Ruotsalaisten lasi on puoliksi täynnä, suomalaisten puoliksi tyhjä

[SamSal]

Juu, ja vuonna 1972 Vasala ja Virén napsivat kaksi olympiakultaa saman tunnin sisään, mikä onkin melkoinen täräys.

Talvikisoissa Sarajevossa on tullut viisi mitalia samana päivänä: Hämäläinen kultaa vitoselta, normaalimäestä hopea Nykäselle ja pronssia Puikkoselle. Näiden lisäksi yhdistetystä hopeaa Karjalaiselle ja pronssia Jukka Ylipullille.

Että osattiin ennenkin ja osataan nyt ja osataan Ruotsissakin.

Muistelinkin että Sarajevossa oli jonkinlainen Jackpot päivä, mutta 2000-luku on rämmitty niin syvällä, että tälläinen päivä ei ollut oikein haaveissakaan. Karkkia tuli niin että vieläkin naurattaa. Mikäli Leijonat ei voita kultaa niin sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä ei tarvitse edes äänestystä järjestää. Noille radioselostajillekin pitäisi joku palkinto antaa.

 

[Ostoskassi]

Muistelinkin että Sarajevossa oli jonkinlainen Jackpot päivä, mutta 2000-luku on rämmitty niin syvällä, että tälläinen päivä ei ollut oikein haaveissakaan. Karkkia tuli niin että vieläkin naurattaa. Mikäli Leijonat ei voita kultaa niin sykähdyttävimmästä urheiluhetkestä ei tarvitse edes äänestystä järjestää. Noille radioselostajillekin pitäisi joku palkinto antaa.

Noh noh, kyllä aika sykähdyttävä oli myös Ristolaisen jatkoajalla tekemä kolmas nousu Ruotsin maalille. Kyllä itselleni ainakin vaikea pala purtavaksi. Olympiakulta (hiihdossa) vai nuorten maailmanmestaruus, ja mikä tarina se olikaan. Ei Barkovia, ei Määttää ja Ruotsin valmiit kultajuhlat. En ainakaan itse osaa sanoa kumpi sykähdytti enemmän. Leijonat toki voivat vielä putsata pöydän olympiakullalla.

 

[Roger Moore]

Muistelinkin että Sarajevossa oli jonkinlainen Jackpot päivä, mutta 2000-luku on rämmitty niin syvällä, että tälläinen päivä ei ollut oikein haaveissakaan.

No tulihan meille vuonna 2002 Salt Lake Cityn kisoissa yhdistetyn normaalikilpailussa peräti kaksoisvoitto, kun Samppa Lajunen vei kultaa ja hänen peesissään myös Jaakko Tallus kapusi hopealle. Siinä mielessä se kilpailu ainakin toi jonkinlaisen valonpilkahduksen suomalaiseen talviurheiluun, kun muistellaan että vuotta aiemmin lähes koko hiihtomaajoukkue oli kärähtänyt dopingista ja Salt Lake Cityyn jouduttiin lähettämään ties ketä piirikuntatason hiihtäjiä.

 

[MustatKortit]

Noh noh, kyllä aika sykähdyttävä oli myös Ristolaisen jatkoajalla tekemä kolmas nousu Ruotsin maalille. Kyllä itselleni ainakin vaikea pala purtavaksi. Olympiakulta (hiihdossa) vai nuorten maailmanmestaruus, ja mikä tarina se olikaan. Ei Barkovia, ei Määttää ja Ruotsin valmiit kultajuhlat. En ainakaan itse osaa sanoa kumpi sykähdytti enemmän. Leijonat toki voivat vielä putsata pöydän olympiakullalla.

No jaa, itse toki tuulettelin villisti Ristolaisen voittomaalia, mutta täältä "ääni" tuolle Jauhojärven maaliintulolle.

Kyse oli poikkeuksellisesta suomalaislopusta, myös sen takia, että kerrankin oli tuuria ja röyhkeyttä loppusuoran taistelussa.

Siis kelatkaa nyt, Suomen kisailijat kaatuivat ennen viimeistä kiristelyä. Suomi ei kaatunut. USKOTTEKO KOTONA?

Lisäisin vielä sen, että olympiakulta on aina olympiakulta. Ymmärrän sen, jos joku ei asiaa samalla lailla enää näin vuonna 2014 näe, mutta minä olen sen verran old school penkkiurheilijana, että olympiakulta on se kaikkein kovin juttu.

 

[Ostoskassi]

Kyse oli poikkeuksellisesta suomalaislopusta, myös sen takia, että kerrankin oli tuuria ja röyhkeyttä loppusuoran taistelussa.

Aika poikkeuksellinen oli myös U-20 turnauksen loppu. Eikös suomalaisten pitäisi olla niitä jotka tiukassa paikassa paskovat housuunsa?

Lisäisin vielä sen, että olympiakulta on aina olympiakulta. Ymmärrän sen, jos joku ei asiaa samalla lailla enää näin vuonna 2014 näe, mutta minä olen sen verran old school penkkiurheilijana, että olympiakulta on se kaikkein kovin juttu.

Olen myös old school penkkiurheilija, enkä usko että meidän näkökulmat eroavat niin paljoa kuitenkaan. Sykähdyttävin urheiluhetki -äänestys on siinä mielessä vähän härski äänestys, ettei äänestetä kovinta suoritusta vaan sitä henkilökohtaisesti sykähdyttävintä. Kuten sanoin niin en osaa päättää nyt suoralta kädeltä, että kumpi on mielestäni sykähdyttävämpi hetki.

Pirun hienoa on se, että toisin kuin muutamana edellisenä vuonna on tällä hetkellä vaihtoehtoja sykähdyttävämmäksi htekeksi jo muutama. Ja nyt mennään vasta helmikuuta. Vielä kori- ja lentopallomaajoukkueet pelailevat mm-kisoissaan myöhemmin tänä vuonna.

 

[MustatKortit]

... Vielä kori- ja lentopallomaajoukkueet pelailevat mm-kisoissaan myöhemmin tänä vuonna.

Jep, näistäkin voi tulla kovia kisailijoita tuohon äänestykseen.

Eipä silti, aika kovan tempun saavat nuo jengit tehdä, jos meinaavat kiekkokullan ja olympiakullan haastaa, etenkin kun lätkä ja yleisemminkin talviurheilu on niin kova sana Suomessa.

Millään yksittäisellä kovan maan voittamisella ei lento- tai koripallojengi voi näistä ohi kyllä mennä, koska kilpailevat vaihtoehdot ovat tosiaan Ruotsin voittaminen jatkoajalla altavastaajana Ruotsissa ja sitten se kaikista kirkkain, eli olympiakulta ja vieläpä miesten hiihdossa!

 

[SamSal]

Noh noh, kyllä aika sykähdyttävä oli myös Ristolaisen jatkoajalla tekemä kolmas nousu Ruotsin maalille. Kyllä itselleni ainakin vaikea pala purtavaksi. Olympiakulta (hiihdossa) vai nuorten maailmanmestaruus, ja mikä tarina se olikaan. Ei Barkovia, ei Määttää ja Ruotsin valmiit kultajuhlat. En ainakaan itse osaa sanoa kumpi sykähdytti enemmän. Leijonat toki voivat vielä putsata pöydän olympiakullalla.

Ei mitään pois Ristolaisen ja pikkuleijonien suorituksesta, mutta näin "vanhan liiton" miehenä olympialaisten kultamitali uran viimeisessä olympia startissa ottava ikuisena suunpieksijänä ja paskahousuna pidetty urheilija on minun kirjoissani sellainen suoritus että ei nuorten kulta vedä sille vertoja. Tosiaan hieno hetki sekin ja arvostan sen todella korkealle. Mutta kyllä toi eilinen vaan oli jotain uskomattoman hienoa.

No tulihan meille vuonna 2002 Salt Lake Cityn kisoissa yhdistetyn normaalikilpailussa peräti kaksoisvoitto, kun Samppa Lajunen vei kultaa ja hänen peesissään myös Jaakko Tallus kapusi hopealle. Siinä mielessä se kilpailu ainakin toi jonkinlaisen valonpilkahduksen suomalaiseen talviurheiluun, kun muistellaan että vuotta aiemmin lähes koko hiihtomaajoukkue oli kärähtänyt dopingista ja Salt Lake Cityyn jouduttiin lähettämään ties ketä piirikuntatason hiihtäjiä.

Hienoa tämäkin, mutta tällöin ei romahdus vielä näkynyt muussa kuin maastohiihdossa ja mitalia oli kuitenkin edellisistä kisoista tullut ihan kiitettävästi. Naganosta (2-4-6) Sydneystäkin vielä (2-1-1).

Sen jälkeen ei ollakkaan kultaa juhlittu kuin kerran ja sekin rumasti sanottuna vähän hälläväliä lajista, jota ei tule seurattua kuin kerran neljässä vuodessa, jos suomalainen on mukana. Tämä siis vaan oma tuntoni. Mitään hajua ei ole haulikkoammunnan tasosta tai arvostuksesta maailmalla. Laji-ihmisille ja Satulle hieno hetki. Itselle ei niin ikimuistoinen.

 

[MustatKortit]

Eilisen parisprintin voiton loppuratkaisu ja Jauhojärven hiihto on kerännyt luonnollisesti isoimman huomion. Ymmärrettävää, ottaen huomion tuon valtaisan dramatiikan loppusuoralla.

Mainitsenpa kuitenkin vielä kertaalleen myös sen, että tuo Niskasen kolmoslenkki oli kyllä ihan käsittämättömän kova suoritus. Kaikki maailman parhaat vetävät urku auki ja vieressä Iivo, joka ei sm-kisoissa mahtunut oman seuransa parisprintti-joukkueeseen..ja se on Iivo, joka silti jaksaa mukana.

 

[SamSal]

Itsekin tulee kokoajan puhuttua Jauhojärvestä ja luin tota seurantaketjua:

Nyt on Mustilla elämänsä tilaisuus. OTA SE KULTA NYT!! parempaa paikkaa ei tule

Tosiaan se Niskasen kolmas osuus mahdollisti sen että Musti sai sen elämänsä paikan. Etenkin kun alkuerässä Iivo väsyi hieman viimeisellä lenkillä ja joutui pikkaisen taipumaan. Nyt ei taipunut.

 

[Salama44]

Minkähän ottelun jälkeen Niclas Bäcström kärysi?

Eikö Ruotsi pitäisi nyt hylätä ja Suomi nostaa hopealle ja USA pronsiile kuten Stig Wetzellin tapauksessa?