Reggae

  • 13 808
  • 58

redcat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, SAFC, Denver Broncos, LA Kings, TB Rays
Vietiketjun linkkien innoittamana lähdin etsiskelemään jotain mielenkiintoista ja mutkan ja kulman takaa löytyi ruotsalainen artisti, josta en ole koskaan edes kuullutkaan. Lattarivaikutteinen reggaepoljento, joka toimii erittäin hyvin. Itselläni jäi päähän soimaan...

Timbuktu - Karmakontot
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuohon Puppa J:hen voisi kyllä tutustua. Taisi ihan hyvin toimia se biisi jonkun youtube-linkin takana, mikä tänne laitettiin. Olen jotenkin tuota suomireggaeta hiukan vierastellut, mutta ehkei se ihan toivoton genre olekaan. Pitää ottaa ennakkoluuloton asenne.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Pitää ottaa ennakkoluuloton asenne.

Juuri näin. Ei suomireggae tietenkään kaikkien musiikkia ole, mutta ne jotka siitä nauttivat, nauttivat ns. koko rahan edestä. Tuo Puppa J:n biisi josta mainitsit oli varmaankin Huolii, jonka voi bongata myös äijän myspacesta. Eivätkä nuo muutkaan biisit tuolla huonoja ole. Olen edelleen sitä mieltä, että Puppa J:n Oi Aikoja! on parasta, mitä suomalaisen reggaen osastolla on vuosiin ilmestynyt. Jos fi-reggaehen haluaa tutustua, on tämä juuri oikea levy siihen.
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Raappanan ainutlaatuisen äänenkäytön sekä hyvien sanoitusten takia pidän "Päivä on nuori" -albumia henkilökohtaisesti parhaana suomalaisena reggae-levynä.

Ymmärrän tämänkin, mutta itse pidän kuitenkin Soul Captain Bandin Jokaiselle Tulta -levyä parhaana suomalaisena reggae-levynä. Tosin tuohon voi vaikuttaa se, että levy on melko roots -henkinen ja niin ollen sopii minulle hyvin. Ja tuo on myös SE levy, jonka kautta oma epäluuloisuuteni suomalaista reggaeta kohtaan hävisi taivaan tuuliin.

Nestorin tulkitsema Vuorilla on maa rokkaa ainakin täysillä.

Näin tekee. Vanhalta Ghettoblaster Sound Vol 1- levyltä löytyvä Nestorin Lalli -niminen biisi on erittäin hieno osoitus siitä, että hyvää rytmimusiikkia on Suomessa tehty jo kauan, liian harva vaan löytää nämä levyt.
 

odwaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kepa ja Pena
Vietiketjun linkkien innoittamana lähdin etsiskelemään jotain mielenkiintoista ja mutkan ja kulman takaa löytyi ruotsalainen artisti, josta en ole koskaan edes kuullutkaan. Lattarivaikutteinen reggaepoljento, joka toimii erittäin hyvin. Itselläni jäi päähän soimaan...

Timbuktu - Karmakontot
Juu, Timbuktulla on kyllä hyvää kamaa, mutta itse laskisin enemmänkin hiphopiksi kuin reggaeksi, toki selkeitä vaikutteita on. Alla vill till himmelen -levyn kautta tutustuin mieheen, ja varsinkin nimibiisi on huikea (itse biisi alkaa puolentoista minuutin paikkeilla). Viimeisin levy vaan ei oikein maistunut. Mutta Last.fm:n ansiosta löysin aikanani ruotsalaisen reggaepumpun, jossa Timbuktu on ilmeisesti jonkinlainen semijäsen tai vakiovierailija, eli Helt Off. Ihan kunnon roots-meininkiä. Pari levyä olen hommannut, ja siellä on tosi kovaa kamaa joukossa, esim Babylonsjukan, Ont om pengar sekä Det brinner i Paris.

Näissä vaan se huono puoli, että tuosta vahvasta eteläruotsista on melko mahdoton saada selvää, varsinkaan näillä ruotsintaidoilla. Toisaalta samahan se on tuon patois'n kanssa.

Ja mitä tulee tuohon "paras suomalainen reggaelevy" -keskusteluun niin Raappana on ihan kärkipäässä toki ja Puppakin sinne on nousemassa. Haluan kuitenkin jällen kerran mainita Pelle Miljoonan Todistaja-levyn, joka on ihan oikeasti helvetin hyvä levy. Ei varmasti paras, mutta kuitenkin.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuli tuo Puppa J:n Oi aikoja! kuunneltua, kun vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Täytyy vaan sanoa, ettei ole ihan meikäläisen juttu. Mukana on sinänsä ihan hienoja melodioita ja taustoja, mutta kokonaisuus ei säväytä oikein yhtään. Jotenkin tuo laulu menee ihan liikaa jonnekin suomiräpin suuntaan usein ja rupeaa sitä kautta ottamaan päähän. Sellaista mesoamista joka ei oikein tunnu kovinkaan luontevalta ja aidolta ja sanoma ei myöskään tahdo aueta.

Eli ainakaan tämä albumi ei oikein vala uskoa suomireggaen suhteen, mutta makuasioitahan nämä vaan on. Monelle juttu toimii mitä parhaiten.

On seassa jokunen biisi joissa on ainesta ja joita voisi ehkä joskus uudelleenkin kuunnella ja nämä ovat Noitatyylei, Herra vartija, Lähiörakkaus ja Huolii, jonka kautta heräsi kiinnostus alunperinkin.
 
Viimeksi muokattu:

JypFabu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp
. Jotenkin tuo laulu menee ihan liikaa jonnekin suomiräpin suuntaan usein ja rupeaa sitä kautta ottamaan päähän. Sellaista mesoamista joka ei oikein tunnu kovinkaan luontevalta ja aidolta ja sanoma ei myöskään tahdo aueta.

Eli ainakaan tämä albumi ei oikein vala uskoa suomireggaen suhteen, mutta makuasioitahan nämä vaan on. Monelle juttu toimii mitä parhaiten.

No, tuollaisen popparireggaen suhde reggaeen on lähinnä viitteellinen ja ilmiö on kyllä aikalailla maailmanlaajuinen, toisaalta on luonnollista, että kaupallista musiikkia tehdään ajatellen kohderyhmiä, joissa on volyymia ja sitä kautta mahdollista tiliä, rytmit ja ideat on sallittua vohkia niiltä establismentille kelpaamattomilta nasiireilta ja höystää ne aina niin syvällisillä girl meets boy lyriikoilla.

On alkajalle aika hankalaa löytää tuosta rahat pois rämeestä sitä concious tuotantoo, vaikka sitäkin on olemassa ja suomireggaesta ehkä vieläkin vaikeempi. Kyse on marginaaleissa toimijoiden puuhastelusta, eikä esiin pääse koskaan kuin se kaupallinen potentiaali, jota toisaalta rahaa keräävät tahot perustelee sanoman levittämisellä ja rastan tunnetuksi tekemisellä tai rahat pois babylon systemiltä ja rootsväki pitää sitä rip offina. Musiikillisempi ja mielenkiintoisempi tavara pitää kaivella esiin kissojen ja koirien kanssa, koska rasta ei ole poliittisesti ja kaupallisesti korrekti minkään toimijaryhmän vinkkelistä.

Eli jos asia kiinnostaa, se edellyttää jonkinlaista salapoliisintyötä ja perehtymistä näihin eri alaryhmiin: nyabinghit, twelwe tribes, jne. ja heidän lähestymistapoihinsa ja ilmaisukulttuuriinsa.

Koomista kyllä, kaikkivoipa netti ei ole kovinkaan kaksinen perehtymisväylä tähän ilmiöön, malliksi voi käydä kurkkaamassa wikistä kokolailla aneemista suomi reggae osioo, voisi kuvitella sen perusteella, että kulttuuria on täällä ollut vain vähän aikaa, tai se on kovin ohutta.

Netin tarjoamat alan radioasematkaan ei kyllä meikäläistä juuri ole sävähdyttäneet, suurin soittaa rahat pois diibadaabaa muutamilla rastakliseillä höystettyinä.

Saatan vaikuttaa tiukkapipolta näillä kommenteillani, mutta kun on nuilla vesillä tullut sukelleltua jo jonkun aikaa, on merkille pannut, että se musiikillisesti paras tavara löytyy siitä sisällöllisesti tykimmästä tavarasta ja jos hilipatipippaata haluaa, löytyy ska'sta ja bluebeatista paremmin sinne osastolle sopivaa tavaraa.

Yksi syy, miksi netti ei kovin toimiva media ole tämän asian kannalta, saattaa olla siinä, että se fundamenttiosasto ei juuri mistään interneteistä ja muusta babylonin haaskiosta ole kovinkaan kiinnostunut, eli on harvinaista törmätä nörttirastaan, yhtä harvinaista, kuin törmätä rastapankinjohtajaan, edes sivukonttorin.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
Sain eräältä lehtialalla työskentelevältä ihmiseltä sähköpostiini tähän liittämäni viestin. Hän vannotti pitämään sen salassa, mutta koska me kaikki täällä ollaan asialle vihkiytyneitä ja kavereita keskenämme, niin julkaisen sen:

Rastafarismin kaanon uusiksi - Haile Selassie suomalainen?

Sain taannoin käsiini Leedsin yliopiston poliittisen historian tiedekunnan tutkimuksen, jossa aukottomasti todistettiin Etiopian edesmenneen keisarin Haile Selassien (1892-1958) olevan suomalaista sukujuurta. Tiedän, te ette ole kyseisestä tutkimuksesta kuulleetkaan, mutta ajatelkaas nyt. Jamaikan suurin vientituote on reggae. Reggae lepää rastafarien varassa, ja rastafarit palvovat Etiopian kuningasta Jumalana. Mitä siitä tulisi, kun rastat eivät enää kykenisi kaipaamaan alkukotiin Afrikkaan, vaan joutuisivat kaihoamaan kohti Pohjois-Karjalaa? Koko saari menisi konkurssiin. Siksi, juuri siksi Leedsin yliopisto on ollut asian suhteen hyvin vaitonainen.

Haile Selassien alkuperäinen nimi on Ras Tafari Makonnen, ja jo tuon olisi pitänyt kilistää suomalaisia kelloja ajat sitten. Totuus nimittäin on, että Makonnen-nimi on kuin onkin alkujaan Makkonen. Hänen Keisarillinen Korkeutensa on Tuupovaarasta kotoisin olevan entisen kirvesmiehen, sittemmin uskonnollisen herätyksen saaneen ja Afrikkaan lähetystyöhön lähteneen Jooseppi Makkosen poika. Tämä asia piti aikoinaan luonnollisesti salata, joten nimeä muutettiin hiukkasen afrikkalaisten hämäämiseksi. Vuosikymmenien ajan totuus pysyikin hämärän peitossa, kunnes uuttera tutkija Benjamin L. Hoax sai kuuden vuoden sinnikkään työn päätteeksi selvitettyä asiain todellisen tilan.

Tuupovaaran Öllölän kylässä asusteleva ikäneito Lyyti Makkonen, 76, yllättyi kuultuaan olevansa Etiopian edesmenneen kuninkaan serkun tytär. Neiti Makkosen isä, Pentti, oli Jooseppi Makkosen veljen Kaalepin poika. Lyyti-neiti muistaa hämärästi suvun kokoontumisissa kerrotut tarinat Joose-sedästä, joka lähti murjaanien maille, mutta ei osaa sanoa tarkemmin kuinka paljon Joosepin tekemisistä Afrikassa oli oikeasti sukulaisten tiedossa, ja minkä verran oli väritettyä tahi jopa keksittyä huhupuhetta. Vanhuusiälle tekemiään suunnitelmia Lyyti Makkonen ei kuitenkaan aio uuden tiedonkaan valossa muuttaa, joten Afrikan matkaa ei ole odotettavissa. "Mihinkä mie tiältä, kun on tuo kissaki josta pittää huolehttii", neiti Makkonen kommentoi.


- Erikoistoimittaja Ilpo Purilainen, Tuupovaaran Kaiku
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös