El Clásico
Kuten me kaikki tiedämme, tulevana sunnuntaina pelataan kauden toinen ja samalla myös viimeinen liigaklassikko jumalaisen seksikkään Real Madridin ja tuikitavallisen nörtin näköisen FC Barcelonan välillä. Asia on nyt sillä lailla, että kuninkaallinen Madrid on hinannut itsensä viiden pisteen takamatkalta kolme pistettä Atléticon ja neljä pistettä Barcan edelle. Suoritus on varsin kova, sillä alkukaudesta näytti jo siltä, että Madrid on menettänyt mestaruusmahdollisuutensa opetellessaan Carlo Ancelottin pelitavalle. Jostain syystä homma yhtäkkiä loksahti kohdalleen ja pahimmat kilpakumppanit alkoivat kompuroida, niin lopputulos on tässä.
Sunnuntaina on sitten todella hyvä mahdollisuus pullautta Barca lopullisesti ulos mestaruustaistelusta tämän kauden osalta. Seitsemän pisteen takaa he eivät enää nouse peliin mukaan, kun sarjaa on jäljellä el Clásicon jälkeen yhdeksän kierrosta. Tasapelillä ero säilyy neljässä pisteessä, kaukana Barca on sittenkin, mutta siinä tapauksessa Atlético tulee todennäköisesti ihan kantaan kiinni voittamalla oman ottelunsa. Tappio puolestaan on mahdollisuus, mitä ei tässä viestissä huomioida, mutta se tarkoittaisi, että Barca olisi pisteen päässä ja Atlético pahimmillaan tasapisteillä sarjan kärjessä. Voitto tästä ottelusta, niin vedän kättä lippaan, onhan siellä sarjan päätöskierroksella vielä Camp Noulla katalonialaisten ja Ticon välinen kohtaaminenkin, missä ainakin toinen menettää pisteitä.
Tämä on merkityksellisissä otteluissa klassikko numero 226. 225 ottelua on jo pelattu ja voitot Madridille 90-87, Scissors ainakin osaa laskea allekkain, että tasapelejä on 48 (Lampinen käytti laskinta). Bernabeulla on ollut häpeällisen tiukkaa, voitot el Realille vain 62-61 ja 25 tasapeliä. Toivotaan kuitenkin, että Bernabeun jumalainen nurmi sokaisee tällä kertaa katalonialaiset ja valkoinen surma vyöryy joka suunnasta kohti Victor Valdésin vartioimaa Barca-maalia. Herrat Cristiano Ronaldo ja Leo Messi ovat olleet niin hurjassa iskussa taas kerran tässä viime aikoina, että ihmettelen mikäli molemmat jäävät maaleitta. Olennaista on se, että Ronaldo tekee enemmän maaleja kuin Messi ja saa samalla taustatukea joukkueen muilta isoilta pyssyiltä. Gareth Balen on näytettävä, että vaikka hänen hankintanhintansa oli edullisempi kuin Neymarin, hän on silti parempi pelaaja.
Barcelonan kova vyörytys Osasunaa vastaan oli sellaista, mitä ei olisi halunnut juuri tähän kohtaan, mutta oletan Real Madridin tarjoavan Osasunaa kovemman haasteen. El Realin esitys Malagan vieraana jätti paljon toivomisen varaa, mutta Schalkea vastaan homma näytti jo paremmalta, toivon mukaan joukkue on viritetty iskuun sunnuntaiksi. Ja miksi ei olisi, edessä on kauden toistaiseksi tärkein yksittäinen ottelu. Barcalla on sen verran enemmän paineita, että he eivät voi tuossa ottelussa voittaa mestaruutta, mutta voivat hävitä sen. Toivon mukaan Madrid pelaa vapautuneesti, mutta samalla voitontahtoisesti ja ottaa kuskin paikan heti alusta lähtien. Barcelona varmasti pitää pallo enemmän, mutta kun kotijoukkueella on Ronaldon ja Balen kaltaiset vastahyökkäyspelaajat, niin paikkoja aukeaa väkisinkin myös valkopaidoille.
Real Madridin keskikenttä on löytänyt muotonsa Sami Khediran loukkaantumisen jälkeen, kun Xabi Alonso on saanut rinnalleen Jaasinin lempisoturi Luca Mordorin ja maailman söpöimmän argentiinalaisen rotan, Angel Di Marían. Kolmikosta jokainen osaa antaa sen ratkaisevan syötön eteenpäin, mutta samalla jokaiselta löytyy himoa ja kiimaa prässätä ja puolustaa omaa maalia. Tämä on erityisesti Di Maríassa sellainen puoli, jota en koskaan odottanut näkeväni, mutta niin vain mies on yksi Madridin parhaista "Selke-hyökkääjistä", vaikkei mikään futishyökkääjä olekaan. Te tiedätte, mitä minä tarkoitan. Jos ette tiedä, niin kysykää Lampiselta. Ronaldon ja Balen muodostaman laitaparin keskellä hääräävä hyökkääjä on vielä kysymysmerkki. Jesé ei hetkeen pelaa, Benzeman tilanteesta ei ole mitään tietoa ja Àlvaro Morata on erittäin iso kysymysmerkki.
Puolustus toimi alkuvuodesta kuin Antero Mertarannan lanseeraamaa entisen neidon ajatus. Muutamia maaleja on viime aikoina omiinkin uponnut, mutta pääasiassa ne ovat tulleet lähes täydellisillä vastustajan suorituksilla. Helppoja ei ole mennyt kuin Atlético-ottelussa uponnut toinen, mikä olisi kaikille muille kuin Diego Lopézille tarttunut räpylään. Schalken maali tiistaina oli ikävä, mutta mahdoton Ikerille, kun pallo otti kimmokkeen oman puolustajan jalasta muuttaen täysin suuntaansa toiseen kulmaan. Uskoisin, että kvartetti Marcelo - Ramos - Pepe - Carvajal aloittaa, vaikka Varanen ollessa täysin kunnossa voisin kuvitella näkeväni hänet Pepen parina topparina ja Ramosin oikeana laitapuolustajana. Makuasia sanoi pallejaan nuoleskeleva mäyräkoira. Maalilla tietysti Casillas (niin varmaan).
Eli: Diego Lopéz; Marcelo - Ramos - Pepe - Carvajal; Luka Modric - Xabi Alonso - Angel Di María; Ballon d'Or - Karim Benzema(?) - Gareth Bale.
iVamos! sanoi Sergio Ramos ja päälle otti hirvittävän tatsin, millä ratkaisi koko matsin. Uskotteko, että ihan itse keksin?