Viestin lähetti Predator
Miten juuri SINÄ olet kokenut rakastumisen? Miksi ihminen on näin kauheen vaikea elukka?
Rakkaus omiin vanhempiin, omiin lapsiin, sen lisäksi että rakastaa omaa naistaan/miestään, onkin sitten jo taas eri asia.
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.
Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi.
Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä; rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;
kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.
-------
Rakkaus on elämän tarkoitus.
Kerran makasin miehen vieressä sängyssä ja vaikka olimme aivan vierekkäin, niin kauhea ikävä pääsi iskemään.
Rakkaus on sitä, että jaksaa katsoa toista hänen vioistaan huolimatta, ei tahdo loukata tai pahoittaa toisen mieltä. Tahtoo huolehtia toisesta ja tahtoo että toinen huolehtii toisesta.
Rakkaus on kärsivällisyyttä sietää jotakuta (kaikkine ärsyttävine ominaisuuksineen) omassa asunnossasi kuukaudesta ja vuodesta toiseen (kunnes kuolema teidät erottaa).
Rakkaus on sitä kun on valmis tekemään toisen puolesta lähestulkoon mitä tahansa.
Rakkaus on sitä kun tuntee toisesta sellaisia pieniä yksityiskohtia mitä muut ei tiedä!
Jostakin kuulin määritelmän: "Se on rakkautta kun antaa henkensä toisen puolesta."
Ja lopuksi sanottakoon että
Rakkaus on pitkäkestoinen jännite.