Ydinseikka on se, että KooKoon pelillinen ero on ollut ja materiaalinen ero Jukureihin on "valovuosia". Jukurit on Daavid, KooKoo Goljat.
Käytönnässä kukaan ei odota Jukureiden pystyvän kouvolalaisten todelliseen haastamiseen. Ja miksi odottaisi. KooKoo on Lehkosen astuttua peräsimeen päässyt sellaiseen lentoon, että kaikki mahdolliset oksat, männynkävyt, kottaraiset ja muut pois sieltä mistä ne on otettavissa. Viimeinen runkosarjapeli Hokkia vastaan ei muuta kokonaiskuvaa yhtään. Joukkue oli jo runkosarjavoittonsa valmistellut, ja pelaajat viestivät luistinten liikkuvan. KooKoo esityksensä ja Lehkosen puheista päätellen selvästikin halusi Hokin vastaansa, mutta en usko sillä olevan suurtakaan väliä.
Hokki olisi ilmeisesti ollut vastustajana mieluisampi. Mutta kyllähän KooKoo vei Jukureita runkosarjassa niin keskinäisissä otteluissa kuin kauden aikana kokonaisuudessaankin.
Jukureiden jatkoonmeno olisi yllätyksenä samaa luokkaa kuin joukkueen viime kauden pudotuspeleistä ulos pullahtaminen. "Jos joku olisi ennen kauden alkua sanonut, että..." Ja sitä rataa. Tuskinpa kahteen kauteen peräkkäiseen kauteen mahtuu samalta joukkueelta moiset ääripäiden jymypaukut. Jos mahtuisi, se olisi jo jotain maagista.
Niinpä sarvipäillä ei ole nyt mitään menetettävää. Joukkue on taistelunsa jo käynyt. Kaikki tästä eteenpäin on periaatteessa pelkkää plussaa. Jukurit voi lähteä sarjaan hurjalla taistelumielialalla, jokainen itsensä likoon lyöden. Tässä lepäävät mikkeliläisten ainoat mahdollisuudet lyödä palikkaa KooKoon vaunujen tielle.
En usko Japen tapaan ensimmäisellä ottelulla olevan erityisen suurta roolia. KooKoossa joka iikka varmasti uskoo pystyvänsä tämän sarjan hoitamaan, eikä usko varmastikaan yhteen tappioon menisi. Viimeistään huippuvalmentaja Ismo Lehkonen luonee siinä vaiheessa taistelumielialan kohdilleen. Jukureille voitto voisi antaa huomattavasti virtaa jatkoon, mutta en usko mikkeliläisiäkään tappion hetkauttavan. Joukkue tietää olevansa selvä altavastaaja, ja jatkanee taistelua loppuun asti.
Jukurit on paljon kahden ensimmäisen kentällisen varassa. Tehoja vaaditaan. Niillä ketjuilla näen mahdollisuuksia ratkaisuihin. Eritoten alkukauden formuunsa Miikka Lindholmin paluun jälkeen palannut ykkösketju on vaarallinen. Siinä kentässä eivät varmasti ukot tärise ja lavat jäädy. Lehtonen on näissä pelissä omimmillaan ja Lindholm on palannut vakuuttavasti tehoillen. Kakkosketjulla on mahdollisuudet tulitukeen; kolmosen ja nelosen kontolle jää paljon puolustusvelvoitteiden hoito.
Maalivahtipeliin Jukurit ei varmasti tule kaatumaan. Timo Väisänen on ollut vakuuttavassa vireessä. Puolustuksella ei ole nukahduksiin varaa, koska KooKoo tulee takuulla luomaan painetta paikka paikoin vimmatusti.
Kauden parasta esitystä ja venymistä viikinkinutuilta tullaan vaatimaan. Joka osa-alueella. KooKoolle riittää oman tason mukainen suoritus. Se taso on tässä sarjassa korkealla.
Näistä lähtökohdista. 3–0 KooKoolle ja sen jälkeen 3–1 ovat ilman muuta odotetuimmat sarjan lopputulokset. Jos Jukurit pystyy kaksikin voittoa viemään, se on jo melkoinen yllätys. Siihen olisin jukurikannattajana äärimmäisen tyytyväinen – ja yllättynyt.