Kirkas valoilmiö suuntasi säteensä Ranen silmämunan nurkkaan, saaden otsan rypistymään ja poskilihaksen nykimään äkäisesti tunkeilijaa kohtaan. Mikä ***tti siinäkin oli, että aina se valo jostakin verhojen pienimmästä rakosestakin pääsi kiilumaan ja suoraan silmille? Valloittava jokakodin luomumieheksikin naapurin Maikin tituleeraama sankarimme alkoi virkoamaan hiljalleen lempisohvaltaan, jossa oli maannut vapun jälkeisten aiheuttaman syväunen horkassa tietämättä maailmanmenosta mitään. Jyskin alekuvastosta talvella ostettu keinonahkasohva oli totisesti saanut imettäväkseen venyvää ja kovettuvaa kuolaa, jota tämä armoitettu sohvaperuna on valuttanut litratolkulla horroksensa aikana.
Oivoi ja ohhoi...oi tätä elämää...
Karvainen, jäntevä talven mittaan kalpeaksikäynyt käsi heilahtahti kieltämättä kunnioitusta herättävän outokummun päältä silmien eteen suorittaen matkalla vaistonvaraisia raavintaliikkeitä leukapielissä. Tietoisuus alkoi viriämään hiljalleen ja vääjäämättä luomumiehen tajuntaan. Vasenta kylkeä kolotti kolmen viikon ettonet, sillä asento ei ollut juurikaan muuttunut siitä, kun vapun jälkeen asemiinsa Rane asettui.
Tais tulla otettua pikku nokoset?
Varovasti kurkistaen tuuheiden kulmakarvojensa alta Rane tarkkaili muuta ympäristöänsä. Katse osui ensimmäisenä kattolamppuun, josta roikkui ryttyinen Suomen maajoukkueen fanipaita, rinnukset värjäytyneinä sinappiin ja ketsuppiin. Seinällä oli jossakin jääkiekkolehdessä aiemmin julkaistu joukkuekuva, putkimihenteipillä kiinnitettynä -77 tapetoidun kukkaiskuvioseinän keskelle. Tikkataulun tikka napotti Aravirran silmien välissä. Vieressä oli Kärppien tämän kauden joukkuekuva. Toinen tikka...noh, sanotaanko niin, että Heikkilä oli kokenut saman kohtalon kuin virkaveljensä.
Ranen katse hakeutui vasemman käden puristamaan makkaranpätkään, joka on koristautunut harmaan homeen harsoilla. Hampaanjäljet ovat vielä näkyvissä toisessa reunassa. Hiukopalaa oli ilmeisesti tarvittu ennen nukahtamista. Pöydällä oli punainen maitopurkki, avonaisena ja mustia sormenjälkiä purkinkyljet täynnä. Rane kampesi itsensä ylös Jyskin Afrodite Elegance -sohvan syövereistä. Pakaroiden välistä karkasi nasakka pieru ja istuma-asento on saavutettu. Mojovat huokaukset ja haukotukset irtosivat samalla kun makkara kopsahti kertakäyttölautasen reunalle, vierähtäen tyhjän Tyrnävän pottuviinapullon viereen pöydän reunalle. Ukkinsa aikanaan jo opetti että kaikki äkkinäinen voi olla kohtalokasta. Niinpä kannattikin ottaa hetkinen hieman rauhallisemmin. Pulssikin tuntui naputtavan lievästi kiihtyneenä, olihan takana ylipäätänsä ensimmäinen lihaksiston suorittama liikesarja sitten aikohin...
Kusihätä... Rane veivasi itsensä ylös sohvanpohjalta ja suuntasi vessaan. Eteisessä oli parin neliön röykkiö lehtiä ja pari muovipussia täynnä tyhjiä pulloja. Valokatkaisin napsahti vessassa, mutta mitään ei tapahtunut.
No voi jumalauta...sehän on palanu
Eteisen lamppu loi valoa vessaan, kun Rane alkoi laskettamaan ponnekkaalla kaarella kohti Arabialaisen pohjaa. Olisittepa nähneet sen ilmeen, mikä syntyi miehen kasvoille kun helpottava lämmin aalto nousi varpaista asti ylöspäin läpi koko kropan. Lorotus kaikui kaakeliseinistä kuultaen todennäköisesti koko porraskäytävään.
Rappuun ei nimittäin ollut enää kuin ulko-ovi, koska sisempi ovi oli turhaa tiellä menevän miehen kulkua haitaten. Ilmaisjakelu piti myös huolen siitä, että kahden oven väli saattoi pidempien reissujen aikana kehittää lattiasta kattoon asti ulottuvan tiiviin ovien väliin muodostuvan lehtiseinämän. Reissuilta palaaminen oli suorastaan vaarallista, ellei ulko-ovea avannut varovaisesti toisella kädellä kurottaen tukemaan tätä lehtiseinämää. Sisäoven avaaminen olikin jo suoritus, kun kättä survoi lehtien välistä hamuilemaan oven kahvaa. Senpätakia ovi oli kannettu Jaskan kanssa yläkerran verkkokellariin.
Toimitus päättyi neljän ja puolenminuutin kuluttua toiseen nasakkaan ääneen ja normaaleihin jälkiravistuksiin. Tälläkertaa myös käsienpesuun.
Huh huh, oliskohan mitään syötävää?
Nälkähän se oli hirmuinen ja vatsa sähköttikin kiihkeästi yläkerran hermokeskukselle, että täytettä olisi saatava hetimiten. Rane nuuhkaisi pöydällä olevaa maitopurkkia ja meinasi yrjötä samantien. Oli meinaan hapanta! Päiväys oli vapunpäivänä mennyt umpeen, samoin purkin pohja. Askel suuntautui kohti keittokomeroa jalkojen rapistessa harmaan muovimaton ja parin murusen asiosta. Imuri oli pyörähtänyt viimeksi helmikuussa niillä lattioilla.
--- JATKUU ---
Oivoi ja ohhoi...oi tätä elämää...
Karvainen, jäntevä talven mittaan kalpeaksikäynyt käsi heilahtahti kieltämättä kunnioitusta herättävän outokummun päältä silmien eteen suorittaen matkalla vaistonvaraisia raavintaliikkeitä leukapielissä. Tietoisuus alkoi viriämään hiljalleen ja vääjäämättä luomumiehen tajuntaan. Vasenta kylkeä kolotti kolmen viikon ettonet, sillä asento ei ollut juurikaan muuttunut siitä, kun vapun jälkeen asemiinsa Rane asettui.
Tais tulla otettua pikku nokoset?
Varovasti kurkistaen tuuheiden kulmakarvojensa alta Rane tarkkaili muuta ympäristöänsä. Katse osui ensimmäisenä kattolamppuun, josta roikkui ryttyinen Suomen maajoukkueen fanipaita, rinnukset värjäytyneinä sinappiin ja ketsuppiin. Seinällä oli jossakin jääkiekkolehdessä aiemmin julkaistu joukkuekuva, putkimihenteipillä kiinnitettynä -77 tapetoidun kukkaiskuvioseinän keskelle. Tikkataulun tikka napotti Aravirran silmien välissä. Vieressä oli Kärppien tämän kauden joukkuekuva. Toinen tikka...noh, sanotaanko niin, että Heikkilä oli kokenut saman kohtalon kuin virkaveljensä.
Ranen katse hakeutui vasemman käden puristamaan makkaranpätkään, joka on koristautunut harmaan homeen harsoilla. Hampaanjäljet ovat vielä näkyvissä toisessa reunassa. Hiukopalaa oli ilmeisesti tarvittu ennen nukahtamista. Pöydällä oli punainen maitopurkki, avonaisena ja mustia sormenjälkiä purkinkyljet täynnä. Rane kampesi itsensä ylös Jyskin Afrodite Elegance -sohvan syövereistä. Pakaroiden välistä karkasi nasakka pieru ja istuma-asento on saavutettu. Mojovat huokaukset ja haukotukset irtosivat samalla kun makkara kopsahti kertakäyttölautasen reunalle, vierähtäen tyhjän Tyrnävän pottuviinapullon viereen pöydän reunalle. Ukkinsa aikanaan jo opetti että kaikki äkkinäinen voi olla kohtalokasta. Niinpä kannattikin ottaa hetkinen hieman rauhallisemmin. Pulssikin tuntui naputtavan lievästi kiihtyneenä, olihan takana ylipäätänsä ensimmäinen lihaksiston suorittama liikesarja sitten aikohin...
Kusihätä... Rane veivasi itsensä ylös sohvanpohjalta ja suuntasi vessaan. Eteisessä oli parin neliön röykkiö lehtiä ja pari muovipussia täynnä tyhjiä pulloja. Valokatkaisin napsahti vessassa, mutta mitään ei tapahtunut.
No voi jumalauta...sehän on palanu
Eteisen lamppu loi valoa vessaan, kun Rane alkoi laskettamaan ponnekkaalla kaarella kohti Arabialaisen pohjaa. Olisittepa nähneet sen ilmeen, mikä syntyi miehen kasvoille kun helpottava lämmin aalto nousi varpaista asti ylöspäin läpi koko kropan. Lorotus kaikui kaakeliseinistä kuultaen todennäköisesti koko porraskäytävään.
Rappuun ei nimittäin ollut enää kuin ulko-ovi, koska sisempi ovi oli turhaa tiellä menevän miehen kulkua haitaten. Ilmaisjakelu piti myös huolen siitä, että kahden oven väli saattoi pidempien reissujen aikana kehittää lattiasta kattoon asti ulottuvan tiiviin ovien väliin muodostuvan lehtiseinämän. Reissuilta palaaminen oli suorastaan vaarallista, ellei ulko-ovea avannut varovaisesti toisella kädellä kurottaen tukemaan tätä lehtiseinämää. Sisäoven avaaminen olikin jo suoritus, kun kättä survoi lehtien välistä hamuilemaan oven kahvaa. Senpätakia ovi oli kannettu Jaskan kanssa yläkerran verkkokellariin.
Toimitus päättyi neljän ja puolenminuutin kuluttua toiseen nasakkaan ääneen ja normaaleihin jälkiravistuksiin. Tälläkertaa myös käsienpesuun.
Huh huh, oliskohan mitään syötävää?
Nälkähän se oli hirmuinen ja vatsa sähköttikin kiihkeästi yläkerran hermokeskukselle, että täytettä olisi saatava hetimiten. Rane nuuhkaisi pöydällä olevaa maitopurkkia ja meinasi yrjötä samantien. Oli meinaan hapanta! Päiväys oli vapunpäivänä mennyt umpeen, samoin purkin pohja. Askel suuntautui kohti keittokomeroa jalkojen rapistessa harmaan muovimaton ja parin murusen asiosta. Imuri oli pyörähtänyt viimeksi helmikuussa niillä lattioilla.
--- JATKUU ---