Hieno voitto puhtaasti 4-0! Harva meistä kannattajista tosiaan uskoi tähän ennen sarjaa, mutta joukkue osoitti kuitenkin toisin ja marssi vakuuttavin ottein jatkoon.
Pakko nostaa muutamia pointteja ottelusarjasta, jotka jääneet pienemmälle huomiolle:
- Riku Hahl. Uskaltaisin väittää että koko ottelusarjan parhaita pelaajia, vaikkei viimeisessä ottelussa juurikaan pelannut. Aivan huikeaa pelaamista omassa roolissaan ja näkymätöntä duunia valtava määrä. Naurattaa kun miettii edes näitä vertauksia naapurin Petteri Wirtaseen, joka oli täysin oppipoika tässä sarjassa.
- Kilpeläinen vs. Endras, molemmat maalivahdit hoitivat hommansa erinomaisesti, varsinkin Kilpeläisen tason nosto runkosarjasta oli huikea. Ennakkoonhan Eeron piti sulaa kun tosipelit alkaa ;) Mutta IFK ei tosiaan kaatunut maalivahtipeliin.
- Jokereiden puolustusosasto. Ennakkoon Jokereiden heikkous piti olla puolustajissa. Tämä sarja osoitti kuitenkin, että fyysisyyttä ja tarvittavaa kiekollista osaamista löytyy ja erittäin hyvin pidettiin koko ottelusarjan ajan IFK:n hyökkääjät poissa maalinedestä ja sota-alueelta. Itseni yllätti erityisesti pakkiparin Boumedienne-Lupaschuk otteet, vaikkei luistin kulje aivan parhaalla tavalla niin erittäin varmaa ja fyysistä pelaamista. Kiekollisen potentiaalinhan kaikki tietävät ja erityisesti Masto on nostanut tasoaan aivan huikeasti.
- Matikainen. Aivan käsittämätön pelitapa, jos sitä voi tällä nimityksellä edes kutsua, tuolla rosterilla hakataan kiekkoa päätyyn ja juostaan perässä (Ehkä se "brändi" velvoittaa tähän?). Toinen mielenkiintoinen seikka koko sarjan ajan oli ylivoima. Miksei Mikael Granlund pelannut ykkösylivoimassa? Redenbach oli joka ikinen kerta pyörittämässä IFK:n ykkösylivoimaa parhaiden viivamiesten(Kousa, Söderholm) kanssa. Toiseen ylivoimaan MG sai viivaan Melartin ja Fernholmin. Ja yksi asia on Matikaisen peluutus, miksi peluuttaa Peltonen-MG parivaljakkoa alivoimassa niin suuria määriä? Jokerit sai suuren edun siitä ettei Filppulaa ja Eavesia kulutettu turhaan alivoimassa, vaikka Eaves aloituksia ja jämävaihtoja alivoimassa kävikin pelaamassa.
Pakko nostaa muutamia pointteja ottelusarjasta, jotka jääneet pienemmälle huomiolle:
- Riku Hahl. Uskaltaisin väittää että koko ottelusarjan parhaita pelaajia, vaikkei viimeisessä ottelussa juurikaan pelannut. Aivan huikeaa pelaamista omassa roolissaan ja näkymätöntä duunia valtava määrä. Naurattaa kun miettii edes näitä vertauksia naapurin Petteri Wirtaseen, joka oli täysin oppipoika tässä sarjassa.
- Kilpeläinen vs. Endras, molemmat maalivahdit hoitivat hommansa erinomaisesti, varsinkin Kilpeläisen tason nosto runkosarjasta oli huikea. Ennakkoonhan Eeron piti sulaa kun tosipelit alkaa ;) Mutta IFK ei tosiaan kaatunut maalivahtipeliin.
- Jokereiden puolustusosasto. Ennakkoon Jokereiden heikkous piti olla puolustajissa. Tämä sarja osoitti kuitenkin, että fyysisyyttä ja tarvittavaa kiekollista osaamista löytyy ja erittäin hyvin pidettiin koko ottelusarjan ajan IFK:n hyökkääjät poissa maalinedestä ja sota-alueelta. Itseni yllätti erityisesti pakkiparin Boumedienne-Lupaschuk otteet, vaikkei luistin kulje aivan parhaalla tavalla niin erittäin varmaa ja fyysistä pelaamista. Kiekollisen potentiaalinhan kaikki tietävät ja erityisesti Masto on nostanut tasoaan aivan huikeasti.
- Matikainen. Aivan käsittämätön pelitapa, jos sitä voi tällä nimityksellä edes kutsua, tuolla rosterilla hakataan kiekkoa päätyyn ja juostaan perässä (Ehkä se "brändi" velvoittaa tähän?). Toinen mielenkiintoinen seikka koko sarjan ajan oli ylivoima. Miksei Mikael Granlund pelannut ykkösylivoimassa? Redenbach oli joka ikinen kerta pyörittämässä IFK:n ykkösylivoimaa parhaiden viivamiesten(Kousa, Söderholm) kanssa. Toiseen ylivoimaan MG sai viivaan Melartin ja Fernholmin. Ja yksi asia on Matikaisen peluutus, miksi peluuttaa Peltonen-MG parivaljakkoa alivoimassa niin suuria määriä? Jokerit sai suuren edun siitä ettei Filppulaa ja Eavesia kulutettu turhaan alivoimassa, vaikka Eaves aloituksia ja jämävaihtoja alivoimassa kävikin pelaamassa.
Viimeksi muokattu: