Ei ollut leijonaa. Tassun jäljet oli painettu ruokalusikalla. Nuoren miehen kolttosia.
Näitä lusikalla tehtyjä jälkiä oli paljon jahdin ollessa kuumimmillaan, mikä johtikin siihen, että monet pitivät sitten kaikkia jälkiä lusikalla tehtyinä. Mutta osa jäljistä oli pitkällä pätkällä metsätiellä (uutisissakin tuo näytettiin), jolloin tuon humoristin olisi pitänyt osata tehdä jäljet niin, että leijonan askelluskin olisi ollut luonnollisen näköistä. En usko, että suurpetotutkijaa olisi tuolla onnistuttu hämäämään. Lusikka ei myöskään selitä noita näköhavaintoja, joista rajavartijoiden, Auvisen ja upseerioppilaan ovat luotettavimpia. Lusikan kanssa tuskin kukaan olisi mennyt sohimaan myöskään rajavyöhykkeelle, saatika rajalinjalle.