Jääkiekko on aikalailla muuttunut ajoista, missä sinisellä on aikaa virittää jäätävällä heijarilla lämäriä. Todennäköisesti maaliin mentävä tie on puolustavan pelaajien toimesta blokattu, taikka vastaavasti hyökkäävä pelaaja yksinkertaisesti pelataan pois lyöntilaukaus mahdollisuudesta. Toki on olemassa poikkeuksia juurikin Kasken sekä vaikka Ovechkinin ja Laineen muodossa, mutta nämä pelaajat osaavat peliä lukea tavalla, jotta sen yhden paikan saavat. Kahden jälkimmäisen laukauskin taitaa olla maailman parhaita, joten luonnollista niitä on hyödyntää koska näiden pelaajien ase se selvästi on. Kuitenkin pelitempo on nykyään niin nopeaa, että se rannelaukaus on melkeinpä tärkeämpää, mitä hirmuinen lämäri. Aika on aina kortilla ja selkeää paikkaa laukoa varmasti kiekko kohti maalia on rajoitettua, minkä Raumalaisetkin varmaan huomasivat Niskalan muodossa kuluneella kaudella, sekä miksei aikaisemminkin. Maalivahditkin ovat nykyaikana niin hyviä, että poikkeuksetta ottavat kiekon kiinni ilman maskia, ellei siellä nyt tosiaan ole Lainetta laukomassa, jolla on poikkeuksellinen lahja iskeä kiekko reppuun ilman maskia, ranteella.