Pelisilmälle vastauksia:
1) Onko juoni kuinka pitkä? Verrattuna esim. GTA-peleihin?
Edellispäivänä pelin läpäisin ja aikaa oli kulunut noin 28 tuntia. Loppuvaiheessa en enää kooheltanut hirveästi, vaan aika suoraviivaisesti painoin juonitehtäviä läpi.
RDR:ssä on hieman enemmän juonitehtäviä kuin Gay Tonyssa ja Lost and Damnedissä yhteensä, mutta noin 1/4 vähemmän kuin GTA IV:ssa. Mielestäni RDR on juuri oikeanmittainen, ja kun parikymmentä strangeria, random-eventsit, aarteen-, eläinten ja kukkienmetsästykset lasketaan mukaan niin mielekästä tekemistä on enemmän kuin GTA IV:ssa.
2) Häiritseekö edellä mainitut bugit? Onko niitä ns. liikaa?
Tosiaan itselläni on liki 30 tuntia peliä takana, ja kerran olen tippunut suuren kivenlohkareen sisään. Pääsin sieltä myös heti pois. Ei ole haitaksi.
Enemmän grafiikkabugeja tulee ehkä nettipelissä vastaan.
3) Vaikeusaste? Pelaako peliä kuolematta eteenpäin vai kuinka realistiseksi peli on tehty?
Tuntui helpommalta kuin GTA, tähän vaikuttaa eniten se että vahingot saa parannettua välittömästi hetken suojassa kykkimällä. On myös itsestä kiinni kuinka helpoksi pelin tekee. Jos käyttää suojassa parantelun lisäksi medicineä ja nostaa dead eye -mittarin kaupasta ostetuilla hyödykkeillä, niin eteneminen on helppoa. Jos taas näitä ei käytä, korjailee kuolo varmasti useammin.
4) Onko ohjaaminen/ampuminen kankeaa?
Ukkoa ohjataan samanlaisesti kuin GTA:ssa. Sama logiikka hevosessa. Ratsastus on hyvin toteutettu, kävely ja juoksu tutun kulmikasta. Ampuminen muistaakseni samanlaista kuin GTA:ssa (pelaan expert-tähtäimellä). Suojaanmenologiikka välillä takkuaa, kun hahmo valitsee pöyreästä kivestä juuri sen kulman, että on kylki suoraan vihulaisiin päin.
5) Äänimaailmasta ei ole tainnut kukaan vielä kertoa, joten onko taustalla ainoastaan pelkkää hyräilyä vai onko mestarilliset musiikit?
Mielestäni musiikkipuoli on lähellä täydellistä. Huikea tunnelmanluoja, eikä ehtinyt 30 tunnin aikana missään kohdassa edes ärsyttää, kun ovat lähinnä vain instrumentaaleja mukaan valinneet. Tunnelmapalat ovat pääasiassa sen verran geneerisiä, että on vaikea tunnistaa mistä biisi alkaa ja mihin se loppuu. Meksikon puolella musiikki taas vaihtuu paikallista väriä tunnelmoivaksi.
Loppua kohden muutamiin paikkoihin oli heitetty jopa spesiaalibiisejä. Yksi kohta nousi juuri sen vuoksi ehkä pelihistoriani tunnelmallisemmaksi hetkeksi.
Mutta hyvin paljon mielipidekysymys. Näitä voi kuunnella itse YouTubesta. Tässä yksi esimerkki:
El Club de los Cuerpos