Uuden hallin iänikuinen ongelma on raha. Kuka sen hallin maksaa? Ouluun on saanut ja saisi edelleen kuka tahansa rakentaa melkein mitä tahansa, kun vaan omistaa/hallitsee tontin ja on rahaa millä rakentaa.
Hallin omistaminen ei ole kannattavaa bisnestä ainakaan perinteisellä mallilla. Siksi yksityiset sijoittavat eivät halliprojekteihin lähde. Hjallis Harkimo yritti tätä hallibisnestä sekä Helsingissä, että Hampurissa, mutta totesi hänkin ettei kannata. Harkimo sentään taisi saada omansa juuri ja juuri pois kun myi Hartwallin venäläisille. Hampurin hallin taloushommista mulla ei ole hajuakaan. Eikä se toisaalta sijaitse edes Suomessa, joten ei sinällään liity asiaan. Jussi Salonoja puolestaan rakensi Espooseen hallin käytännössä huvikseen, kun ei nuorena poikana vielä älynnyt rahankäytöstä mitään ja sai yhtäkkiä perintönä hilloa enemmän kuin laki sallii. Ei ole sekään halli tuottanut invenstointeja takaisin.
Yksityisen rahan vaihtoehtona on sitten julkinen rahoitus, eli kunta rakentaa verorahoilla. Oulun kokoiselle kaupungille tuollainen moderni areena olisi iso satsaus, eikä kaupunki oikeastaan tarvitse areenaa mihinkään. Oulussa on jo jäähalli. Samoin Oulussa on isohko messukeskus varsinkin nyt Ouluhallin laajennuksen jälkeen. Julkinen rahoitus myös aiheuttaa jatkuvasti vastustusta ja erilaista kalabaliikkia, investoidaan sitten mihin hyvänsä. Poliitikoille kymmenien miljoonien eurojen arvoinen hallihanke on kauhistus.
Modernina vaihtoehtona olisi vielä yksityisen rahan "pakottaminen". Tällä mallilla nousee tällä hetkellä Tampereelle uusi halli ja Helsinkiin on kohtapuoliin lähdössä rakentaminen käyntiin. Tämä malli voisi toimia Oulussakin.
Tämä moderni malli on kytkykauppa, jossa yksityiselle rahalle kaavoitetaan ja annetaan niin paljon asuinrakentamisoikeutta, että sen saamiseksi kannattaa rakentaa kylkeen yksi hallikin.
Oulussa tämän kytkykaupan yhtenä esteenä on Senaattikiinteistöt, joka on valtion omistama laitos, ja joka omistaa tuon kallisarvoisen maan radan varresta. Ei Senaattikiinteistöllä ole välttämättä intressiä lähteä mihinkään hallihankkeisiin mukaan muuten kuin ehkä myymällä tontit kalliseen hintaan.
Toisena esteenä kytkykauppaan on tuo saatanan yliopisto, joka jo nyt on aiheuttanut hirveästi hallaa kaupungille. Raksilan alueen pitkään ja hartaasti valmisteltu uusi kaava ja suunnitelmat olivat käytännössä valmiit, kunnes yliopisto purjehti täysin yllättäen paikalle ja kaikki aloitetaan ilmeisesti taas alusta.