Re: Ainoat oikeat kentälliset
Ööh, ja Hakanenhan sitten sai sitä aikaa ja vastuuta, heti täytettyään 24, jolloin junnupelaajat tunnetusti on parhaimmillaan. Ässien ryssimistä lupauksista tulisi varmaan aika pitkä lista, mutta viimeisin jollain tavoin liigassa onnistunut (Ronttia lukuunottamatta) taitaa olla tuo Lukon aarrearkku, tähtisen markku. Kuinkas monta nuorten arvokisapeliä markulle aikanaan kertyi? Toisin sanoen siis aiemmat näytöt junnuista on aika köyköisiä perusteita, kun liigajoukkueen pelipaikkoja ryhdytään jakamaan. Peltonen ja Kiilholma ovat aina olleet ensisijassa pelillisesti kyvykkäitä kavereita ja hyvä niin. Ensin taidot sitten lihakset - on oikea kulkusuunta jo pelkästään voimaharjoittelussakin, jääkiekosta nyt puhumattakaan. Kumpikaan em. pelureista ei edusta näitä 'kuusitoistavuotiaana valmis sahamaan laitaansa edestakaisin seuraavat viisitoista vuotta' -tyyppejä, joita nykyisin tunnutaan arvostavan hiukan liikaa. He ovat saaneet kehittyä rauhassa ja hioa taitojaan sekä, Kiilholma hieman enemmän, viime vuonna myös tottua siihen kuinka nopeasti tilanteet liigassa tulevat vastaan. Jotenkin tuntuu, että Ässien menestyspaineet ovat taas nousussa, vaikka käytännössä siihen ei mitään syytä olisikaan ja nuoria tulisi edelleen tuoda vahvasti esiin. Pelataan pari kautta tasokasta jääkiekkoa niillä pelimerkeillä, mitä on, kasvatetaan nuoria, samalla, kun odotellaan messias-Marjamäkeä tulevaksi tuomaan kannun Poriin ennen lopullista läpilyöntiään NHL:ssä.
Itse antaisin siis ensi kaudella taas hieman enemmän luottoa omille kavereille. Kenties tähän tapaan:
1. Tuominen - Bergeron - Kivenmäki
2. Pöllänen - Fandul - Salonen
3. Korpisalo - Peltonen - Harjula
4. Kuusela - Kiilholma - Ketola
Sorokins - Shirrefs
Peltonen - Rontti
Törnvall - Glad
Tarkoitus olisi, että kaksi ekaa pakkiparia pelaa niin paljon kuin jaksaa ja kolmas loput, ellei sitten konstaapelille ole käyttöä muissa tehtävissä. Kolmessa ekassa ketjussa on periaatteessa jonkinlainen roolitus ja neljännessä ..heh.. yllätyspotentiaali. Jos Wessu, tai Virkkunen, jossain vaiheessa toimertuvat heitä saattaisi ajatella ensi sijassa Maven ja Korpin paikoille, varsinkin Maven suhteen voi olla odotettavissa jonkinlaista tason heilahtelua. Kolmas ja neljäs kenttä pelaavat päivän mukaan: millainen vastustaja ja millainen oma kunto.
Kaksi asiaa pomppaa silmille tätä listaa tarkastellessa: 1. Kuka hoitaa aloitukset? ja 2. Hyökkäyksen selvä fyysisyyden puute, jota on pakko kompensoida liikkeellä (siispä Harjula Korpparin kanssa ketjuun). Hyökkäyksen ainoat yli 185 senttiset ovat jatkoajan statistiikan mukaan Peltonen ja Ketola. Kummallakaan tuskin lihasmassa vielä riittää mihinkään fyysiseen dominointiin kaukalossa. Ykkösessä puolustusvastuu jää Tuomiselle, joka lienee koko pakan kykenevin haalarihommiin ja saattaa samalla saada maalitilinsäkin auki. Wesslinille ei paikkaa löydy myöskään kolmoseen, tai neloseen, sillä kaverin asenne nuoriin ketjukavereihin ei välttämättä olisi kaikkein kannustavin ja yhtään harjoituspeliä kun en ole nähnyt, voin myös suvereenisti todeta, ettei kaveri ole niissä mitään esittänyt.
Viestin lähetti Patamies
Ässien fanien ei kannata väkisin odottaa että joku oma porilainen nousisi tähdeksi antamalla iso ruutu joukkueessa. Esim. Hakasen Timo oli aikoinaan aivan eri luokan lupaus kuin kiilholma ja kumppanit.'
Ässien seuraava oma tähtipelaaja on 100 prosentin varmuudella Jesse Joensuu. Muutenkin 87-ikäluokasta tulee liigapelaajia, ei ennen sitä!
Ööh, ja Hakanenhan sitten sai sitä aikaa ja vastuuta, heti täytettyään 24, jolloin junnupelaajat tunnetusti on parhaimmillaan. Ässien ryssimistä lupauksista tulisi varmaan aika pitkä lista, mutta viimeisin jollain tavoin liigassa onnistunut (Ronttia lukuunottamatta) taitaa olla tuo Lukon aarrearkku, tähtisen markku. Kuinkas monta nuorten arvokisapeliä markulle aikanaan kertyi? Toisin sanoen siis aiemmat näytöt junnuista on aika köyköisiä perusteita, kun liigajoukkueen pelipaikkoja ryhdytään jakamaan. Peltonen ja Kiilholma ovat aina olleet ensisijassa pelillisesti kyvykkäitä kavereita ja hyvä niin. Ensin taidot sitten lihakset - on oikea kulkusuunta jo pelkästään voimaharjoittelussakin, jääkiekosta nyt puhumattakaan. Kumpikaan em. pelureista ei edusta näitä 'kuusitoistavuotiaana valmis sahamaan laitaansa edestakaisin seuraavat viisitoista vuotta' -tyyppejä, joita nykyisin tunnutaan arvostavan hiukan liikaa. He ovat saaneet kehittyä rauhassa ja hioa taitojaan sekä, Kiilholma hieman enemmän, viime vuonna myös tottua siihen kuinka nopeasti tilanteet liigassa tulevat vastaan. Jotenkin tuntuu, että Ässien menestyspaineet ovat taas nousussa, vaikka käytännössä siihen ei mitään syytä olisikaan ja nuoria tulisi edelleen tuoda vahvasti esiin. Pelataan pari kautta tasokasta jääkiekkoa niillä pelimerkeillä, mitä on, kasvatetaan nuoria, samalla, kun odotellaan messias-Marjamäkeä tulevaksi tuomaan kannun Poriin ennen lopullista läpilyöntiään NHL:ssä.
Itse antaisin siis ensi kaudella taas hieman enemmän luottoa omille kavereille. Kenties tähän tapaan:
1. Tuominen - Bergeron - Kivenmäki
2. Pöllänen - Fandul - Salonen
3. Korpisalo - Peltonen - Harjula
4. Kuusela - Kiilholma - Ketola
Sorokins - Shirrefs
Peltonen - Rontti
Törnvall - Glad
Tarkoitus olisi, että kaksi ekaa pakkiparia pelaa niin paljon kuin jaksaa ja kolmas loput, ellei sitten konstaapelille ole käyttöä muissa tehtävissä. Kolmessa ekassa ketjussa on periaatteessa jonkinlainen roolitus ja neljännessä ..heh.. yllätyspotentiaali. Jos Wessu, tai Virkkunen, jossain vaiheessa toimertuvat heitä saattaisi ajatella ensi sijassa Maven ja Korpin paikoille, varsinkin Maven suhteen voi olla odotettavissa jonkinlaista tason heilahtelua. Kolmas ja neljäs kenttä pelaavat päivän mukaan: millainen vastustaja ja millainen oma kunto.
Kaksi asiaa pomppaa silmille tätä listaa tarkastellessa: 1. Kuka hoitaa aloitukset? ja 2. Hyökkäyksen selvä fyysisyyden puute, jota on pakko kompensoida liikkeellä (siispä Harjula Korpparin kanssa ketjuun). Hyökkäyksen ainoat yli 185 senttiset ovat jatkoajan statistiikan mukaan Peltonen ja Ketola. Kummallakaan tuskin lihasmassa vielä riittää mihinkään fyysiseen dominointiin kaukalossa. Ykkösessä puolustusvastuu jää Tuomiselle, joka lienee koko pakan kykenevin haalarihommiin ja saattaa samalla saada maalitilinsäkin auki. Wesslinille ei paikkaa löydy myöskään kolmoseen, tai neloseen, sillä kaverin asenne nuoriin ketjukavereihin ei välttämättä olisi kaikkein kannustavin ja yhtään harjoituspeliä kun en ole nähnyt, voin myös suvereenisti todeta, ettei kaveri ole niissä mitään esittänyt.