Kuinkas moni pääkaupunkiseudun jatkoaikalaisista ehti nauttia mukavasta sähköttömästä iltapäivästä?
Tämä on minun tarinani, kertokaa omanne:
n. 16.00 huomaan työpaikan ikkunasta, että alkaa sataa. "No, eiköhän se ehdi puolen tunnin kuluessa loppua, kun horisontissa näyttää jo kirkkaalta", ajattelen.
n. 16.20 valot välähtävät ja koneestakin menee hetkeksi virta.
16.34 lähden työpaikalta, kun sade näyttää hetkeksi rauhoittuneen. Pääsen noin puoleen väliin bussipysäkkiä, kun vettä alkaa tulla niin maan -keleesti ja ehdin kastua läpimäräksi. Suunnilleen samalla hetkellä koko pääkaupunkiseutu pimenee, "mut mä en vielä tiedä sitä".
n. 16.40 bussi kulkee hyvää vauhtia kohti keskustaa ja kiinnitän huomiota toimimattomiin liikennevaloihin. Jotain pielessä. Mutta sade on melkein loppunut, kiva!
16.45 jään Ruoholahdessa bussista pois ja vettä tulee taas kuin esterin -eestä. Kastun uudelleen läpimäräksi. Ruoholahden S-Market on pimeenä. Aha sähkökatko. No, onneksi metroaseman portaat toimivat ja valot on päällä, joskin himmeämmät kuin normaalisti. Ehkä metro sittenkin toimii. Metrokin on asemalla ja menossa Vuosaareen, kiva kiva! Vielä uusi metro, tämähän on yhtä juhlaa.
n. 16.50 kuljettaja kuuluttaa, että tässä saattaa vähän kestää, kun sähköt on poissa koko Helsingistä.
n. 17.05 metro lähtee vihdoin liikkeelle, Kampista lappaa väkeä jo valmiiksi täyteen metroon aivan pirusti. Metro seisoo asemalla vielä tosi pitkään ja kuski kuuluttaa, että koko radalla ei ole vieläkään sähköjä.
n. 17.15 metro lähtee vihdoin liikkeelle ja etenee kohtuullisen normaalitahtia, mitä nyt asemilla joudutaan seisomaan hieman pidempään, kun täyteen pakatusta metrosta yrittää väki epätoivoisesti ulos ja vielä suurempi väkijoukko sisään. Kaikkien tietysti täytyy mahtua juuri tähän metroon, vaikka kuski kuuluttaa, että seuraava tulee perässä suunnilleen minuutin kuluttua.
17.40 metro on edennyt jo suunnilleen Rastilaan asti. Rastilan ja Vuosaaren välille pysähdytään vielä viideksi minuutiksi.
17.50 vihdoin yli tunnin mittainen metromatka on ohi ja vaatteetkin melkein kuivat, ehkä tämä tästä.
17.51 yllättäen bussikin on aikataulussa ja kymmenisen minuuttia myöhemmin olen vihdoin kotona.
Miksiköhän minä tämänkin kirjoitin, en tiedä. Tulipa ainakin tutustuttua perusteellisesti upeisiin, uusiin metrovaunuihin....
Tämä on minun tarinani, kertokaa omanne:
n. 16.00 huomaan työpaikan ikkunasta, että alkaa sataa. "No, eiköhän se ehdi puolen tunnin kuluessa loppua, kun horisontissa näyttää jo kirkkaalta", ajattelen.
n. 16.20 valot välähtävät ja koneestakin menee hetkeksi virta.
16.34 lähden työpaikalta, kun sade näyttää hetkeksi rauhoittuneen. Pääsen noin puoleen väliin bussipysäkkiä, kun vettä alkaa tulla niin maan -keleesti ja ehdin kastua läpimäräksi. Suunnilleen samalla hetkellä koko pääkaupunkiseutu pimenee, "mut mä en vielä tiedä sitä".
n. 16.40 bussi kulkee hyvää vauhtia kohti keskustaa ja kiinnitän huomiota toimimattomiin liikennevaloihin. Jotain pielessä. Mutta sade on melkein loppunut, kiva!
16.45 jään Ruoholahdessa bussista pois ja vettä tulee taas kuin esterin -eestä. Kastun uudelleen läpimäräksi. Ruoholahden S-Market on pimeenä. Aha sähkökatko. No, onneksi metroaseman portaat toimivat ja valot on päällä, joskin himmeämmät kuin normaalisti. Ehkä metro sittenkin toimii. Metrokin on asemalla ja menossa Vuosaareen, kiva kiva! Vielä uusi metro, tämähän on yhtä juhlaa.
n. 16.50 kuljettaja kuuluttaa, että tässä saattaa vähän kestää, kun sähköt on poissa koko Helsingistä.
n. 17.05 metro lähtee vihdoin liikkeelle, Kampista lappaa väkeä jo valmiiksi täyteen metroon aivan pirusti. Metro seisoo asemalla vielä tosi pitkään ja kuski kuuluttaa, että koko radalla ei ole vieläkään sähköjä.
n. 17.15 metro lähtee vihdoin liikkeelle ja etenee kohtuullisen normaalitahtia, mitä nyt asemilla joudutaan seisomaan hieman pidempään, kun täyteen pakatusta metrosta yrittää väki epätoivoisesti ulos ja vielä suurempi väkijoukko sisään. Kaikkien tietysti täytyy mahtua juuri tähän metroon, vaikka kuski kuuluttaa, että seuraava tulee perässä suunnilleen minuutin kuluttua.
17.40 metro on edennyt jo suunnilleen Rastilaan asti. Rastilan ja Vuosaaren välille pysähdytään vielä viideksi minuutiksi.
17.50 vihdoin yli tunnin mittainen metromatka on ohi ja vaatteetkin melkein kuivat, ehkä tämä tästä.
17.51 yllättäen bussikin on aikataulussa ja kymmenisen minuuttia myöhemmin olen vihdoin kotona.
Miksiköhän minä tämänkin kirjoitin, en tiedä. Tulipa ainakin tutustuttua perusteellisesti upeisiin, uusiin metrovaunuihin....