Heti pelin alussa kävi selväksi, kuka peliä vie. Eilen Roki oli alussa sähäkkä ja voitti kamppailuja, mutta tänään ei saatu mitään aikaiseksi. Osin tämä johtui TuTon hyvästä esityksestä ja miehekkäästä puolustuksesta, mutta myös meidän miesten koheltamisesta. Kiekko vei katsetta liikaa, kuten junnupeleissä konsanaan. Täytyisi nähdä kiekon lisäksi se oma äijä. Lisäksi tuntui, että ei päästy luistelulla kiekkoon ja mieheen tänään kiinni. Ja jos päästiin, oli apu aina myöhässä, kuten oli myös hyökkäyksissä.
Positiivista on se, että nyt tuli treeniä alivoimapeliin ja oman pään puolustamiseen. Toki myös valmentaja saa tällaisista peleistä huomattavasti enemmän ammennettavaa, kuin rökälevoitoista. Kyllä se vielä paremmaksi muuttuu, mutta voipi mennä kuukausia ja se on sitä myöten hei-hei, pleijarit.