähän se olisi jo pakko, viimeistään tuolloin, alkaa seurata joukkueen pelejä. Olympialaisten kauttahan suomalaiset ovat välillä raottaneet silmiään vaikkapa taitoluistelun (Rahkamo-Kokko) tai kouluratsastuksen (Kyrklund) suuntaan. Ei noissakaan lajeissa paljon MM-kisat ole painaneet.
Hieman erikoistahan se olisi, jos ainoa suomalainen joukkue tuolla Ateenassa olisi maan vähiten seuratusta olympiapalloilulajista. Monikaan suomenkielinen ei taida lajia seurata medioista puhumattakaan. Kyllähän se mainitsemani Sportmagasinet taitaa olla maan ainoa käsipallolähettiläs.
Käsipallon harrastajamääriä en tiedä, mutta (Sportmagasinetista vaikutteita ottanut) mielikuvani on, että lajia pelaa puolet 15-40-vuotiaista suomenruotsalaisista ;) ja lisäksi muutamia suomenkielisiä. Suomenruotsalaisista loput sitten seuraavat lajia. ;)
Jos vielä haluaa verrata toista joukkuelajia, josta Suomi yleensä joukkueen olympialaisiin saa, niin tämä toinen on maassamme valtalaji, mutta käsipallo on kyllä maailmanlaajuisesti pelatumpi ja levinneempi.
Mutta vaikkei joukkue arvokisoihin pääsisikään, niin ainahan meille jää kiekko.