Kiitokset Jukureille miehekkäästä vastuksesta, joka saattaa vielä muodostua arvokkaaksi, kun siirrytään kohti seuraavia sarjoja. Liian helppo jatkoon meno heti alkuun, kuten esim. runkosarjan viimeinen kohtaaminen antoi osin odottaa, ei varmasti olisi palvellut jatkoa kuin nyt (toivottavasti) saatu herätys tosipeleihin. Lisäksi pisteet siitä KooKoolle, että nyt pystyttiin ilmeisesti käsittelemään ennakkosuosikin paineet, jotka sekä media että päävalmentaja puheillaan loivat, henkisellä puolella. Ehkä pientä uhkapeliä Ikalta, mutta toisaalta ei tällä rosterilla ja pelikunnolla voi olla muuta tavoitetta kuin mestaruus ja pieni paineistus pelaajille on ihan ok mittari. Matka on pitkä, mutta mitä sitä määränpäätä salailemaan. Heikot sortuu ja silleen..
Onnistujina nostaisin tästä sarjasta:
VVV: Ykköshyökkääjä.
Järvinen - Tarkiainen - Eronen: Nielivät tonnin jääaikaa, kun Kultanen ei tullutkaan takaisin, Niemi oli telakalla ja Kiren puolikuntoisena osallistuen silti mallikkaasti hyökkäyspelaamiseen.
Nieminen: Varmaa pelaamista, joka ei parina edellisenä keväänä ole ollut aina itseisarvo.
(Erikoismaininta Paakkariselle, jonka paluu vakavan vamman jälkeen ja esimerkillinen pelaaminen puolustajan tontilla olivat hienoa katseltavaa.)
Parannettavaa jäi:
Ykköskenttä: Oletettavissa oli, että tila vähenee runkkarin jälkeen, mutta kokonaisuudessaan/tuloksellisesti esitys oli aikalailla vaisu. Jatkossa Luigin, Kola-Iivon ja Oululaisen on näytettävä isännän otteita kaukalossa, jos halutaan lähettää Farmi kesälomalle.
Baker: Ei ollut niin heikko kuin 0+0-tehot voisivat antaa olettaa, mutta jatkossa tulosta olisi tultava. Liian tärkeä mies nollailemaan.
